Lehtopöllö on nykyään yhä useammin ruskea – tuoreen tukimuksen mukaan värillä on väliä

Lehtopöllöjen ruskea väritys on yleistymässä Suomessa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ruskeat lehtopöllöt ovat lisääntyneet lumettomina talvina.

pöllölinnut
Två kattugglor som sitter tätt ihop
– Vähälumisemmat talvet vaikuttavat luonnonvalintaan ja suosivat evoluution kautta ruskeita lehtopöllöjä, sanoo akatemiatutkija Patrik Karell Yrkeshögskolan Noviasta.Yle/Lone Widestam

Lehtopöllöllä on kahta värimuotoa, harmaata ja ruskeaa, joista erityisesti harmaa on sopeutunut pohjoisiin havumetsiin. Tutkijat ovat huomanneet rengastusaineiston perusteella, että ruskeat lehtopöllöt ovat yleistyneet Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.

Lumettomat talvet ovat lisääntyneet ja ja kasvillisuuden vihreys tulee yhä enemmän näkyviin talvellakin.

– Kun on paljon lunta, ruskean lehtopöllön kuolleisuus on harmaata korkeampi, kertoo akatemiatutkija Patrik Karell Yrkeshögskolan Noviasta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon (siirryt toiseen palveluun), Luomuksen ja Yrkeshögskolan Novian yhteistutkimus toteutettiin kuvaamalla ruskeata ja harmaata lehtopöllöä samassa paikassa sekä lumisessa että lumettomassa ympäristössä. Kuvat näytettiin vapaaehtoisille kansalaisille, joita pyydettiin etsimään pöllö mahdollisimman nopeasti kuvasta. Tutkimukseen osallistui yli 5000 henkilöä ympäri maailmaa.

Pikkulinnut kiusaavat pöllöjä

Lehtopöllö on ravintoketjun huipulla oleva petolintu. Lehtopöllön väritys on tärkeä tekijä pöllön suojautumisen kannalta, vaikka lehtopöllöllä ei ole luonnossa runsaasti uhkia. Aikuisen lehtopöllön tavallisin vihollinen on huuhkaja tai kanahaukka.

Väritys suojaa päivällä lepääviä pölllöjä myös pikkulintujen häirinnältä. Kun pikkulinnut näkevät kuusen oksalla pöllön, ne kiusaavat sitä. Häiritty pöllö ei lepää ja kuluttaa enemmän energiaa. Liikkeessä oleva pöllö altistuu kanahaukan hyökkäyksille.

Harmaa ja ruskea lehtopöllö (siirryt toiseen palveluun) eroavat toisistaan geneettisesti. On tutkimuksia, jotka osoitttavat, että ruskean lehtopöllön aineenvaihdunta on korkeampi kuin harmaan.

– Ruskea pöllö vaatii siis enemmän ravintoa, jota on vaikea löytää lumisina talvina. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että harmaa lehtopöllö pärjää ruskeata paremmin Pohjolassa, mutta viime vuosien leudot talvet ovat suosineet ruskeata värimuotoa, sanoo akatemiatutkija Karell.

Vaisu pöllökevät

Suomen Luonnonsuojeluliiton aluesihteerin Karri Jutilan mukaan pöllökevät on tähän mennessä ollut Etelä-Hämeessä vaisu. Pöllöt ovat huhuilleet kosintahuutojaan laiskasti, vaikka ravintoa eli jyrsijöitä kuluvana talvena on riittänyt. Hiljainen pöllökevät hämmentää asiantuntijaa.

– Se on sikäli yllättävä, että omilla kotinurkillani Hauholla on jatkunut myyrähuippua jo toissasyksystä lähtien. Metsämyyriä ja metsähiiriä on vilistänyt runsaasti koko ajan, kaksi talvea ja yhden kesän, sanoo Jutila.

Suomen Luonnonsuojeluliton etelä-Hämeen aluesihteeri Karri Jutila kuuntelee lintuja pihapuun äärelllä.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen aluesihteeri Karri Jutila houkuttelee hauholaismetsässä kaulassaan riippuvan okariinon äänellä lehtopöllöjä huhuilemaan.Kati Turtola / Yle