Uusi älypotkupuku mittaa vauvan jokaisen liikkeen ja auttaa näin tunnistamaan neurologisen poikkeavuuden

Mitä aiemmin poikkeavuudet havaitaan, sitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kuntouttaminen päästään aloittamaan.

Lastenneurologia
Vauva älupotkupuku päällään.
Älypotkupuvun avulla lapsen liikkeitä voidaan mitata kotona, joka on lapselle luontaisempi ympäristö liikkua. Sampsa Vanhatalo

Helsingin lastensairaalan tutkijat ovat kehittäneet älypotkupuvun (siirryt toiseen palveluun) eli vaatteen, jolla voi mitata tarkasti lapsen spontaania liikkumista jo viiden kuukauden iästä lähtien.

Tarkat tiedot liikkeistä auttavat arvioimaan lapsen neurologisen kehityksen poikkeamia jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden aloittaa lapsen kuntouttaminen ja kehityksen tukeminen mahdollisimman aikaisin.

Helsingin yliopiston kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalon mukaan tästä olisi apua esimerkiksi CP-vamman hoidossa.

– CP-vammasta tiedetään, että kuntouttaminen olisi hyvä päästä aloittamaan jo muutaman kuukauden iästä alkaen. Käytännössä CP-vamma diagnosoidaan nykysysteemeillä usein vasta toisen ikävuoden aikana. Se on liian myöhään parhaan kuntoutustuloksen saamiseksi.

Mittaus voidaan tehdä kotioloissa

Lapsen spontaanien liikkeiden arviointi on osa lapsen neurologista tutkimusta. Nykyisin se tapahtuu käytännössä lääkärin tai fysioterapeutin lyhyellä vastaanottokäynnillä.

– Katsotaan lasta ja toivotaan, että saadaan riittävän hyvä kuva. Se on tietenkin kvalitatiivinen, subjektiivinen arvio ja vaatii paljon kokemusta erottaa mikä lapsen liikkeissä on vain normaalia vaihtelua, Vanhatalo sanoo.

Älypotkupuvun avulla lapsen liikkeitä voidaan mitata kotona, joka on lapselle luontaisempi ympäristö liikkua. Kotona mittausta voidaan tehdä pitkiäkin aikoja, vaikka useita tunteja kerrallaan. Näin saadaan luotettavammin tieto siitä, miten lapsi oikeasti liikkuu.

Mittaus antaa tarkan määrällisen arvion sekunti sekunnilta, missä asennossa lapsi milläkin hetkellä on ja mitä lapsi tekee siinä asennossa, Vanhatalo kertoo.

– Tämä on mullistavaa. Mittauksen avulla nähdään lapsen todellinen liikevariaatio viiden kuukauden iästä lähtien, mitä ei aiemmin lääketieteellisillä älyvaatteilla ole pystytty saavuttamaan, Vanhatalo iloitsee.

Tekoäly erottelee yhtä hyvin kuin ihminen

Vanhatalo ja hänen tutkimusryhmänsä kehittivät älypotkupuvun ohella analyysimenetelmän, joka laskee lapsen liikkumista yhtä luotettavasti kuin ihminen tekisi videokuvasta katsomalla. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksessa testattiin älypotkupuvun erottelukykyä niin, että fysioterapeutti ja lastenneurologian professori arvioivat ensin videokuvauksen perusteella, ketkä lapsista olivat erityisen edistyneitä ja ketkä olivat kehittyneet hitaammin.

Sen jälkeen tekoälyyn perustuva algoritmi arvioi lasten liikkumisen älypotkupuvulla.

– Pystyimme erottelemaan lapsista edistyneet ja vähemmän edistyneet, vaikka kaikki olivat terveitä ja osa normaalivariota. Uskomme, että lapsen, jolla on oikeasti jotain poikkeavuutta, pitäisi erottua vielä paremmin, Vanhatalo sanoo.

Tällä hetkellä Vanhatalon ryhmällä on menossa uusi tutkimus, jossa on mukana myös lapsia, joilla on jo todettu jokin neurologinen poikkeavuus. Tutkimusten tulosten on tarkoitus valmistua vielä kuluvan vuoden aikana.

Laajemmissa lääketieteellisissä tutkimushankkeissa älypotkupuku voisi olla käytössä jo parin vuoden sisällä ja yleisemmin sairaaloissa 5–10 vuoden sisällä, Vanhatalo arvioi.

Älypotkupuku kertoo, miten hyvin hoito tehoaa

Vähintään viisi prosenttia suomalaislapsista kärsii kielellisen kehityksen, tarkkaavuuden säätelyn tai motorisen kehityksen ongelmista. Ongelmat ovat usein päällekkäisiä.

Älypotkupuvun avulla voidaan tulevaisuudessa päästä myös mittaamaan objektiivisesti, miten erilaiset terapiat ja hoitomuodot vaikuttavat lapsen kehitykseen.

Lapsen liikkeet voidaan mitata esimerkiksi ennen fysioterapiajaksoa ja sen jälkeen, ja katsoa onko tapahtunut muutosta.

– Parhaassa tapauksessa se mullistaa koko erilaisten terapiamuotojen tutkimuksen, Vanhatalo toteaa.

Aalto-yliopistossa suunniteltu älypotkupuku on osa Lastensairaalassa toimivan BABA-keskuksen (siirryt toiseen palveluun) Rhythms in Infant Brain -hanketta, joka kuuluu Suomen Akatemian, Lastentautien tutkimussäätiön ja Aivosäätiön rahoittamaan TERVA-ohjelmaan (siirryt toiseen palveluun).

Voit kommentoida aihetta 14.2.2020 klo 23 asti.