Muusikko näki kolikossa vision ja herätti henkiin valtavan soivan lohikäärmeenpään yli 1500 vuoden takaa – tältä se kuulostaa

Puhallintaiteilija Abraham Cupeiro esiintyy tällä viikolla Kymenlaaksossa.

musiikki
 Abraham Cupeiro soittaa videolla karnyx-torvea, duduk-, ja sinkkihuilua sekä sulkainstrumenttia.
Abraham Cupeiro soittaa videolla karnyx-torvea, duduk-, ja sinkkihuilua sekä sulkainstrumenttia.

Puhallintaiteilija Abraham Cupeiro seisoo orkesterin edessä pidellen näyttävää vaskipuhallinta olkapäällään. Espanjalaissoittajan hallussa on karnyx-torvi, jonka koristeellinen pääosa muistuttaa lohikäärmettä. Malliltaan muinaiskelttiläinen sotatorvi on yli 1500 vuotta vanha.

– Sen ääni tulee menneisyydestä, mutta samalla se yhdistyy tulevaisuuteen. Äänestä on tullut meille uusi, koska olemme unohtaneet sen. Voisi ajatella, että se on futuristista, Cupeiro kuvailee erikoisen soittimen ääntä.

Cupeiro on valmistanut karnyx-torven itse. Sen valmistamiseen häneltä meni puoli vuotta.

– Torvi on minulle rakas, koska se on yksi minun itse valmistamistani soittimista. Minusta se on osoitus siitä, että mitä vain voi tehdä vaskilevystä, Cupeiro sanoo.

Torven rakentamiseen Cupeiro käytti mallina museossa näkemäänsä roomalaista kolikkoa, johon karnyx-torvi oli kuvattu soittajan kanssa. Kuvasta Cupeiro alkoi hahmotella mittakaavaa siitä, kuinka suuri torvesta tulisi ihmiseen nähden. Torvesta tuli kaksimetrinen.

Abraham Cupeiro soittaa karnyx-torvea
Abraham Cupeiro on rakentanut karnyx-torven itse.

Valtavan torven soittaminen vaatii oikeata puhallustekniikkaa. Se on pelkkä putki, eikä sen sisällä olen minkäälaista soitinmekanismia. Erilaiset äänet luodaan pelkästään puhaltamalla. Sävelsarja poikkeaa tavallisesta luonnontorvesta, koska se on matalampi.

Cupeiron valmistama torvi on harvinainen, koska karnyx-torvia on maailmassa vain muutama kappale. Eikä se suinkaan ole ainoa soitin, jonka hän on valmistanut.

Abraham Cupeiro on ollut aina kiinnostunut puhallinsoittimista. Hän on valmistunut musiikkiammattilaiseksi madridilaisesta konservatoriosta instrumenttinaan trumpetti. Intohimo musiikinhistoriaa kohtaan sai Cupeiron aloittaamaan vanhojen soittimien tutkimisen ja valmistamisen.

– Vanhan soittimen äänen ja luonteen oppii tuntemaan paremmin, kun sen tekee itse, Cupeiro sanoo.

Estradilla soivat simpukka ja sarvi

Tällä viikolla Abraham Cupeiro esiintyy yhdessä Kymisinfonietan kanssa Kotkassa ja Kouvolassa. Kaikki Cupeiron käyttämät soittimet ovat malleiltaan satoja vuosia vanhoja. Karnyx-torven lisäksi estradilla kuullaan muun muassa metalliset huilut duduk ja sinkki.

Näiden lisäksi Cupeiro soittaa vanhaa galicialaista corna-puhallinta, joka jäljittelee nautaeläimen sarvea. Se on Cupeirolle tärkeä, koska samanlaista cornaa on soittanut myös hänen isoisänsä.

Yksi Cupeiron itse tekemä soitin on sulka. Instrumentin alkuperä on Pohjois-Amerikassa.

– Vastaavanlainen soitin on kirjailtu hopi-intiaanien luolamaalauksissa. Tämä ei tietenkään ole täysin samanlainen, mutta jäljittelee sitä, Cupeiro kertoo.

Abraham Cupeiron sarvi- ja sulka-soittimet
Abraham Cupeiron soitinrepertuaariin kuuluu muun muassa torvi ja sulka.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Cupeiron soittimista kaunein on vaaleanpunainen simpukka. Niistä kuuluu samankaltainen täyteläinen ääni kuin pan-huiluista.

– Kaikki soitettavat simpukat on poimittu merestä. Olen ainoastaan porannut niiden kärkiin sopivan kokoiset reiät, että ääni kuulostaa oikeanlaiselta.

Puhallinvirtuoosin ei tarvitse miettiä sitä, mikä soitinten rakentamisessa on vaikeinta.

– Vaikeinta on saada soittimet soimaan kauniisti ja oikein ammattiorkesterin edessä. Se tuo myös minulle lisäpontta suoritukseeni, koska tiedän, että takana esiintyvät soittajat eivät tee virheitä.

Abraham Cupeiro soittaa simpukkaa
Kotilosimpukkalla puhallintaiteilija saa aikaan matalan ja pehmeän äänen.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Tällä viikolla kuultavia esityksiä johtaa kapellimestari Dimas Ruiz Santos. Hänen mielestään jännittävät soinnut menneiltä vuosisadoilta sopivat hyvin konserttisaleihin ja yleisön kuultaviksi.

– Ne sopii tosi hyvin. Sointujen ei koskaan olisi pitänyt lähteä pois, onneksi ne tulevat nyt takaisin. Näin ne saavat vielä uuden elämän. Uskon että että soittimilla on vielä paljon sanottavaa.

Kapellimestari Dimas Ruiz Santos ja Abraham Cupeiro
Kapellimestari Dimas Ruiz Santos ja Abraham Cupeiro ovat käyneet syksyllä levyttämässä muinaisten soittimien ääniä Lontoon kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Soittimien äänen halutaan säilyvän myös tuleville vuosisadoille. Cupeiro ja Santos ovat olleet syksyllä levyttämässä muinaissointuja yhdessä Lontoon kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa.

Molemmat miehet ajattelevat, että kaikenlaiseen musiikkiin voi ammentaa uutta menneisyydestä.

– Musiikissa evoluution ei tarvitse olla eteenpäin menevä viiva, vaan se voi kulkea myös taaksepäin. Muinaiset soittimet tarjoavat musiikkiin moderneja ideoita, Abraham Cupeiro päättää.