Tutkija: "Vallankumousta eivät tuoneet moottorikelkka ja mönkijä, vaan ilmastonmuutos" – saamelaisten ääni halutaan paremmin esiin ilmastonmuutoskeskustelussa

Poronhoito on mullistunut viime vuosikymmeninä, kun laidunolosuhteet ovat muuttuneet vaikeammiksi.

saamelaiset
Poroerotus Kaldoaivin paliskunnassa.
Poronhoito on muuttunut viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi lisäruokintaa harjoitetaan lähes kaikkialla saamelaisten kotiseutualueella. Kuva poroerotuksesta viime marraskuulta.Vesa Toppari / Yle

Ilmastonmuutos lämmittää ilmastoa nopeimmin pohjoisilla alueilla, minkä vuoksi saamelaisalueet kärsivät eniten. Vaikutukset poronhoitoon ja perinteisiin saamelaiselinkeinoihin ovat suuria. Saamelaiset kokevat, ettei heidän käsityksiään ole kuultu.

– Poromiehet ja -naiset ovat haastattelussa sanoneet, ettei heidän äänensä kuulu päätöksenteossa, kertoo vastaava tutkija Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.

Näkkäläjärvi haastatellut ja koostanut yhteen noin 70 poronhoitajan ilmastonmuutoksen liittyviä näkemyksiä. Näkkäläjärven tekemä haastattelututkimus on laajin, mitä alueelta on tehty ja se on osa Oulun yliopiston toteuttamaa SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen (siirryt toiseen palveluun) -tutkimushanketta.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkolan mukaan tarvittaisiin asiantuntijaryhmä, jossa myös saamelaiset ovat edustettuina.

– Se kokoaisi yhteen asiantuntemusta perinteisestä tiedosta ja tieteellisestä tutkimuksesta, jota voitaisiin hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumistoimissa, sanoo SAAMI-tutkimushankkeen vastaava tutkija Jaakkola.

Poronhoidon mullisti ilmasto, ei mönkkäri

SAAMI-tutkimukseen haastateltujen poronhoitajien mukaan elinkeino on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Keskeisimpiä sopeutumistoimia on ollut porojen lisäruokinta, jota harjoitetaan jo lähes kaikkialla saamelaisten kotiseutualueella.

Talven tulo on siirtynyt lokakuulta marras–joulukuulle ja samalla kun kevät on varhaistunut. Tämä on vaikuttanut laidunolosuhteisiin.

– Muutos näkyy myös kasvillisuudessa. Metsä nousee tunturia kohden, maisema pusikoituu ja sammaloituu, listaa Klemetti Näkkäläjärvi, joka on entinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja.

Perinteisen poronhoidon kokema muutos on ollut mullistava.

– Vallankumousta eivät tuoneet moottorikelkka ja mönkijä, vaan ilmastonmuutos. Se on vaikuttanut poronhoidon tapaan, kieleen, koko elämäntapaan, sanoo Näkkäläjärvi.

Klemetti Näkkäläjärvi
Tutkija Klemetti Näkkäläjärven ilmastonmuutoksen seurauksena metsäraja on tunturissa noussut, mikä vaikuttaa porojen laidunolosuhteisiin.Jyrki Ojala / Yle

Eritahtista etenemistä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan tutkimus tarjoaa hyvän pohjan, kun mietitään kuinka ilmastonmuutoksen aikana huolehditaan alkuperäiskansojen mahdollisuudesta harjoittaa perinteistä poronhoitoa ja muita elinkeinoja.

Asiantuntijaryhmän perustaminen on yksi tutkimushankkeessa esitellyistä kaikkiaan 14 toimenpiteestä.

– Esimerkiksi tiedon, myös perinnetiedon, kerääminen ja jakaminen sekä sopeutumiskeinojen etsiminen ja niiden toimeenpano. Siellä on paljon hyviä konkreettisia esityksiä. Eri ehdotukset saattavat edetä hieman eriaikaisesti, arvioi ministeri Mikkonen.

Mikkosen mukaan nyt on tarpeen luoda kehykset tuleville toimille, sillä tietoa tarvitaan ja sitä on kerättävä jatkuvasti.

– Sopeutumistoimenpiteet vaihtelevat ilmastonmuutoksen edetessä, Mikkonen sanoo.

Lainsäädäntöä ja vero-ohjausta

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että Suomi tekee tästä eteenpäin vuosittain päätöksiä, joilla halutaan hidastaa ilmastonmuutosta.

– Joissain asioissa lainsäädäntö tiukkenee. Voi tulla vero-ohjausta, jotta päästään pois fossiilisista polttoaineista, listaa Haavisto.

Haaviston mukaan päätöksenteolla on kiire.

– Arktisessa suojelussa on kiireen tuntua, kun katsoo tätä jäätiköiden sulamisvauhtia, sanoo Haavisto.

Arktisella alueella Suomi on ollut Haaviston mukaan erityisen aktiivinen mustan hiilen kysymyksessä. Valkoisille hangille tuleva musta hiili nopeuttaa sulamista.

– Siihen auttavat investoinnit energiatuotanto- ja teollisuuslaitoksiin. Pyritään saamaan putsarit kuntoon ja pyritään pois fossiilisista polttoaineista, tässä on vähän edistystä tapahtunut, sanoo Haavisto.

Lue myös:

"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää

Asiantuntijat pitävät hallituksen uusia ilmastotoimia riittämättöminä – "Tarvittaisiin lisää uskallusta ja poliittista tahtoa"