Lapset joutuivat hurjan laturaivon kohteeksi Lappeenrannassa – hiihtokoulun opettaja: tämä toistuu joka talvi

Aikuiset hiihtäjät huutelevat pienille hiihtokoululaisille, jotka heidän mielestään tukkivat reitin.

Laturaivo
Manu Konsti Lappeen Riennon hiihtokoulussa.
8-vuotias Manu Konsti on joutunut kuulemaan kiroilua ja kiukuttelua. Kalle Purhonen / Yle

Lappeen Riennon hiihtokoulun pienet tenavat liikkuvat Lappeenrannan Huhtiniemen ladulla jo varmoin liikkein. Kasvamassa on uusi hiihtosukupolvi.

Lasten tunnelma on kuitenkin ollut koetuksella, sillä he ovat joutuneet perin erikoisen laturaivon kohteeksi. Hiihtokoululaisten kanssa samaan aikaan ladulla olleet aikuiset hiihtäjät ovat huudelleet pienille hiihtäjän aluille, miten lapset ovat muiden hiihtäjien tiellä ja tukkeena. Käytöstavat ovat unohtuneet täysin.

– Minulle on huudeltu kirosanoja, ja että pois edestä. Sitten on sanottu, että me sotkemme heidän hiihdon, kertoo hiihtokoululainen 8-vuotias Manu Konsti.

Hiihtokoulun opettajan Johanna Turusen mukaan laturaivo ei ole vain pieni ilmiö, vaan sitä on jatkuvasti, vähintään viikoittain.

– Viime viikolla aikuinen mies hiihti näiden lasten takana ja joutui sitten hiihtokoululaisten takia ylämäessä hidastamaan vauhtiaan. "Perkele kun olette täällä!", hän huusi meille, kertoo Lappeen Riennon hiihtokoulunopettaja Johanna Turunen.

Lappeen Riennon hiihtokoululaisia.
8-vuotias Manu Konsti kertoo, miltä huutelut hänen mielestään tuntuvat. Sirkka Haverinen haastattelee.

Lappeenrannan Huhtiniemessä, kuten lähes kaikkialla Etelä-Suomessa, hiihtolatua on tänä talvena niukalti. Täälläkin latua on vain 1,5 kilometriä eli juuri sen verran, mitä sitä näin huonolumisen talven aikana on saatu tehtyä.

Vaikka latu on lyhyt, on siinä kuitenkin leveyttä sekä perinteiseen että luisteluhiihtoon, joten kaikkien pitäisi ladulle kuitenkin mahtua.

– Lapsia pelottaa, kun tullaan kiroilemaan ja huutamaan. Ei se ole kivaa kuunneltavaa, kertoo hiihtokoulun opettaja Johanna Turunen.

Samaa sanoo myös Manu Konsti.

– Kyllä se huutelu harmittaa.

Aikuisen käytöksellä iso merkitys

Myös Suomen ladun lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen on kuullut lapsiin kohdistuvasta laturaivosta. Hänen mukaansa osa kuntohiihtäjistä ottaa harrastuksen turhan tosissaan ja ajattelee enemmän itseään kuin muita.

– Räikeimmillään se on tuollaista, että aikuiset eivät ymmärrä antaa lasten hiihdon opetukselle arvoa, tilaa ja aikaa.

Hiihtokoulun opettajan Johanna Turusen mielestä hiihdon pitäisi olla rentouttavaa ja virkistävää liikuntaa. Siksi hän ihmettelee, mikä saa ihmiset raivoamaan.

Johanna Turunen ohjaamassa lapsia hiihtokoulussa.
Kalle Purhonen / Yle

Näin on pohtinut myös Karoliina Koskela, joka on yhden hiihtokoululaisen äiti. Hänen mielestään aikuisten tulisi ymmärtää, miten suuri merkitys aikuisten käytöksellä on.

– Aikuisen esimerkki, innostus ja kannustus ovat lasten liikunnassa äärettömän tärkeitä. Pahimmassa tapauksessa tuollainen huutelu voi tappaa liikkumisen ilon, sanoo Koskela.

Lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen Suomen ladusta muistuttaa, että lapselle pitää jäädä alkavasta harrastuksesta kiva olo.

– Kun lapsi on opiskelemassa uutta taitoa, on ensisijaisen tärkeää, että jäisi sellainen mielikuva ja tunne, että oli tosi kivaa ja haluan tehdä tätä uudestaan, kertoo Eskelinen.

Eskelinen korostaa, että huono kokemus voi keskeyttää koko lajin opettelun.

– Pahimmillaan koko tutustuminen lajiin tyssähtää, eikä lapsi halua enää sinne mennä.

Miehet ja naiset

Lappeen Riennon hiihtokoulun opettaja Johanna Turunen on ollut hiihdonopettajana jo yli 10 vuotta. Sama raivoamisilmiö toistuu hänen mukaansa joka talvi, oli sitten lunta enemmän tai vähemmän.

– Enimmäkseen huutelijat ovat iäkkäämpiä miehiä, mutta paljon on myös keski-ikäisiä naisia, kertoo Turunen.

Lappeen Riennon hiihtokoululaisia.
Nämä hiihtokoululaiset harjoittelevat kerran viikossa. Kalle Purhonen / Yle

Turusen mukaan lapsille opetetaan hiihtokoulussa käyttäytymistä ja harjoitukset pyritään tekemään niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muille. Esimerkiksi ilman sauvoja -hiihto tehdään aina kaikkein leveimmällä kohdalla, jotta kunto- ja kilpahiihtäjillä on tilaa ohittaa.

– Lapsille opetetaan, että kun pysähtyy tai vaihtaa suuntaa, pitää vilkaista taakse. Mutta lapset toimivat kuitenkin niin hitaasti, että nopea hiihtäjä ehtii tulla kohdalle, kertoo Turunen.

Muiden hiihtäjien pitäisi myös huomata hiihtokoulun lapset, koska lapsilla on yllään keltaiset huomioliivit. Lisäksi alueella on varoituskyltti, jossa varotetaan hiihtokoululaisista.

Kaikki ovat joskus olleet hitaita

Hiihtokoulun lapsia opastettu, että jos raivoaja tulee kohdalle, ei saa huudella takaisin. Lisäksi lapsia on pyydetty ottamaan tuntomerkit huutelijasta, minkä jälkeen ohjaaja tai hiihtokoululaisen vanhempi käy juttelemassa raivoajan kanssa.

– Minun mielestäni meidän aikuisten asia on käydä keskustelu laturaivoajan kanssa, kertoo hiihtokoulun opettaja Johanna Turunen.

Samaa mieltä on myös Suomen ladun lastentoiminnan suunnittelija Tiia Eskelinen.

– Aikuisen on hoidettava asia. Lapsille pitää kertoa, että me emme voi toisten käytökselle yhtään mitään ja että jostain syytä kaikki eivät latusääntöjä noudata.

Hiihtokoulusta varoittava kyltti Lappeenrannan Huhtieniemen ladun varrella.
Kalle Purhonen / Yle

Hiihtokoulun opettaja Johanna Turunen kehottaa jokaista muistelemaan omaa lapsuuttaan.

– Kyllä jokaisen pitäisi ymmärtää, että on itsekin aikoinaan hiihdon aloittanut. Me olemme kaikki olleet joskus hitaita.

Takaa tulevan pitää väistää edessä hiihtävää. Nopeampi väistää hitaampaa.

– Lapsille opetetaan ihan nämä samat säännöt, että me kaikki mahdumme tänne ladulle.

Huuteluista huolimatta intoa hiihtokoulun lapsilla tuntuu riittävän. Manu Konstikin kertoo, ettei hän huuteluista välitä. Keskittyy vain hiihtoon.

Suomen latu on julkaissut latuetiketin keikkien liikkujien yhteiseksi ohjeeksi. Sen pääset lukemaan tästä (siirryt toiseen palveluun).