Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen voimistuu suurimmissa kaupungeissa – THL:n tutkimuspäällikkö: asuntopolitiikka ei yksin riitä ratkaisuksi

Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen perää uusia työllisyystoimia, koska tulotason nousu auttaa elämässä eteenpäin.

asuntopolitiikka
Jätkäsaaren Puukorttelin rakennustyömaa
Helsinki on yksi niistä kaupungeista, joissa alueellista eriytymistä pyritään hillitsemään. Kuvituskuva Jätkänsaaresta.Jaani Lampinen / Yle

Alueellinen eriytyminen Suomen suurimmissa kaupungeissa näyttäisi hieman voimistuneen. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Kauppisen tutkimuksesta. Hän on tutkinut hyvä- ja huono-osaisten alueellista eriytymistä Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

– Suomessa on ollut viime vuosina samanlaista kehitystä kuin monissa muissakin Euroopan kaupungeissa eli hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen on hienoisesti voimistunut.

Kauppinen sanoo, että Suomessa tilanne on kuitenkin eurooppalaisittain verraten hyvä eli mitään suurta ja nopeaa repeämistä ei ole havaittavissa.

Kauppisen mukaan töitä segregaation eli hyvä- ja huono-osaisten alueellisen eriytymisen hillitsemiseksi on tehtävä kiihtyvän kaupungistumisen vuoksi väsymättä.

– Eriytymistä on pyrittävä hillitsemään jatkuvasti, jotta tilanne ei tulevaisuudessa meilläkin käy heikommaksi.

Tulotason nousun on havaittu ehkäisevän etnistä eriytymistä

Timo Kauppisen mukaan asuntopolitiikka eli vuokra- ja omistusasuntojen sijoittaminen limittäin ehkäisee osaltaan huono-osaisuuden keskittymistä, mutta ei yksin riitä ratkaisuksi alueellisen eriytymisen jarruttamiseen.

Kauppinen sanoo, että segregaatio ei ole pelkästään asuntopoliittinen kysymys. Segregaatiokehitykseen vaikuttavat hänen mukaansa myös muut kuin asuntopoliittiset toimenpiteet.

Kauppinen perää asuntopolitiikan tehostamisen lisäksi esimerkiksi uusia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia.

– Myös maahanmuuttajilla tulotason nousun on havaittu ehkäisevän alueellista keskittymistä.

Etenkin syntyperään perustuvaan etniseen segregaatioon liitetään usein uhkakuvia. Kauppisen mukaan etnisen segregaation merkitys ja uhkakuvat riippuvat siitä, mitkä mekanismit sitä tuottavat. Yksi tällainen mekanismi on matala tulotaso.

– Tarvitaan aktiivisempaa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa, joka tukee maahanmuuttajien ja heikompiosaisten työllistymistä.

Kauppisen mukaan huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajien työelämävalmiuksien kasvattamisen lisäksi myös etniseen syrjintään, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä heidän osaamisensa mukaan.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomeen maahanmuuttajana saapunut Olad Aden kertoo olevansa tutkijan kanssa samoilla linjoilla. Vahtimestarin työssään viihtyvä mies sanoo, että kielitaito, kouluttautuminen ja työelämään pääsy auttavat sulautumaan yhteiskuntaan.

Adenin mukaan sopeutuminen uuteen kulttuuriin vaatii kuitenkin paljon sinnikkyyttä.

– Osallistuminen kieliopintoihin ja hakeutuminen työelämään ovat avain eteenpäin pääsemisessä.

Aden kertoo olevansa tyytyväinen, koska saa palkkaa, voi maksaa veroja ja olla osana yhteiskuntaa.

"Niidenkin, jotka ovat päässeet töihin kannattaa jatkaa kieliopintoja"

Maahanmuuttajia ja huono-osaisia auttavan Yhdessä-yhdistyksen vastaava toiminnanohjaaja Duha Elsayed korostaa niin ikään kieliopintojen ja yhteiskunnallisen osallisuuden merkitystä.

Elsayed patistaa niitäkin, jotka ovat jo päässeet töihin jatkamaan kieliopintojaan.

– Monet, jotka ovat päässeet töihin selviytyvät kyllä työtehtävistään, mutta eivät esimerkiksi osaa juurikaan kirjoittaa.

Elsayedin mielestä myös työnantajat voitaisiin velvoittaa huolehtimaan kieliopetuksesta työn ohessa.

– Syvempi kielitaito auttaisi luomaan ihmissuhteita ja integroitumaan yhteiskuntaan.

Tutkija Timo Kauppinen muistuttaa, että kaikkia työllisyystoimet eivät auta. Näissä tapauksissa sosiaalipolitiikalla ja asuntopolitiikalla on tärkeä asema ihmisten auttamisessa.

Kohtaamiset tuovat hyväksyntää, ymmärrystä ja auttavat eteenpäin

Yhdessä-yhdistyksen vastaavan toiminnanohjaajan Duha Elsayedin mukaan heidän toimintakeskuksessaan keskiössä on yhdessä tekeminen.

– Meillä puuhaa ja kursseja järjestetään varta vasten samoissa tiloissa kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille.

– Kohtaamiset tuovat hyväksyntää, ymmärrystä ja auttavat eteenpäin.

Elsayed mainitsee hyvänä esimerkkinä naapuriystävyystoiminnan.

– Toivomme, että saamme toimintaamme mukaan niitä lähiön asukkaita, jotka puristavat nyrkkiä taskussaan. Että saamme heidät mukaan ratkomaan asioita, jotka risovat.

Elsayedin mukaan ajatus on, että hekin olisivat osa ratkaisua.

Hallitus käynnistää erillisen lähiöohjelman

Suurien kaupunkien johdosta todetaan, että kaupunkien sisäisen alueellisen eriytymisen hillitseminen on yksi keskeisimmistä tämän ajan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan asioista. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että alueellisen eriytymisen hillitseminen on Turun kaupungin toiminnassa keskeisessä asemassa.

– Tämä on oleellinen osa kaupungin strategiaa.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen mukaan Helsingissä työtä asuinalueiden eriytymisen torjumiseksi on niin ikään tehty pitkään ja järjestelmällisesti.

– Tämän valtuustokauden strategiasta päätettäessä keskeistä oli se, että saamme väestöryhmien ja alueiden välisen eriytymisen vähenemään.

Sinnemäki katsoo, että Helsinki on kansainvälisessä vertailussa onnistunut hillitsemään eriytymistä jopa paremmin kuin monet muut kaupungit.

– Voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikka meillä on eri tulotasoisia alueita, niin alueiden väliset erot eivät ole jyrkässä kasvussa.

– Helsingissä myös investoidaan lähiöiden peruspalveluihin ja asuinalueiden viihtyvyyteen.

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mukaan myös Tampereella alueellisen eriytymisen hillitsemiseen panostetaan voimakkaasti. Tampereella lähiöiden luonnetta ollaan muuttamassa esimerkiksi investoimalla kouluihin ja varhaiskasvatukseen.

Lylyn mukaan työllisyyteen panostaminen on yksi tärkeimmistä keinoista ja siinä hänen mukaansa auttaa varmasti myös kuntien työllisyyskokeilu.

Ongelmiin on herätty myös maan hallituksen taholla. Käynnistymässä on kevään aikana erillinen lähiöohjelma. Kaupungit voivat itse hakea mukaan ohjelmaan ja esittää siihen lähiöitään kehitettäviksi. Rahaa on kolmivuotisella ohjelmakaudella käytössä runsaat 20 miljoonaa.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een asti.