Liikenteessä kuolee yhä vähemmän suomalaisia – Pekka Kauppinen selvisi hurjasta kolarista naarmuitta

Vaikka liikennettä on entistä enemmän, autojen parantunut turvatekniikka on pudottanut liikennekuolemien määrää.

Ajoneuvojen turvallisuus
Pekka Kauppinen selvisi kolmen auton kolarista naarmuitta.
Pekka Kauppinen on pitkän kuljettajanuransa aikana ollut kahdessa kolarissa.Petri Vironen / Yle

Helmikuun alussa 5-tiellä Juvan Vehmaassa rysähti. Kolmen henkilöauton ja yhden peräkärryn törmäyksessä auton vaurioituvat lunastuskuntoon.

Kuolonuhreilta vältyttiin, vaikka nokkakolarissa syntyi pahannäköistä jälkeä.

– Tulin rampista, ja odotin kiihdytyskaistalla, että toinen ehtii rauhassa ohi. Hän kuitenkin väisti vastaantulevan kaistalle ja törmäsi siellä vastaantulevan auton kanssa. Toinen auto kimposi törmäyksestä penkkaan ja toinen rysähti minun autoni keulaan, onnettomuudesta ehjin nahoin selvinnyt Pekka Kauppinen kertoo.

Yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja kaksi muuta lievemmin. Yhden auton keula oli kasassa ja toisesta jouduttiin irrottamaan katto kuljettajan pelastamiseksi.

Vielä muutama vuosikymmen sitten sama kolari olisi todennäköisesti vaatinut useita kuolonuhreja. Autojen turvallisuuden paranemisen vuoksi nyt selvittiin ilman ihmishenkien menetyksiä.

Pekka Kauppisen vuoden 1996 Mercedeksestä keula painui kuljettajan puolelta kasaan, aivan kuten se on suunniteltukin tekemään.

– Vanha auto, mutta vankkaa tekoa, Kauppinen sanoo.

Juvan Vehmaan kolari helmikuun alussa.
Juvan Vehmaan kolari helmikuun alussa.Petri Vironen / Yle

Kuolonuhrien määrä pudonnut neljännekseen

Suomalaisen liikennehistorian synkin vuosi osui 1970-luvun alkuun, jolloin kahtena perättäisenä vuotena kolareissa kuoli yli 1 100 henkeä. Loukkaantuneiden määrä oli noin 16 000.

Viimeisin virallisin tilasto on vuodelta 2018, jolloin kuolonuhreja oli 239 ja loukkaantuneita 5 303.

Liikenneturvallisuus alkoi kohentua jo 1970-luvulla - 80 kilometrin yleinen nopeusrajoitus otettiin käyttöön 1974 ja turvavyöt tulivat pakollisiksi asteittain.

1990-luvun alkuun mennessä kuolonuhrien määrä oli pudonnut puoleen.

Tänä vuonna liikenneonnettomuuksissa kuolee vain viidesosa pahimmasta vuodesta, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet monikymmenkertaiseksi.

Kuolemien vähenemisen taustalla on monia syitä teiden ja liikenneympäristön paranemisesta kuljettajakoulutukseen, mutta yksi merkittävä syy löytyy autoista. Henkilöautojen turvallisuus on parantunut roimasti.

– Ajonvakautusjärjestelmä, joka löytyy jo vanhemmistakin autoista, vähentää yhdessä turvatyynyjen ja vankempien korirakenteiden kanssa kuolonkolarin riskiä yli puolella, sanoo Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari.

Koisaari on tutkinut auton turvajärjestelmien vaikutusta onnettomuusriskeihin ja tehnyt aiheesta väitöskirjan. Autot ovat takavuosikymmeniin verrattuna erittäin turvallisia.

Vankempi kori, turvatyynyt ja ajonvakautusjärjestelmä ovat saaneet rinnalleen muun muassa kaistavahdin ja adaptiivisen vakionopeussäätimen.

– Automaattijarrutus ja ohjausavustus pienentävät kolaririskiä edelleen selvästi, Koisaari sanoo.

Paremmat tiet, autot ja kuljettajat

Liikenteen kuolonuhrien määrä on pysynyt muutaman vuoden lähellä nykyistä vajaan 250 uhrin tasoa. Viime vuosikymmenen alussa asetettu kuolemien puolittamistavoite oli, että tänä vuonna liikenteessä kuolisi enää 135 ihmistä

– Radikaalimmat turvallisuustoimet ovat jääneet tekemättä, ja vanhoja ja turvattomampia autoja on edelleen paljon liikenteessä. Niiden uusiminen vaatisi paljon rahaa, ja se on yksityisten ihmisten käsissä, Koisaari muistuttaa.

Mikäli onnettomuuksia ja uhreja halutaan edelleen vähentää, myös yhteiskunnalta vaaditaan investointeja liikenneympäristöön.

– Päätieverkkoon pitää investoida ja erottaa ajosuunnat toisistaan esimerkiksi kaiteella. Ehkä kaikkein tärkeimpänä pidän riskikuljettajien ennalta ehkäisevää tukea.

Grafiikka tieliikenteessä kuolleiden määrästä 2000-luvulla.
Esa Huuhko / Yle

Paraskaan turvavarustelu ei pysty täysin korvaamaan kaikkia inhimillisiä virheitä ja ihmisen tekemiä valintoja.

– Viidennes liikennekuolemista on joko itsemurhia tai sairauskohtauksia, Koisaari muistuttaa.

Toki sairauskohtauksia ovat autonvalmistajat ajatelleet. Uusimmissa ja hieman kalliimmissa automalleissa on muun muassa järjestelmä, joka pysäköi auton tien oikeaan reunaan, ellei kuljettaja aja autoa aktiivisesti eikä reagoi auton herättely-yrityksiin.

"Pitää ennakoida tilanteet"

Pekka Kauppiselle kävi Juvan onnettomuudessa hyvin. Vaikka auto on vanhempaa vuosimallia, Kauppinen selvisi rajusta onnettomuudesta säikähdyksellä.

– Edes turvatyyny ei lauennut, eikä turvavyö aiheuttanut naarmuja, Kauppinen sanoo.

Kauppinen on tottunut kuljettaja. Hän on ajanut henkilöautoa siviilissä ja rekkaa työssään kaikkiaan miljoonia kilometrejä. Liikenneonnettomuuksissa mies on ollut mukana vain kerran aiemmin, silloinkin vältyttiin vakavilta vammoilta.

– Pitää ennakoida tilanteita ja tuntuu, että kokemuksen kautta sitä kehittyy eräänlainen kyky aavistaa vaaralliset tilanteet etukäteen, Kauppinen tuumii.