CIA:n peiteyritys myi vuosikymmenien ajan peukaloituja salauslaitteita valtioille ympäri maailmaa

Washington Post ja saksalaismediat paljastivat "vuosisadan tiedustelukaappauksen".

kryptografia
Kuvassa on lähikuva Enigma- koodisalauslaitteen M1322 näppäimistöstä. Näppäimistöstä katoaa satunnaisesti merkkejä.
Sveitsiläinen Crypto AG valmisti salauslaitteita Yhdysvaltain ja Saksan tiedustelupalveluiden alaisuudessa kymmenien vuosien ajan.AOP, kuvamanipulaatio: Tanja Ylitalo / Yle

Yhdysvaltojen ja Saksan tiedustelupalvelut pyörittivät vuosikymmenten ajan salauslaitteita valmistavaa sveitsiläisyritystä. Washington Post (siirryt toiseen palveluun) ja saksalaismedia (siirryt toiseen palveluun)t uutisoivat tiistaina näyttävästi tiedusteluviranomaisten ja sveitsiläisen Crypto AG:n kytköksestä, jonka ansiosta valtioiden salaisia viestejä virtasi yli viidenkymmenen vuoden ajan amerikkalaisille ja saksalaisille.

Medioiden tiedot perustuvat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n ja Saksan tiedustelupalvelu BND:n salaisiin asiakirjoihin, sisäisiin historiikkeihin sekä entisten ja nykyisten työntekijöiden haastatteluihin. Kummankaan maan tiedustelupalvelut eivät ole kommentoineet paljastusta.

Yhdessä CIA:n raportista Crypton ympärille rakennettua operaatiota kutsutaan "vuosisadan tiedustelukaappaukseksi".

– Ulkomaiset hallitukset maksoivat suuria summia Yhdysvalloille ja Länsi-Saksalle siitä etuoikeudesta, että heidän kaikista salaisimmat viestinsä päätyivät ainakin kahden (ja mahdollisesti jopa viiden tai kuuden) ulkomaisen valtion luettaviksi, raportissa todetaan.

Toimintansa aikana Crypto myi laitteitaan yli 120 valtiolle ympäri maailmaa. Sen asiakkaita olivat muun muassa Argentiina, Iran, Intia, Pakistan ja jopa Vatikaani. Asiasta ensin uutisoineen Suomen Kuvalehden mukaan myös Suomi osti Crypton salauslaitteita (siirryt toiseen palveluun).

CIA:n salaisuus sai alkunsa Nobelin suvun sijoituksesta

Crypto AG:n tarina sai alkunsa Ruotsissa 1920-luvun alussa (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin viestinsalauslaitteita valmistava yhtiö toimi nimellä Cryptograph AB. Se myi salaustekniikkaansa Ruotsin valtion lisäksi muun muassa Ranskalle.

Vuonna 1922 yhtiö ajautui talousvaikeuksiin. Huomattavan sijoituksen yritykseen tehnyt Nobelin suku kutsui hätiin Venäjällä syntyneen insinööri-liikemies Boris Hagelin, joka otti salausyhtiön johdettavakseen. Kymmenen vuotta myöhemmin Cryptograph AB vaihtoi nimensä Cryptoteknik AB:ksi.

Toisen maailmansodan syttyessä Hagelin pakeni Ruotsista Yhdysvaltoihin. Samalla hän otti mukaan yhtiönsä C-36 -salauslaitteen, jonka parannellun version hän myöhemmin myi Yhdysvaltain armeijalle. Sodan päättyessä Hagelinin laitetta oli valmistettu yli 140 000 kappeletta Yhdysvalloissa. Kauppojen myötä Hagelinista tuli miljonääri.

Toisen maailmansodan jälkeen Hagelin palasi Ruotsiin, missä hän jatkoi salauslaitteiden kehittämistä. Kun Ruotsi kiristi salausmekaniikan myymistä koskevaa lainsäädäntöään, Hagelin siirsi toiminnan Sveitsiin Crypto AG -nimen alle.

Eurooppaan palaamisensa jälkeen Hagelin piti yhä tiiviisti yhteyttä yhdysvaltalaisiin tiedusteluviranomaisiin. Tämä yhteydenpito johti vuonna 1951 sopimukseen, jossa Crypto lupautui myymään uusinta salaustekniikkaa hyödyntäviä laitteitaan ainoastaan Yhdysvaltain hyväksymille valtioille. Yhdysvallat puolestaan lupasi korvata Crypton menettämät myyntitulot.

Teknologian kehitys avasi takaoven tiedusteluviranomaisille

Vielä tässä vaiheessa Crypto AG:n laitteet tekivät minkä lupasivat. Ne eivät sisältäneet takaportteja, joista tiedustelupalvelut olisivat saaneet urkittua salaiseksi tarkoitettuja tietoja.

Tämä muuttui 1960-luvulla, kun virtapiirit korvasivat mekaaniset menetelmät. Uusi teknologia antoi CIA:lle ja Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA:lle mahdollisuuden luoda Crypton laitteille salausalgoritmeja, joiden purkaminen kävi amerikkalaisilta käden käänteessä.

Vuonna 1967 Crypto julkaisi täysin NSA:n suunnitteleman H-460 -salauslaitteen. Crypto valmisti laitteita kahdella eri linjastolla. Toiselta tuli ulos täysin toimivia laitteita, jotka myytiin Yhdysvaltain liittolaisille. Toiselta linjalta tuli ulos heikolla salauksella toimivia laitteita. Nämä myytiin kaikille muille.

1960-luvun lopulla Euroopan tiedusteluviranomaiset alkoivat olla selvillä Crypton yhteyksistä Yhdysvaltain hallintoon. Osa oli saanut tiedon suoraan Yhdysvalloilta, osa oli onnistunut päättelemään yhteistyön itse.

Vuonna 1967 Ranskan tiedustelupalvelu lähestyi Hagelinia ostohousut jalassa. Ranskalaiset halusivat yhdessä Länsi-Saksan kanssa hankkia Crypton omistukseensa. Hagelin ei innostunut ehdotuksesta. Sen sijaan hän ilmoitti CIA:lle tapahtuneesta.

Kaksi vuotta myöhemmin Länsi-Saksa lähestyi Hagelinia uudelleen. Tällä kertaa mukana ei ollut Ranska, vaan Yhdysvallat. Kesäkuussa 1970 CIA ja Saksan BND ostivat Crypto AG:n. Uudet omistussuhteet peiteltiin liechtensteinilaisen lakiyrityksen avulla.

Amerikkalaisia kiinnosti vakoilu, saksalaisia raha

CIA:n ja BND:n alaisuudessa Cryptosta muodostui yksi maailman merkittävimmistä salauslaitteiden valmistajista. Samalla tiedustelupalvelut onnistuivat vakoilemaan tehokkaasti valtioita eri puolilla maailmaa. Operaatio kulki ensin salanimellä Thesaurus ja myöhemmin se ristittiin Rubiconiksi.

Crypton laitteiden kautta amerikkalaiset tarkkailivat Iranin johdon sisäistä viestittelyä vuoden 1979 panttivankikriisin aikana. Falklandin sodan aikana he keräsivät tietoja Argentiinan armeijan suunnitelmista ja välittävät nämä tiedot eteenpäin Britannialle.

Salatut viestit salamurhakampanjoista Etelä-Amerikan maissa päätyivät hetkessä murrettuina CIA:n ja NSA:n tietoon. Berliiniläiseen yökerhoon vuonna 1986 tehdyn pommi-iskun tekijät paljastuivat, kun libyalaiset viranomaiset onnittelivat toisiaan Crypton salaamilla viesteillä.

Vakoilumenestys oli huomattava, vaikka Yhdysvaltain merkittävimmät vastustajat, Kiina ja Neuvostoliitto, eivät koskaan kuuluneet Crypton asiakaskuntaan. Washington Postin tietojen mukaan CIA onnistui keräämään paljon tietoa kommunistivaltioista tarkkailemalla muiden maiden yhteydenpitoa näiden kanssa.

Menestyksestä huolimatta amerikkalaisten ja saksalaisten välillä oli myös erimielisyyksiä. CIA:n asiakirjojen mukaan saksalaiset olivat vakoilun sijaan kiinnostuneempia tekemään rahaa yrityksellä. Amerikkalaiset joutuivat toistuvasti muistuttamaan saksalaisille, että kyseessä oli tiedusteluoperaatio.

Saksalaiset puolestaan ihmettelivät amerikkalaisten halua vakoilla kaikkia paitsi aivan läheisimpiä liittolaisia. Saksalaisten mielestä esimerkiksi Nato-kumppanien vakoilu ei ollut tarkoituksenmukaista.

CIA laittoi lopulta lapun luukulle

Crypton peitetarina on rakoillut useaan kertaan vuosien saatossa. 1970-luvulla julkisuuteen nousi Hagelinin ja Yhdysvaltain signaalitiedustelupalvelun kryptoanalyysiosaston johtajan William Friedmanin tiivis yhteydenpito.

Myöhemmin amerikkalaisviranomaisten harkitsemattomasti antamat lausunnot antoivat vihjeitä kytköksestä. Esimerkiksi presidentti Ronald Reagan paljasti Berliinin yökerhoiskun jälkeen, että Yhdysvalloilla on varmaa tietoa Libyan syyllisyydestä.

Pahin kriisi tiedusteluviranomaisten kannalta sai alkunsa vuonna 1992, kun Iran pidätti Crypton myyntiedustajan Hans Bühlerin peukaloitujen laitteiden myynnistä. Bühler ei itse tiennyt työnantajansa kytköksistä tiedustelumaailmaan.

Yhdeksän kuukauden vangitsemisajan jälkeen traumatisoitunut Bühler pääsi palaamaan Sveitsiin. Epäilys työnantajansa todellisista tarkoitusperistä ei jättänyt Bühleria rauhaan, vaan vapautumisensa jälkeen Bühler alkoi puhua avoimesti sveitsiläismedialle epäilyksistään.

Kaikki nämä tapahtumat lisäsivät epäluuloa Cryptoa kohtaan. 1990-luvulla useat maat lopettivat yhtiön laitteiden käytön, muiden muassa muun muassa Argentiina, Italia, Saudi-Arabia ja Egypti.

Samoihin aikoihin saksalaisten into salausyrityksen pyörittämiseen alkoi hiipua. Yhdistyneen Saksan päättäjät katsoivat, että paljastumisriski oli liian suuri. Saksan tiedustelupalvelu BND vetäytyi operaatiosta vuonna 1993.

CIA jatkoi toimintaa aina vuoteen 2018 asti, kunnes se purki yhtiön ja myi sen omaisuuden eteenpäin.

2000-luvulle tultaessa Crypton merkitys salausteknologian alalla oli kutistunut. Avoimen lähdekoodin salausmenetelmät olivat tehneet salauksesta oletusarvoista, eivätkä tiedustelupalvelut saaneet enää hyötyä Crypton laitteista.

Crypton uusi omistaja ei tiennyt yrityksen tiedustelutaustasta

CIA:n luovuttua yhtiöstä, Crypto AG pilkottiin kahteen osaan. Yhtiön Sveitsin toiminnan pyörittämistä jatkaa CyOne Security -niminen yhtiö. Sen johdossa istuu Crypto AG:n entinen toimitusjohtaja Giuliano Otth.

Tiedotteessaan CyOne kertoo olevansa tietoinen edeltäjänsä tiedustelutaustasta. Sen enempää yhtiö ei kommentoi asiaa.

Crypto AG:n brändin ja kansainväliset liiketoiminnat hoitaakseen ottaneen Crypto International ruotsalaisomistaja Andrea Linde sen sijaan kertoo Washington Postille, ettei hänellä ole mitään tietoa Crypto AG:n kytköksistä Yhdysvaltain ja Saksan tiedustelupalveluihin.

– Minä jopa hankin oikeuden Crypto-nimeen, Linden toteaa lehdelle.

– Se varmaan oli yksi typerimmistä päätöksistä, jonka olen urani aikana tehnyt.

Sveitsin hallitus ilmoitti eilen käynnistävänsä tutkinnan Crypto AG:n yhteyksistä CIA:han ja BND:hen. Aikaisemmin tässä kuussa sveitsiläisviranomaiset peruivat Crypto Internationalin vientiluvan.

Washington Postin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Sveitsi on jo aiemmin ollut tietoinen kytköksistä. Maan toimet näyttävätkin olevan suoraan seurausta uutisoinnista.