Asiantuntijaryhmä: Suomen on satsattava lisää avaruuden liiketoimintaan, uusia satelliittiantenneja Sodankylään

Avaruusvaltio Suomi tarvitsee sekä keskuksen, josta viranomaiset saavat ajantasaista avaruustietoa, että lisää rahaa innovaatioihin, sanovat alan asiantuntijat.

avaruustekniikka
arktinen avaruuskeskus Sodankylässä
Sodankylän arktiseen avaruuskeskukseen ehdotetaan lisärahaa. Antti Mikkola / Yle

Avaruudessa kuhisee yhä enemmän ihmisen lähettämiä laitteita, ja avaruustoiminta kaikkineen on niin voimakkaasti kasvava ala, että siitä on tullut Suomenkin kokoiselle maalle merkittävä sekä turvallisuuskysymyksenä että liiketoimintana.

Suomen on pysyttävä mukana avaruustoiminnan megatrendissä, vaatii valtioneuvoston kanslian tilaama raportti. Sen laatimiseen osallistui asiantuntijoita sekä tiedelaitoksista että avaruusalan yrityksistä.

Aiemmin avaruustoiminta oli suurvaltojen asia. Vain niillä oli varaa panostaa siihen vaaditut suuret summat. Sittemmin avaruusteknologia on halventunut, ja nykyisin pienimuotoisellakin toiminnalla voidaan hyödyttää yhteiskuntaa ja ansaita rahaa.

Suomi siirtyi virallisesti avaruusaikaan kaksi vuotta sitten, kun maamme ensimmäinen avaruuslaki (siirryt toiseen palveluun) astui voimaan. Laille tuli tarvetta, koska yksityinen avaruustoiminta oli alkanut kehittyä vauhdikkaasti. Sille oli määriteltävä oikeudet, velvollisuudet ja vastuut.

Itsellisenä avaruusvaltiona Suomella on ikää hieman enemmän: Aalto-yliopiston ensimmäinen nanosatelliitti laukaistiin Maan kiertoradalle vuoden 2017 keväällä.

Lisärahalla eurooppalaiselle tasolle

Tuoreessa raportissa esitetään, että Suomeen perustettaisiin avaruuden tilannekuvakeskus, josta viranomaiset saisivat ajantasaista ja kattavaa tietoa esimerkiksi maamme aluetta tarkkailevista satelliittijärjestelmistä tai avaruussäästä ja sen käytännön vaikutuksista.

Alalle tarvitaan myös lisää kansallista rahoitusta eli pysyvä korotus avaruusbudjettiin, jotta Suomi pääsee eurooppalaisittain vertailukelpoiselle tasolle, raportissa sanotaan.

Kansallisella rahoituksella on merkittävä vipuvaikutus suomalaisten avaruustoimijoiden kilpailukyylle, raportissa muotoillaan.

Euroopan avaruusjärjestön Esan ja EU:n hankkeiden lisäksi rahalla toteutettaisiin kansallisia tutkimus- ja kehityshankkeita ja ostettaisiin kotimaisten avaruusalan yritysten innovaatioita.

Raportissa suositellaan myös Sodankylän satelliittikeskuksen kapasiteetin huomattavaa lisäystä. Tarvetta nähdään nykyistä useammalle antennille, taajuusalueen laajentamiselle sekä lisänopeudelle satelliittien antaman tiedon käsittelyssä ja jakelussa.

Kannattaa kuulua ketjuun

Raportissa kannetaan huolta siitä, että EU uhkaa jäädä avaruusliiketoiminnan kasvussa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Suomen olisi hyvä olla tässä asiassa aktiivinen EU:ssa ja rakentaa myös maailmanlaajuisia kumppanuuksia, raportti patistaa.

Osana järjestelmän tai palvelutoiminnan ketjua pienikin toimija pääsee osalliseksi ketjun kilpailukyvystä ja jatkuvuudesta, raportissa perustellaan.

Se näkee ketjuun kuulumisesta hyötyjä muun muassa tietoliikenteessä, paikannus- ja navigaatiopalveluissa sekä ympäristön monitoroinnissa.

Maailmanluokan kumppaanudet ovat sen mukaan keskeisiä myös turvallisuudelle, joten Suomen tulisi syventää yhteistyötä myös siltä osin muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kanssa.

Lue myös:

Avaruus maapallon ympärillä on tukkeutumassa romusta – suomalaistutkijoilla voi olla kaksi ratkaisua

Sodankylän satelliittiantennit tarjoavat rahanarvoista tietoa Koillisväylälle tähyävälle Kiinalle

Avaruus avautui myös pienille maille – Suomella on satelliitteja, Ruotsilla pian rakettejakin