Uusi tutkimus selvitti miten keuhkot alkavat elpyä tupakoinnin lopettamisen jälkeen

Terveet solut korvaavat tupakoinnin vaurioittamia keuhkoputkien soluja, kun tupakoinnin lopettaa. Sitä ei tiedetä, kuinka paljon keuhkosyövän riski vähenee. 

tupakoinnin lopettaminen
Tupakka palaa sormien välissä
Tutkimuksen mukaan tupakoinnin lopettaneilla voi olla neljä kertaa enemmän normaaleja keuhkoputkien pintasoluja kuin edelleen tupakoivilla. Henrietta Hassinen / Yle

Tuoreen tutkimuksen mukaan terveet solut alkavat korvata vaurioituneita soluja keuhkoputkissa, kun ihminen lopettaa tupakoinnin.

Nature-tiedelehdessä julkaistussa (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa analysoitiin ensimmäistä kertaa keuhkoputkien pintasolujen geenimuunnoksia.

Raportin mukaan tupakoinnin lopettaneilla voi olla neljä kertaa enemmän geneettisesti terveitä soluja kuin edelleen tupakoivilla.

Yliopistonlehtori Kristiina Patja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta pitää tutkimustulosta kiinnostavana.

– On lohdullinen tieto, että elimistö pystyy korjaamaan itseään karsinogeenisten altistusten jälkeen.

Tupakoinnin aiheuttamia haittoja pitkään tutkinut Patja muistuttaa, että tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan tiedetä sitä, kuinka paljon keuhkot lopulta korjaantuvat tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

– Syöpäriski ei häviä lopettaneilla kokonaan, koska soluihin jää mutaatioita. On kuitenkin hyvä, että elimistö pystyy korjaamaan niistä osan. Ja uusissa soluissa mutaatioiden määrä on ilmeisesti vastaava kuin niillä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.

Tupakoitsijoilla paljon muutoksia soluissa

Tutkimuksessa selvitettiin koepaloista keuhkoputkien pintasolujen geenimuunnoksia eli sitä kuinka paljon tupakointi oli vaurioittanut dna:ta.

Tulosten mukaan tupakoivilla yhdeksässä kymmenestä solusta oli muutoksia, joista osa voi aiheuttaa syöpää. Tupakoinnin lopettaneilla tutkituilla taas saattoi olla 40 prosenttia normaaleja soluja.

Luvuista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä, asiantuntijalääkäri Kristiina Patja toteaa.

– Jos mutaatioiden määrä on laskenut kymmenestätuhannesta neljääntuhanteen, niin se ei tarkoita, että riski olisi laskenut 60 prosenttia.

Tutkimus koski vain keuhkoputkien soluja. Keuhkoahtaumatauti ja osa keuhkosyövistä syntyvät syvemmällä keuhkokudoksessa olevissa soluissa.

Patja toteaa, että jatkotutkimukselle on tarvetta.

– Ihan varmasti tämä innostaa muita tutkijoita tutkimaan tupakansavun vaikutuksia muihin solukoihin ja keuhkojen rakenteisiin.

Pieni tutkimusjoukko

Osa tutkituista oli tupakoinnin lopettaneita, osa edelleen tupakoivia ja osa ei ollut koskaan polttanut. Tutkimuksen arvoa voi heikentää se, että koepaloja oli vain kuudeltatoista ihmiseltä.

Pieni tutkimusjoukko selittyy sillä, että koepaloja ei saada ottaa suuremmalta joukolta. Tutkitulta ryhmältä koepaloja oli otettu muiden lääketieteellisten tutkimusten yhteydessä.

Raportissa huomautetaan, että tupakoinnin kesto, poltettujen savukkeiden määrä ja lopettamisen ajankohta vaikuttavat mahdolliseen sairastumiseen.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 1,1 miljardia ihmistä tupakoi. Vuosittain arviolta 1,8 miljoonaa ihmistä kuolee keuhkosyöpään. Tupakoitsijoilla on 30-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään savuttomiin verrattuna.

Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 14 prosenttia tupakoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päivittäin toissa vuonna.

Arviolta noin 5 000 suomalaista kuolee vuosittain tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin.

Aiheesta muualla:

Tutkimukseen osallist (siirryt toiseen palveluun)uneen Britanniassa toimivan Wellcome Sanger Instituten tiedote tutkimuksesta (englanniksi) (siirryt toiseen palveluun)

Mitä ajatuksia tutkimus herättää? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan asti.

Lähteet: AFP