Yritys kävi etsimässä Kainuussa kultaa – sitä ei saatu, mutta jäljelle jäi jätekontteja, joista ei meinata päästä eroon

Kaivosyhtiön mukaan jätteistä ei ole ollut mahdollista päästä eroon Suomessa, mutta Kiinaan ne saatetaan haluta.

jätteet
Eri värisiä kontteja vierekkäin lumessa.
Jätekonttien lisäksi alueella on kaksi konttia, joissa on muuta välineistöä.Elisa Kinnunen / Yle

Kolme vuotta sitten suomalais-englantilainen kaivosyhtiö Kalevala Gold oy teki räjäytyksiä Kainuun Suomussalmella. Tarkoituksena oli irrottaa Kuikan peruskallion kvartsijuoniin keskittynyttä kultapitoista malmia.

Nuo räjäytykset päätyivät julkisuuteenkin.

Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2017, että muun muassa räjäytykset ylittivät ely-keskuksen mukaan tavanomaisen malminetsinnän mittakaavan. Yhtiö ei ollut kuitenkaan tehnyt koetoimintailmoitusta.

Malminetsintä ei loppunut tuohon Suomussalmella, mutta räjäytykset tiettävästi vaihtuivat tyypillisempään malminetsintään. Kultakaivosta Suomussalmelle ei kuitenkaan ole toistaiseksi tullut.

Sen sijaan Paltamossa on kolme merikontillista jätettä, joka on peräisin Suomussalmelta. Toiminnan takana oleva Kalevala Gold ei ole ely-keskuksen kehotuksesta huolimatta saanut vietyä kontteja mihinkään.

Selvitimme, miksi jätekontit yhä nököttävät kainuulaisen pikkukunnan teollisuustontilla ja mitä niille seuraavaksi tapahtuu.

Tontin omistajaa kontit eivät häiritse

Suomussalmelta louhittu malmi on kuljetettu Juuan Dolomiitin omistamalle kalkkikaivokselle Paltamoon. Siellä sitä koerikastettiin kesään 2018 saakka, ja tähän toimintaan oli lupa.

Paltamossa olevissa konteissa on kaikki, mitä jää jäljelle, kun jauhetusta malmista irrotetaan kultaa. Niissä on rikastusjäännöksiä, eli rikastushiekkaa, rikastuksen sakka ja prosessivesiä. Yhtiön arvion mukaan rikastushiekkaa on noin 160–170 tonnia. Konteissa on eniten juuri rikastushiekkaa, sillä esimerkiksi vettä ei paljoa prosessissa käytetty.

Merikontit ovat vedenpitäviä, ja ne eivät ely-keskuksen arvion mukaan muodosta akuuttia riskiä. Konttien sisältö on kuitenkin luokiteltu kaivannaisjätteeksi.

– Haluamme varmistaa, että jätteet eivät jää pyörimään mihinkään, selittää Kainuun ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Mari Helin.

Myöskään tontin omistavaa Juuan Dolomiittia kontit eivät hirveästi häiritse, kertoo toimitusjohtaja Hannu Repo.

Hän kertoo, että kontit päätyivät heidän kalkkikaivostontilleen sen jälkeen, kun Juuan Dolomiitin ja Kalevala Goldin edustajat olivat tutustuneet Kainuun Edun hankkeessa. Esimerkiksi kalkkikaivoksen ja kullan koerikastuksen jätevesiä ei ole päässyt sotkeutumaan keskenään, koska kullan koerikastuksessa on ollut käytössä suljettu kierto. Vesi siis on edelleen konteissa.

Kontit olisi pitänyt siirtää jo kesällä

Kuitenkin kontit olisi pitänyt siirtää teollisuustontilta jo viime kesänä, kun koerikastuksen loppumisesta oli vuosi aikaa. Aluehallintoviraston antamassa koetoimintapäätöksessä oli annettu paltamolaisen tontin puhdistamiselle määräaika, joka oli viime elokuussa.

Kalevala Gold haki aluehallintovirastosta jatkoaikaa, jota ei kuitenkaan myönnetty. Marraskuussa ely-keskus asetti uuden määräajan, jonka kuluessa yhtiön pitäisi saada vietyä kontit pois. Ehdottomaksi takarajaksi konttien siirrolle laitettiin tämän vuoden tammikuun viimeinen päivä.

Reilu viikko sitten ely-keskus kävi tarkastamassa tilanteen paltamolaisella teollisuustontilla. Tarkastuksella tilanne oli Mari Helinistä se, mitä ely-keskus olettikin. Kolme merikontillista jätettä olivat edelleen paikoillaan.

tavaraa merikontissa.
Yhdessä kontissa on mylly, jota on käytetty rikastusvaiheen aikana malmin jauhamiseen.Elisa Kinnunen / Yle

Nyt ely-keskus on aloittanut uhkasakolla tehostettavan hallintopakkomenettelyn, jotta paltamolainen tontti saataisiin siivottua.

Helinin mukaan Kalevala Gold on ollut tietoinen siitä, mitä heiltä edellytetään.

– He ovat luvanneet toimia asetetuissa aikataulussa. Heille on toimitettu kuulemiskirje hallintopakosta. Saimme kuittauksen vastaanottamisesta.

Yhtiöllä on sunnuntaihin 16. helmikuuta asti aikaa antaa vastine.

Yhtiön mukaan konteista ollut mahdoton päästä eroon

Kalevala Goldin mukaan ongelmana on se, etteivät he ole löytäneet paikkaa, mihin siirtää jätekontit.

Kalevala Goldin hallituksen puheenjohtaja Igor Vasilyev kertoo, että he ovat selvittäneet asiaa Suomessa ja Ruotsissa. Sopivaa paikkaa ei ole kuitenkaan löytynyt, sillä jätefirmoilla ei ole ollut konteille tilaa tai lupia jätteiden käsittelyä varten.

Ekokympiltä kerrotaan, että he ovat käyneet Kalevala Goldin kanssa keskusteluja jätteen säilömisestä, mutta käsittelyyn heillä ei olisikaan ollut mitään mahdollisuuksia. Lassila & Tikanojalta ei muisteta, että Paltamon konteista olisi käyty keskusteluja.

Ely-keskuksen ympäristöasiantuntijan Mari Helinin mukaan on harvinaista, että kaivannaisjätteet jäävät tällä tavalla pyörimään.

Syy on hänestä siinä, että varsinaisessa kaivostoiminnassa ympäristöluvissa yritys velvoitetaan jätehuoltosuunnitelman tekemiseen. Kaivostoiminnassa jätettä tosin tuleekin aivan eri mittakaavassa – paljon enemmän kuin kolme kontillista.

"Jatkamme projektiamme Kainuussa"

Kalevala Goldilla on kuitenkin nyt suunnitelma, mitä se tekisi konttien jätteelle.

Keskusteluja on toimitusjohtaja Igor Vasilyevin mukaan käyty kahden Kiinassa toimivan yrityksen kanssa.

Ely-keskuksen Mari Helinin mukaan Kalevala Gold on ottanut tällaisen vaihtoehdon esiin. Jos suunnitelma tarkentuu, ely selvittää, onko sen toteuttaminen kansallisen ja kansainvälisen ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti mahdollista.

Jäte tuskin menisi Kiinaan hävitettäväksi, sillä konttien sisältämässä materiaalissa on Igor Vasilyevin mukaan kultaa noin kymmenen grammaa tuhatta kiloa kohti.

Yritettäisiinkö siitä Kiinassa irrottaa edelleen kultaa?

– Luulen niin, Vasilyev kertoo.

Kalevala Goldilla sen sijaan on tarkoitus vielä selvittää suomussalmelaisen kullan hyödyntämistä.

– Jatkamme projektiamme Kainuussa, Vasilyev sanoo.

Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Juttua on korjattu 14.2. kello 9.13: Juttuun on korjattu, että konttien materiaalissa on kultaa kymmen grammaa tuhatta kiloa kohti. Jutussa luki virheellisesti, että kultaa olisi kymmenen grammaa kiloa kohti.