Eurooppa-kirje: Valta horjuu vapaassa länsimaailmassa – Onko Saksa valmis mieskansleriin?

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Suvi Turtiainen
Eurooppa-kirjeen kirjoittaja on tällä viikolla Suvi Turtiainen.

Jos talvisää ei viime viikonlopun Sabine-myrskyn tavoin pysäytä kaikkia Saksan kaukojunia, olen juuri nyt perjantaiaamuna junassa kiitämässä Berliinistä kohti Müncheniä. Edessä on perinteinen Münchenin turvallisuuskokous (siirryt toiseen palveluun) Baijerissa. Vielä takavuosina ulko- ja turvallisuuspolitiikan superviikonloppu Bayerischer Hof -loistohotellissa oli samanhenkisten länsijohtajien kaverikokoontuminen.

Nyt maailma on muuttunut ja niin myös kokouksen sisältö. Tämänvuotinen kokous pohtii, mitä lännestä on ylipäätään enää jäljellä. Kattoteema on westlessness eli lännettömyys (siirryt toiseen palveluun), sillä läntistä maailmanjärjestystä uhataan nyt sisältä ja ulkoa.

Tämä juttu on perjantaisin ilmestyvä Eurooppa-uutiskirje. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Samaan aikaan kun Emmanuel Macron, Justin Trudeau ja muut ulkopolitiikan tähdet kokoontuvat hotellin juhlasaliin, me sadat toimittajat linnoittaudumme puolen kilometrin päähän lehdistötiloihin.Tätä on huippukokoustodellisuus: toimittajat seuraavat kokouksen kulkua striimin välityksellä tietokoneelta ja juoksevat hotellilla hakemassa poliitikkohaastatteluja taukojen aikana.

Suomesta paikalla ovat ennakkotietojen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut kokouksen vakiovieras jo vuosia, mutta ei tänä vuonna aikamoiseksi yllätykseksi osallistu.

Kokous osuu keskelle symbolista viikkoa. Kun Münchenissä etsitään länttä, Saksassa on käynnistynyt toden teolla seuraavan johtajan haku.

Asiat linkittyvät yhteen, sillä Saksan johtaja Angela Merkel on ristitty vapaan maailman eli lännen henkiseksi johtajaksi (siirryt toiseen palveluun) Trumpin ja Brexitin aikakaudella. Johtajuus on pian katkolla, ja Merkelin seuraajan valinta täysin levällään.

Merkelin suojattina pidetty Annegret Kramp-Karrenbauer ilmoitti maanantaina jättävänsä paikkansa kristillisdemokraattisen valtapuolue CDU:n johdossa. Hän ei aio tavoitella liittokansleriehdokkuutta.

Angela Merkel on jatkanut Saksan liittokanslerina, vaikka luovutti puolueen puheenjohtajuuden eteenpäin suojattinaan pidetylle AKK:lle vuonna 2018.

Merkelin varjo ei koskaan väistynyt ja lopulta himmensi AKK:n muutenkin kompuroineen johtajuuden. Eroilmoitus käynnisti välittömästi spekulaatiot. Vaalit ovat viimeistään syksyllä 2021.

On Armin Laschet, Saksan väekkäimmän osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääministeri. CDU-vaikuttaja Friedrich Merz hävisi puheenjohtajavaalin AKK:lle täpärästi vuonna 2018, mutta ei hävinnyt minnekään vaan jatkoi suosionsa vakiinnuttamista puolueen sisällä.

Nouseva tähti Jens Spahn on puolestaan osoittautunut erittäin aikaansaavaksi terveysministeriksi Merkelin hallituksessa.

Katseet ovat myös Münchenissä, sillä CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n johtaja ja Baijerin osavaltiopääministeri Markus Söder on viime aikoina alkanut profiloida itseään valtiojohtajamaisesti. Tammikuussa hän matkusti esimerkiksi Moskovaan tapaamaan Vladimir Putinia. Olisiko jälleen aika mieskanslerille?

Mitä tahansa voi vielä tapahtua, sillä Thüringenin äärioikeistokoplaus on ajanut Saksan poliittiseen sekasortoon. Vaikka CDU on nyt gallup-johdossa ja sen vuoksi ennakkosuosikki kansleripuolueeksi, asetelma ehtii puolessatoista vuodessa muuttua monesti.

Viime vuonna Saksassa väläyteltiin jo historiallisen vihreän kanslerin mahdollisuutta, kun vihreät kävi gallup-johdossa. Vihreillä on tandem-johto, ja erityisesti miespuheenjohtajaa Robert Habeckia on spekuloitu mahdolliseksi yllättäjäksi.

Kävin loppuvuodesta haastattelemassa Habeckia vihreiden puoluekokouksessa Bielefeldissä. Paikan päällä odotti kuitenkin yllätys: vaikka Habeck on kaikkien saksalaisten suosiossa, oma puolue antoi puoluekokouksessa vahvemman tuen naispuheenjohtajalleen Annalena Baerbockille.

Myös vihreiden kansleriehdokas on siten täysin auki.

Kannattaa siis kääntää katseet Yhdysvaltain esivaaleista Eurooppaan! Saksassa etsitään nyt vapaan maailman seuraavaa johtajaa.

#SOMESSA: EU-johtajien monet Instagram-kasvot

Kuvakollaasi europarlamentaarikoiden vestagerin ja paologentilonin Instagram-päivityksistä.
Instagram, Harri Vähäkangas / Yle

Oma somettamisen lajinsa ovat poliittisten päättäjien kuvat Instagramissa. EU-johtajat ovat pikkuhiljaa löytäneet Instagramin. Aktiivisia "Instan" käyttäjiä ovat puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lisäksi muun muassa italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni, tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestager ja Eurooppa-neuvoston uusi puheenjohtaja, belgialainen Charles Michel. He julkaisevat eniten kuvia itsestään virallisissa yhteyksissä.

Ahkerimpien Insta-johtajien nimistä muodostettuja aihetunnisteita eli hashtagejä näkee useammin myös muiden Insta-käyttäjien julkaisuissa kuin Instasta poissaolollaan loistavien komissaarien. Afrikka-asioista vastaavalla Jutta Urpilaisella on Instagram-tili, mutta hän päivittää sitä harvakseltaan – ensimmäisen kerran liki kahteen vuoteen (siirryt toiseen palveluun) juuri keskiviikkona.

Tilastografiikka tupakka-askin hinnasta eri maissa.
EU-komissio, Harri Vähäkangas / Yle

#FAKTA: Vaihtelevat tupakka-askien hinnat tuntuvat verottajan kukkarossa

Erot tupakka-askin hinnassa EU:n sisällä ovat valtavat muun muassa siksi, että jäsenmaat verottavat tupakkaa hyvin eri tavoin, kertoi Svenska Yle alkuviikosta. Halvimmalla pääsevät bulgarialaiset röökaajat, kalleimmat sauhut vedetään Irlannissa. Kun erot ovat suuret, salakuljetus ja mustat markkinat (siirryt toiseen palveluun) kukoistavat. Esimerkiksi Suomi menettää verotuloina yli sata miljoonaa euroa.

Halvat tupakat voivat vaikuttaa suoraan kansan tupakointi-intoon. Vuonna 2011 EU sääti direktiivin (siirryt toiseen palveluun) mekanismeista, joilla tupakkaa verotetaan. Verojen suuruuteen ja hintojen yhdenmukaistumiseen se ei kuitenkaan ole vaikuttanut.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Vaalitulos järisyttää Irlantia, entä mitä kieltä EU puhuu brexitin jälkeen?

Mary Lou McDonald
Mary Lou McDonaldin Sinn Féin -puolue voitti Irlannin vaalit viime viikonloppuna.Aidan Crawley / EPA

Kansallismielinen vasemmistopuolue Sinn Féin voitti yllättäen Irlannin viime viikonlopun vaalit. Nyt maassa keskustellaan muun muassa siitä, onko Mary Lou McDonaldin johtama puolue hallituskelpoinen. Sinn Féin eroaa monista muista kansallismielisistä puolueista siinä, että se on maahanmuutto- ja Eurooppa-myönteinen.

Politiikkaradiossa on ollut viime aikoina useita kiinnostavia eurooppalaisia aiheita, kannattaa kuunnella ainakin nämä:

1) Saksan poliittista tilannetta kävivät arvioimassa studiossa Kauppalehden kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Peli Saksan seuraavasta johtajasta on avattu, ja sisäpoliittinen keskustelu käy kuumana perinteisten puolueiden mahdollisuudesta tehdä yhteistyöstä äärioikeiston kanssa.

2) EU:n vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomen ulkomaankauppaan on jäänyt pienemmäksi kuin muiden EU-maiden keskimäärin. Hyötyykö Suomi siis vapaakaupasta vähemmän kuin ennen? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia? Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Miksi Shakespearen kieli olisi tärkeämpi kuin Voltairen, kysyi (siirryt toiseen palveluun) EU-komission entinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker – ja kysymys on nyt entistä kuumempi (siirryt toiseen palveluun) Brysselissä. Ranskalaiset haluaisivat vahvistaa (siirryt toiseen palveluun) ranskan ja muiden EU-kielien asemaa brexitin jälkeen, mutta englanti näyttää vetävän pidemmän korren, kertoo Svenska Yle.

Brysselin koneessa toimittaja Maija Elonheimo kysyy tietokirjailija ja suomentaja Tapani Kärkkäiseltä, miksi Puolan EU-politiikka on niin vastahankaista, vaikka puolalaiset ovat EU-myönteisiä. Kärkkäinen kertoo muun muassa, miten Puolan oikeuslaitos ja yleisradioyhtiö ovat nykyään poliitikkojen käsikassaroita.

Älä ohita tätä musiikkivinkkiä: Euroopan musiikkitarjonta on hyvin laajaa ja "eurooppalainen musiikki" tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Pasi Hiihtolan toimittamassa uusimmassa jaksossa voit esimerkiksi kuulla ruotsalaisen Roxetten Fading like a Flower -kappaleen espanjaksi.

Iloitkaamme, sillä Suomen viime vuoden lopun EU-puheenjohtajuuskausi tuli maksamaan vähemmän kuin ennakoitiin veronmaksajille!

Seuraa ensi viikolla:

Eurooppa-rakennus
EU:n huippukokoukset on kaksi vuotta pidetty uudessa Eurooppa-rakennuksessa. Lasista, teräksestä ja puusta tehty rakennus kuvaa arkkitehti Philippe Samynin mukaan lyhtyä. Sen kokoustilat sijaitsevat rakennuksen sisällä olevassa isossa munassa. Pääministerit ja presidentit kokoontuvat sinne taas torstaina.Anna Karismo / Yle

Saksalaispuolueiden ensimmäinen suuri stressitesti Thüringenin poliittisen katastrofin jälkeen pidetään ensi viikon sunnuntaina 23. helmikuuta, jolloin Hampurissa järjestetään pormestarinvaalit. Erityistä paniikkia koetaan hyvin todennäköisesti sekä liberaalipuolue FDP:ssä että kristillisdemokraattisessa CDU:ssa, jotka äänestivät äärioikeiston rinnalla FDP:n ehdokasta Thomas Kemmerichiä valtaan Thüringenissä.

Muuten kisa on kahden kauppa: vallassa pysyy joko demaripuolue SPD tai sitten pormestarin paikan nappaa vihreä haastaja Katharina Fegebank.

Kristillisdemokraattien CDU:n väistyvä puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer puolestaan aikoo haastatella (siirryt toiseen palveluun) seuraajaehokkaitaan kahdenkeskisissä tapaamisissa ensi viikolla.

Loppuviikosta EU-valtioiden johtajat kalistelevat ensimmäisen kerran kunnolla sapeleitaan unionin tulevien vuosien budjetista. Huippukokouksessa (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus päättää vuosien 2021–2027 rahoituksesta, ainakin päätöstä toivoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Budjettitilannetta tarkkailevat EU-diplomaatit eivät kuitenkaan usko sovun syntyvän aivan ensi istumalta. Kokouksesta tulee pitkä – ja luultavasti pääministerit ja presidentit joutuvat kokoontumaan (siirryt toiseen palveluun) budjetin tiimoilta uudemmankin kerran.

Haluatko koosteen tärkeimmistä EU-uutisista ja Brysselin sisäpiirin kuulumisista suoraan sähköpostiisi? Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)