Suomen suurin maanalainen kaivos kasvaa edelleen: Kemin kaivoksen laajennus takaa raaka-aineen Tornion terästehtaalle kymmeniksi vuosiksi

Kemin kaivos sijaitsee Euroopan suurimman tunnetun kromiesiintymän äärellä.

kaivosteollisuus
Outokummun Elijärven kaivoksen avolouhos
Teräsyhtiö Outokummun Kemin kaivos on ainoa kromikaivos EU-alueella ja Suomen laajin maanalainen kaivos.Antti Ullakko / Yle

Kromimalmia on tähän asti louhittu avolouhoksesta ja maan alta puolesta kilometristä. Puolentoista vuoden kuluttua valmistuva 250 miljoonan euron laajennus vie louhinnan kilometrin syvyyteen.

Elijärven kaivoksen nimelläkin kulkeva Suomen laajin maanalainen kaivos tuottaa vuosittain noin kaksi ja puoli miljoonaa tonnia kromimalmia, joka käytetään Outokummun Tornion tehtailla ruostumattoman teräksen valmistukseen.

Tornion tuotanto edellytti kaivoslaajennusta

Laajennus ei kasvata vuotuista kromin tuotantomäärää, vaan pidentää kaivoksen elinkaarta ja takaa pitkäksi aikaa tasaisen raaka-ainevirran Tornioon.

– Me tuotamme Kemistä malmia ja rikasteita sen mitä ferrokromituotanto tarvitsee ja näillä näkymin tarve pysyy hyvin samanlaisena. Tällä investoinnilla varmaan mennään joitakin vuosikymmeniä, kertoo ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi.

Työkone parkkeerattuna kilometrin syvyyteen Outokummun kaivoksen laajennustyömaalla
Tällä hetkellä kilometrin syvyydellä tehdään muun muassa seinämien turvallisuutta lisääviä töitä.Antti Ullakko / Yle

Kaivoksen jättäminen syventämättä ei ollut Outokummulle edes vaihtoehto, sillä Tornion tehtaiden tuotanto olisi voinut kärsiä siitä.

– On täysin mahdollista, että tuotantomääriin olisi jouduttu tekemään jonkinlaisia leikkauksia ferrokromitehtaalla, jos ei olisi tähän laajennukseen menty viimeistään 20-luvun loppupuolella, arvioi syventämis- eli DeepMine -projektin päällikkö Kari Huttunen.

Lisälaajennuksia ei tutkita – vielä

Kemin kaivos sijaitsee Euroopan suurimman tunnetun kromiesiintymän äärellä. Se on ainoa kromikaivos EU-alueella ja Suomen laajin maanalainen kaivos. Lienee siis lupa odottaa, ettei tämä laajennus jää viimeiseksi.

– Se näkymä mikä malmivaroista on, niin kyllä siellä riittää tulevaisuuteen tämän investoinnin jälkeenkin, muotoilee liiketoimintajohtaja Martti Sassi.

Samoin asian näkee myös syvennysprojektin päällikkö Kari Huttunen.

– Viitteitä on varsin syvälle saakka. Käsittäisin, että 30-luvun alussa seuraavaa syvennystä ruvetaan suunnittelemaan ja selvittelemään, kuinka malmio jatkuu ja onko malmi samanlaista kuin se on nykyisessä.

Outokummun Elijärven kaivoksen laajennustyömaa
Oikeanpuoleinen, uusi nostotorni ei vielä ole täydessä mitassaan, mutta valmiina se on yli 80-metrinen ja kymmenkunta metriä korkeampi kuin vanha torni.Antti Ullakko / Yle

Eurooppalainen terästeollisuus on kärsinyt tuonnin rajusta kasvusta ja Yhdysvaltain terästullien aiheuttamasta hintapaineesta. Tästä huolimatta Elijärven kaivoksessa tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti.

– Hinta on metalleissa aina vaihteleva, mutta näen tämän hyvin turvallisena, koska ruostumatonta terästä tarvitaan sekä kotitalouksissa että teollisuudessa ja tarve kasvaa vuosittain noin neljän prosentin vauhtia. Siinä mielessä hinnan vaihtelut eivät ole niin radikaaleja, että tehokkaan yksikön toiminta voisi vaarantua, pohtii Huttunen.

Syvyyteen rakentuu toimintakeskus

Kaivoksen laajennus – tai oikeastaan uuden kaivoksen rakentaminen – tuhannen metrin syvyyteen on puolivälissä. Valmiina tuotantoon ollaan loppuvuonna 2021.

Kromimalmia louhitaan uudenkin kaivoksen valmistuttua edelleen myös puolen kilometrin tasosta sekä avolouhoksesta.

Kilometrin syvyyteen on louhittu noin 90 prosenttia uuden toiminnan vaatimista tiloista. Varsinainen rakennustyö on vasta alkamassa. Nyt tunneleissa muun muassa verkotuksella ja betoniruiskutuksella varmistetaan seinämärakenteiden turvallisuutta.

Työntekijä tietokoneella Outokummun kaivoksella Kemissä.
Puolen kilometrin tasossa on toimittu jo toistakymmentä vuotta. Toimisto on kuin missä tahansa muualla – tosin seinät taitavat hiukan poiketa tavallisesta.Antti Ullakko / Yle

Runsaan vuoden kuluttua tuhannen metrin syvyyteen on rakentunut eräänlainen toiminta- ja hermokeskus, joka muistuttaa mitä tahansa toimistotilaa. Tänne syntyy monenlaisia toimisto-, varasto- ja korjaamotiloja sekä muun muassa ruokala ja keittiötiloja.

Mallia on otettu puoli kilometriä ylempää; 500 metriä maanpinnan alapuolella sijaitsee samantyyppinen toimintakeskus. Se otettiin käyttöön 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun kaivoksella siirryttiin maanalaiseen louhintaan.

Nostotornin ja kaivoksen rakennustöissä on tällä hetkellä runsaat 200 henkilöä ja lisäksi suunnittelutyötä tekee edelleen noin 60 henkilöä.

Lue myös:

Outokumpu suunnittelee jätti-investointia Tornioon – uuden laitoksen hintaa ei kerrota, rakennusaika kaksi vuotta

Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – Katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy