1. yle.fi
  2. Uutiset

Perkasimme, mitä paperiteollisuuden kadehdittujen saunalisien ja muhkeiden seisokkikorvausten takana piilee

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton työriita päättyi maanantaina. Mistä vuosikymmenten seisokki-riidassa on kyse?

Metsä- ja paperiteollisuus
Kaksi miestä poistavat Paperiliiton lakkokylttiä UPM:n Kymin paperitehtaan portilta Kouvolassa.
Kun paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta oli saatu maanantaina sopu, luottamusmies Jari Huomo ja Paperiliiton Kuusankosken ammattiosaston puheenjohtaja Tommi Bragge aloittivat lakkokylttien irrottamisen UPM:n Kymin paperitehtaan porteilta.Vesa Grekula / Yle

Tuttu mantra, "Suomi elää metsästä", konkretisoituu paperiteollisuudessa, jossa miljoona on monella tapaa pikkusumma.

Paperia, sellua ja kartonkia (siirryt toiseen palveluun) lähti Suomesta vientiin vuonna 2018 kymmenen miljardin euron arvosta. Viime vuonna sellun tuotannossa tehtiin Suomen ennätys (siirryt toiseen palveluun): yli kahdeksan miljoonaa tonnia. Yritysjohdon palkat pyörivät miljoonissa euroissa. Duunariporraskin ansaitsee vuodessa keskimäärin yli 60 000 euroa, mikäli tekee vuoroja, joista maksetaan seisokkikorvaukset.

Ei ihme että ala herättää kateutta. Moni parhaillaan sopimuksistaan neuvotteleva, ja usein korkeammin koulutettu sairaanhoitaja voi vain haaveilla 5 000 euron kuukausipalkasta. Yksityisen sektorin työntekijöiden keskipalkka taas oli Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018 noin 3 700 euroa.

Paperin työehtosopimus on juuri nyt puhtaaksikirjoitettavana. Ennen kuin muste kuivuu, selvitetään mistä työnantajan kammoamissa seisokkilisissä ja kansassa närää aiheuttavassa saunalisässä on kyse.

Mistä seisokkikorvauksissa riidellään? 200 prosentista ja vapaista

Yksi paperialan kestotermi on seisokkilisä. Termi on hämäävä, koska iso osa paperitehtaista ei enää seisahdu säännöllisesti vaan pyörii ympäri vuoden, mutta palataan tähän kohta.

Joka tapauksessa juuri joulun ja juhannuksen seisokkiaikoina maksettavat lisät ovat olleet paperialan raastavien työriitojen syynä vuosikymmenestä toiseen, ja näin oli tälläkin neuvottelukierroksella.

Paperileike Valtakunnansovittelijan toimiston sovintoehdotuksesta.
Metsäteollisuus ja Paperiliitto hyväksyivät maanantaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen, joka vähensi juhannuksen kovapalkkaisten seisokkipäivien määrää yhdellä. Ilkka Kemppinen / Yle

Syy on tämä: juhannuksena ja jouluna tehdystä työstä maksetaan paperitehtailla 200-prosentin lisää eli kolminkertaista palkkaa. Muilla aloilla sunnuntailisä maksetaan yleensä tuplana.

Lisä alkaa rullata jouluaattoa edeltävänä iltana kello 22, ja sitä maksetaan tapaninpäivän jälkeiseen aamuun kello 06 asti. Sama logiikka pätee juhannuksena, maksu jatkuu maanantaiaamuun kello 06.

Juhannuksen suhteen palattiin 90-luvulle, jolloin luovuttiin vappuseisokista

Lisäksi juhannuksen ja joulun ajan työpäivistä saa korvauksena yhden ylimääräisen vapaapäivän.

Tällä viikolla paperityöntekijät saivatkin kolhun, kun juhannusseisokin kesto lyheni vuorokaudella. Vielä viime kesänä paperitehtaiden juhannus kesti neljä puoli vuorokautta, kun seisokkilisät alkoivat laulaa jo keskiviikkoiltana kello 22. Ensi juhannuksesta lähtien lisää maksetaan vasta torstaina.

Juhannustauon suhteen palattiin tavallaan vuoteen 1997. Tuolloin vapun seisokki poistui, mutta vapun ajan lisät ja vapaa siirrettiin juhannusta edeltäväksi keskiviikoksi. Nyt nekin poistuivat, kun juhannusviikon keskiviikko on tästä eteenpäin tavallinen työpäivä.

Seisokkien hinta hiertää yhä

Työnantaja on laskenut, että kokonaisuudessaan juhannuksen ja joulun työvoimakulut nousevat jopa kuusinkertaisiksi, kun vapaat lasketaan mukaan.

Palkat ovat alle kymmenen prosenttia tuotantokustannuksista

Pääluottamusmies Pasi Untolahti

Maanantaina solmittu, juhannuslisää lyhentävä sopimus tarkoittaa metsäyhtiölle yhtä kallista päivää vähemmän. Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan Jyrki Hollménin mukaan yksi päivä ei vielä paranna alan kilpailukykyä.

Metsäyhtiöiden näkökulmasta seisokkipäivien korvaukset ovat yhä niin korkeat, että tehtaat on usein taloudellisesti järkevämpää pysäyttää kuin pitää tuottamassa.

– Työ jatkuu, Hollmén totesi tiedotusvälineille, kun sopu maanantaina oli saatu.

Muissa maissa palkat ovat kilpailukykyisempia, viesti metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

– Valitettavasti tällä ay-toiminnalla investoinnit menevät muualle ja perustervettä toimintaa joudutaan Suomessa sopeuttamaan, Pesonen twiittasi tiistaina (siirryt toiseen palveluun).

Työntekijöiden mielestä ei ole uskottavaa, että kovaa tulosta (siirryt toiseen palveluun) tahkoavien (siirryt toiseen palveluun) yhtiöiden (siirryt toiseen palveluun)kilpailukyky olisi kiinni suomalaisen paperimiehen palkan heikentämisestä. Yhtiöiden hyvän tuloksen pitää jollain tapaa näkyä myös vuorotyötä läpi vuoden painavan palkassa.

– Palkkakustannukset ovat selvästi alle kymmenen prosenttia tuotantokustannuksista, UPM Kymin pääluottamusmies Pasi Untolahti Kouvolasta toteaa.

Alan sopimus koskee 10 200:tä työntekijää.

Miksi outo termi, vaikka tehtaat eivät seiso?

Vanha seisokki-termi perustuu aikaan ennen modernia teknologiaa. Paperikoneita oli 50 vuotta sitten, ja vielä 80-luvullakin, pakko huoltaa jopa neljä–viisi kertaa vuodessa. Vapaa- ja pyhäpäivät katsottiin luonteviksi tauon eli seisokin paikoiksi.

Vielä 80-luvulla työehtosopimus todella pysäytti paperitehtaat seisokkipäivinä. "Tessissä" luki, että työt keskeytetään, ja näin myös tapahtui: koko paperiteollisuus seisoi huoltotöitä lukuun ottamatta, ei vain jouluna ja juhannuksena vaan usein myös uutenavuotena, pääsiäisenä ja vappuna. Käytännössä pyhinä töissä oleville maksettiin seisokkikorvaukset.

Enää huoltoja ei tarvita. Nykyteknologialla sellu-, kartonki- ja paperikoneet rouskuttavat helposti koko vuoden, myös läpi joulujen ja juhannuksien.

Seisokkilisät ovat kuitenkin jääneet sanana elämään, ja käytännössä palkkaan. 200 prosentin lisiä maksetaan esimerkiksi pääsiäislauantaina, helluntaina sekä itsenäisyyspäivänä, jos se sattuu sunnuntaille.

Kuvaavampi termi olisikin sunnuntai- tai pyhälisä.

Raju työriitavuosi 2005 poisti pakolliset seisokit

Vuonna 2005 viimeisetkin pakolliset seisokit eli juhannus ja joulu poistuivat sopimuksista. Tätä ennen tehtaat pysähtyivät seisokkien takia vuosittain noin seitsemäksi päiväksi.

Paperiteollisuudelle seisokkien poisto toi heti uuden tuotantoennätyksen

Kuvaavaa on, että valtioneuvoston kansallisen metsäohjelman (siirryt toiseen palveluun) mukaan paperiteollisuus teki heti perään eli vuonna 2006 tuotantoennätyksen. Se oli yli 27 miljoonaa tonnia.

Tehtaiden käyminen riippuu siis nyt siitä, onko se kannattavaa.

Sellukoneet pyörivät niiden tuotantotavan takia läpi vuoden, mutta kartonkitehtaita ja etenkin paperitehtaita ajetaan yhä säännöllisesti seisokkiaikoina alas, ellei tilauskirjassa ole niin täyttä, että toiminta on voitollista.

Melko usein on.

– En muista, että kertaakaan vuoden 2005 jälkeen olisi koko tehdas seisonut jouluna tai jussina, kertoo Imatralla muun muassa kertakäyttökuppien ja paperilautasten kartonkia valmistavan Stora Enson Kaukopään tehtaan pääluottamusmies Arto Hulkko.

Paperileike työehtosopimuksesta.
70- ja 80-luvulla paperiteollisuus saattoi seistä jopa viitenä juhlapyhänä vuodessa, koska vanhanaikaisia koneita piti huoltaa. Sopimuksiin jääneet kirjaukset palkoista ovat vuosikymmenien ajan olleet työriitojen aihe. Ilkka Kemppinen / Yle

Paperiliitossa saunalisän provokatiivisuuteen on totuttu

Markku Häyrynen

Saunalisä – ärsyttävä ja ilahduttava sana, josta ei luovuta

Myös saunalisä on termi, joka on säilynyt paperitehtailla hengissä.

Paperiliiton työehtosihteerin Markku Häyrysen mukaan huomiota herättävässä nimessä ei ole kyse alan omasta keksinnöstä vaan samasta lauantailisästä, jota maksetaan muillakin aloilla, tosin yleensä vain iltaisin.

Saunalisän provosoivaa nimeä ei Paperiliitossa ole lähdetty muuttamaan. Häyrysen mukaan syynä on sekä hyöty että huvi. Nimen provokatiivisuuteenkin on totuttu.

– Saunalisä on osuva ja hyvä nimi, jonka kaikki muistavat. Emme halua sitä muuttaa, Häyrynen toteaa.

Saunalisä on runsaat neljä euroa (siirryt toiseen palveluun)ja se rapsahtaa lauantaiaamun kello 06 ja sunnuntaiaamun kello 06 välisistä työtunneista tuntipalkan päälle.

UPM Kymin paperi- ja sellutehdas Kuusankoskella
Paperitehtaiden lopputuotteita ovat niin kopiokoneiden A4-arkit, vessapaperit ja pahviset kahvimukit ja postipaketit kuin aikakaus- ja mainoslehtien kiiltävät sivut.Pyry Sarkiola / Yle

Paperiteollisuus muljahti palkoissa metallin ohi vasta 60-luvulla

Tapio Bergholm

Luottamusmies sopii työvoimasta "porttien ulkopuolelta"

Seisokkilisiin verrattava työriitojen aiheuttaja ovat olleet tiukat säädökset alihankkijoiden käytöstä. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä neuvotellaan varmasti seuraavilla kierroksilla.

Aikaisemmin paperitehtaan eri alojen työntekijöiden, kuten siivoojien, palkat määriteltiin samassa työehtosopimuksessa, ja olivat siksi usein paremmat kuin samalla alalla "porttien ulkopuolella". Näin oli muillakin aloilla.

Alihankinta yleistyi 2000-luvullla.

Vuonna 2017 Metsäteollisuus sai tärkeän voiton, kun siivoojat ja vartijat voitiin palkata alihankintana ilman paikallista sopimista. Edelleen esimerkiksi purku- tai varastotyön teettämisestä alihankintana on sovittava erikseen luottamusmiehen kanssa.

Vuosi 1959 ratkaisi – paperiduunarit kirivät palkoissa ohi

Paperityöläiset nousivat palkkajohtajiksi toisen maailmansodan jälkeen, kertoo Suomen ammattiyhdistysliikettä muun muassa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä (SAK) tutkinut dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta.

Ennen toista maailmansotaa parhaat palkat oli kaupunkien työläisillä, kuten metalli- ja konepajoilla. Kaupunkien naisvaltaisella tekstiilialalla, kutomoissa ja vaatetehtaissa oli samantasoiset palkat kuin metsien keskellä sijaitsevissa paperitehtaissa.

Vuonna 1959 palkkaero tasoittui.

– Paperiteollisuus muljahti palkkajohtajaksi vasta 60-luvulla. Vuonna 1959 paperi kiri Suomessa ensimmäisen kerran palkoissa kiinni kemian- ja metalliteollisuuden, Bergholm kertoo.

Entä kielioppi – seisokki vai seisakki?

Entä mikä on oikea termi sille, että tehtaan tuotanto keskeytetään? Käytössä on sekä seisakki että seisokki (siirryt toiseen palveluun).

Nopea vilkaisu kielitoimiston sanakirjaan paljastaa: kieliopillisesti oikea muoto (siirryt toiseen palveluun) on seisokki.

Aiheesta voi keskustella huomisiltaan klo 23:een.

Juttua muutettu 16.2. 2020 kello 11.09. Lauseeseen : 'Syy on tämä: juhannuksena ja jouluna tehdystä työstä maksetaan paperitehtailla 200-prosentin lisää eli kolminkertaista palkkaa' on täydennetty tieto, että kyse on lisistä.

Juttua tarkennettu 16.2. 2020 kello 12.03. Lisätty tieto kuinka yli 60 000 euron vuosiansioihin voi päästä. Lause nyt muodossa: Duunariporraskin ansaitsee vuodessa keskimäärin yli 60 000 euroa, mikäli tekee vuoroja, joista maksetaan seisokkikorvaukset.

Lue seuraavaksi