Ministeri puuttui Helsingin ruotsinkielisen päivähoidon tilanteeseen – Anna-Maja Henriksson: "Vanhemmat voivat valittaa oikeusasiamiehelle"

Ruotsinkielisestä päivähoitohenkilökunnasta on pula pääkaupunkiseudulla.

varhaiskasvatus
Lapsia kurahousuissa jonottamassa pääsyä päiväkotiin.
Osa ruotsinkielisistä lapsista joutui vuoden vaihteessa suomenkieliseen päivähoitopaikkaan. Kuvituskuva.Linus Hoffman / Yle

Pääkaupunkiseudulla on huutava pula ruotsinkielisistä päivähoitohenkilökunnasta, kertoo Svenska Yle. Tammikuun lopussa Helsingin ruotsinkielisissä päiväkodeissa oli 30 avointa työpaikkaa.

Vuoden vaihteessa 50 ruotsinkielistä lasta jäi ilman päivähoitopaikkaa, ja heistä puolet joutui menemään suomenkielisiin päivähoitopaikkoihin.

Oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson otti aiheeseen kantaa keskiviikkona keskustelussa, jossa mukana olivat koulutuksen järjestäjien, Helsingin kaupungin, yhdistysten, yksityisten toimijoiden ja suomenruotsalaisten rahastojen edustajat. Henriksson järjesti keskustelun oikeusministeriössä.

– On perusoikeus saada varhaiskasvatusta äidinkielellään. Nopeita ratkaisuja ei ole, mutta uskon saavamme tuloksia, Henriksson sanoo.

Keskustelun aikana nousi esiin erilaisia ratkaisuehdotuksia.

– Keskustelimme esimerkiksi mahdollisuudesta rekrytointikampanjoihin, jotka voisivat houkutella lisää opettajia varhaiskasvatukseen Helsinkiin. Yksi tapa houkutella heitä, on markkinoida paremmin kaupungin tarjoamia työsuhdeasuntoja, Henriksson toteaa.

Lisäksi tehtiin ehdotus uuden henkilökunnan kouluttamiseen Prakticumissa Helsingissä. Henrikssonin mukaan tämä ehdotus välitetään opetusministeriölle ja sitä harkitaan siellä.

Kaupungilla laillinen vastuu

Kaupungin vastuulla on varmistaa, että kielelliset oikeudet toteutuu varhaiskasvatuksessa, Anna-Maja Henriksson sanoo. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki ei ole täyttänyt perustuslain vaatimuksia, joiden mukaan jokaisella tulisi olla oikeus hoitoon äidinkielellään.

Kaupunki perusteli ratkaisuaan sillä, että se asettaa etusijalle lasten turvallisuuden ja sen, että lapsia kohden on riittävästi hoitajia.

– Vastuu on kuitenkin Helsingin kaupungilla. Siksi sen on ratkaistava tämä ongelma. On huolestuttavaa, että on paljon avoimia työpaikkoja, joihin ei ole hakijoita, Henriksson sanoo.

Henriksson sanoo, että niiden perheiden, joiden vuodenvaihteessa pakotettiin laittamaan lapsensa suomenkieliseen päiväkotiin, tulisi valittaa asiasta.

– Vanhemmat voivat valittaa oikeusasiamiehelle tai kaupungille, Henriksson toteaa.

Henrikssonin mielestä on tärkeää, että kansalaiset käyttävät myös virallisia reittejä ja varmistavat lastensa oikeuksien noudattamisen.

– Ruotsinkielisten lasten laittaminen suomenkielisiin päivähoitopaikkoihin ei saa olla tapana. Kysymys on myös ruotsinkielisten tulevaisuudesta Suomessa.

Ei perinnettä kouluttautua ja korkeat elinkustannukset

Keskustelussa nousi esiin myös kysymys siitä, miksi päivähoitohenkilökunnan puute on Helsingissä paljon suurempi kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Yksi syy voi olla se, ettei pääkaupunkiseudulla ole perinnettä kouluttautua alalle.

Myös Helsingin korkeat elinkustannukset nähdään syynä siihen, miksi työtä pääkaupunkiseudulla ei välttämättä koeta houkuttelevana.

Anna-Maja Henriksson on kuitenkin positiivinen sen suhteen, että päivähoitohenkilökunnan pulaan voidaan löytää ratkaisu.

– Seuraamme asiaa, mutta en tiedä vielä tarkalleen miten ja milloin. Uusi kokous pidetään todennäköisesti vuoden lopussa.

Korjattu 14.2.2020 klo 8.15: Korjattu jutun lopusta kohta "Syynä voi olla se, ettei kyseiselle ammattiryhmälle ole ruotsinkielistä koulutusta Helsingissä". Helsingissä on mahdollista kouluttautua alalle esimerkiksi yliopistossa ruotsinkielisen linjan kautta.