Vaarallisen sikaruton uhka laittaa villisikojen liikkeet tarkkaan syyniin – tutkijat asentavat villisikoihin seurantalaitteita

Suomen villisikakanta on Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan pienentynyt vajaat 30 prosenttia. Vaara afrikkalaisen sikaruton leviämiseen Venäjältä Suomeen on kuitenkin suuri.

villisika
Villisika
Luonnonvarakeskus arvioi Suomen villisikakannan kooksi tammikuussa 2020 noin 1 400 yksilöä.Eemeli Peltonen / Yle

Luonnonvarakeskus Luke alkaa laittaa erityisiä seurantapantoja villisioille Kaakkois-Suomessa.

Pannoituksen avulla Luonnonvarakeskus haluaa seurata Suomen villisikakantaa entistä tarkemmin muun muassa villisikojen levittämän afrikkalaisen sikaruton tautiriskin vuoksi. Tautia ei ole todettu Suomessa koskaan, mutta riski sen leviämisestä Suomeen on edelleen suuri.

Seurannalla selvitetään villisian levittäytymistä Suomessa.

Pannoitettavat yksilöt pyydystetään puurakenteisilla loukuilla.

– Satelliittipohjaisella seurannalla näemme, mihin villisiat siirtyvät, ja millaisia elinympäristöjä ne valitsevat, sanoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

Villisikoja aletaan pannoittaa jo tänä vuonna.

– Tutkimusalueenamme on koko Suomi, mutta pannoitus keskittyy erityisesti Kaakkois-Suomeen, joka on villisian levinneisyyden ydinaluetta, Kunnasranta sanoo.

Villisikoja tulee Suomeen itärajan takaa Venäjältä, jossa afrikkalaista sikaruttoa on tavattu.

Kartta
Afrikkalainen sikarutto voi levitä villisikojen mukana Venäjältä Suomeen. Mikko Airikka / Yle

Suomen villisikakanta pienenemässä

Suomessa oli tammikuun 2020 alussa arviolta keskimäärin 1 400 villisikaa. Kanta on pienentynyt vajaat 30 prosenttia vuoden 2019 kanta-arvioon verrattuna.

Kantaa on pienentänyt metsästys ja mahdollisesti myös rajan yli tulevien yksilömäärien väheneminen.

– Kannan arviointiin liittyy myös epävarmuustekijöitä, joten tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa, eikä ole tarkka yksilömääräarvio, tarkentaa yksi villisian kannanarviointimenetelmän kehittäjistä, tutkija Tuomas Kukko Lukesta.

Menetelmän hyödyntämistä tietolähteistä tärkeimpiä ovat metsästäjien arviot omien alueidensa villisikojen runsaudesta sekä tiedot saalismääristä.

Eniten villisikoja on edelleen Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Metsästyssaaliiden perusteella villisikakanta on vahvistunut Pohjois-Karjalassa ja heikentynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Hämeessä.

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta Suomeen rantautuessaan se olisi tuhoisa Suomen sikateollisuudelle. Muun muassa sianlihan vienti vaikeutuisi merkittävästi.

Tautia on havaittu jo noin 250 kilometrin päässä Suomen itärajasta. Reilu vuosi sitten uutisoitiin, että afrikkalaista sikaruttoa oli löytynyt Pietarin lähistöltä sijaitsevasta sikalasta.

Lue seuraavaksi: Eväsleivän meetvurstisiivu voisi tuoda maailman pahimman eläintautipandemian myös Suomeen – Onko rajusti leviävä sikarutto pysäytettävissä?