Kahnaukset mielenosoituksissa selittävät ison osan ääriliikkeiden väkivallasta – Poliisi: "Provosoivat toisiaan huutelemalla ja kuvaamalla"

Helsingin poliisi avasi Ylelle tuoreita rikosjuttuja, jotka se on luokitellut ekstremistisiksi.

ääriliikkeet
Soldiers of Odin -järjestön edustajia.
Äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -katupartiojärjestön jäsenet marssivat itsenäisyyspäivänä Helsingissä 2019. Poliisin ekstremistiseksi luokittelemaa väkivaltaa tapahtui eniten mielenosoituksissa. Syypäitä löytyi sekä äärioikeistosta että -vasemmistosta.Marja Väänänen / Yle

Helsingissä tuli poliisin tietoon viime vuonna yhteensä 70 rikosta, joissa motiivina oli poliittinen tai uskonnollinen ääriliike.

Noin puolet tapauksista oli pahoinpitelyitä tai virkamiehiä vastaan tehtyjä rikoksia. Kokonaisuuteen kuuluu kuitenkin myös lievempiä tapauksia, kuten kansalaistottelemattomuuden kaltaisia rikkeitä.

Suomessa on puhuttu paljon jännitteiden kasvamisesta eri aatteellisten ryhmien välillä. Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taposen mielestä suuntaus ei ole kuitenkaan näkynyt lisääntyneenä väkivaltana.

Sisäministeriöstä muistutetaan, että poliisin tietoon tulleet ekstremistiset rikokset eivät kerro koko kuvaa asiasta. Tapauksia tilastoidaan eri tavoin eri puolilla maata, eivätkä kaikki tapaukset koskaan paljastu poliisille.

Helsingin poliisi avasi Ylelle alueellaan viime vuonna tapahtuneita ekstremistiseksi luokiteltuja rikosjuttuja. Muilta poliisilaitoksilta vastaavanlaista katsausta ei ole tullut.

"Ei suunnitelmallista poliittista väkivaltaa"

Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli viime vuonna yhteensä 28 pahoinpitelyä, joissa motiiviksi epäiltiin tekijän aatemaailmaa. Näistä 16:ta poliisi pitää äärioikeistolaisena väkivallantekona ja 11:tä äärivasemmistolaisena. Lisäksi on lievä pahoinpitely, jossa naapuri löi toista koraanilla päähän.

Taposen mukaan pahoinpitelyt ovat tapahtuneet suureksi osaksi mielenosoituksissa, joissa mielenosoittajat ja vastamielenosoittajat ovat yllyttäneet toisiaan.

– Suunnitelmallista poliittista väkivaltaa ei ole ollut minun mielestä yhdessäkään. Kyse on yleensä tilanteista, joissa osapuolet provosoivat toisiaan kuvaamalla tai huutelemalla, ja joillakin yksilöillä pinna niin sanotusti pettää.

Erityisesti poliisin äärivasemmistolaisena pitämä väkivalta liittyi suureksi osaksi mielenosoituksiin.

Yhtenä esimerkkinä Taponen nostaa Turkin-vastaiset mielenosoitukset, joista kirjattiin useita rikosilmoituksia. Hänen mukaansa epäiltyinä on sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia, joilla on yhteyksiä äärivasemmistoon.

Emme halua, että ääriliikkeiden torjunnasta käytäisiin joko–tai-keskustelua. Ne kaikki ovat uhkia – erityisesti, jos niille ei tee mitään.

Tarja Mankkinen

Lisäksi eri puolueiden vaalitilaisuuksissa tapahtui kevään mittaan useita pahoinpitelyitä tai muita rikoksia.

Myös yksipuolista rasistista katuväkivaltaa ilmeni jonkin verran. Yhtenä esimerkkinä Taponen pitää Helsingin Malminkartanolla tapahtuneita pahoinpitelyitä.

– Siellä on muutama Pohjois-Helsingissä vaikuttava nuori, jotka ilmentävät skinien aatemaailmaa. Meillä ei ole ihan täyttä varmuutta siitä, onko ideologia kovin vahva, mutta ainakin pojilla näyttää olevan vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

Ilmastomielenosoitus luokiteltiin ekstremismiksi

Greenpeacen mielenosoitus eduskuntatalon edustalla
Sisäministeriön mukaan kaikki tekijän aatemaailmaan liittyvät rikokset ovat ekstremistisiä rikoksia. Siihen lokeroon kuuluvat myös ilmastoaktivistien viimevuotisesta mielenosoituksesta kirjatut rikosilmoitukset.Anne Orjala / Yle

Pahoinpitelyrikosten lisäksi Helsingin poliisi kirjasi viime vuodelta myös 14 muuta rikosilmoitusta, jotka liittyivät ekstremistiseen väkivaltaan.

Oikeiston puolella nimikkeinä olivat kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja vainoaminen; vasemmiston puolella nimikkeet liittyivät virkamiesten tai järjestyksenvalvojien vastustamiseen. Uskonnolla perusteltuja tapauksia oli kaksi: laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Tilastografiikka Helsingin poliisin kirjaamista aatteellisista ekstremisistä rikoksista.
Ilkka Kemppinen / Yle

Helsingin poliisi on tiettävästi ainoana Suomen poliisilaitoksena tiedottanut aktiivisesti koosteita omalla alueellaan kirjatuista rikoksista, joissa tekijän aatemaailma on motiivi. Toissa vuoteen verrattuna äärivasemmistolaisia väkivallantekoja kirjattiin nyt selvästi enemmän.

Taposen mukaan tilastoista ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että äärivasemmistolainen väkivalta olisi ilmiönä lisääntymässä. Hän vertaa tilastopiikkiä vuoteen 2017, jolloin Suomi Ensin -ryhmän mielenosoitus jatkui kuukausien ajan Helsingin Rautatientorilla. Moni sinä vuonna tilastoiduista ekstremistisistä rikoksista tapahtui mielenosoitusleirin ympäristössä.

– Nyt kun leiriä ei ole, rikoksiakaan ei ole tullut niin paljon.

Väkivaltaan liittyvien rikosten lisäksi poliisin tietoon tuli 28 muuta poliittisesta aatemaailmasta kumpuavaa rikosta. Tähän osastoon poliisi on laskenut muun muassa maaliskuisessa ilmastomielenosoituksessa tapahtuneen niskoittelun poliisia vastaan ja julkisrauhan rikkomisen.

Greenpeacen haalareihin pukeutuneet mielenosoittajat muun muassa kiipesivät Eduskuntatalon pylväisiin ja kiinnittivät rakennuksen julkisivuun lakanan, jossa luki "Ilmastotekoja nyt".

Enemmänkin on kyse kansalaistottelemattomuudesta kuin ekstremismistä.

Jari Taponen

Tapaus päätyi poliisin tilastoihin ekstremistisenä rikoksena, koska sen motiivina oli tekijöiden aatemaailma. Aktivistien syytteitä käsitellään lähiaikoina Helsingin käräjäoikeudessa. Sinänsä Taponen ei pidä tapausta vakavana.

– Pidän sitä ilman muuta lievänä. Enemmänkin on kyse kansalaistottelemattomuudesta kuin ekstremismistä.

Yleisesti ottaen Taponen arvioi ekstremististen rikosten määrän pysyneen Helsingissä ennallaan viime vuodet ja myös pidemmällä aikavälillä.

Tilastografiikka Helsingin poliisin kirjaamista ekstremisistä rikoksista.
Ilkka Kemppinen / Yle

Ministeriö: Poliisin tietoon tulleet tapaukset ovat vain osa totuudesta

Sisäministeriössä toivotaan, että poliisi seuraisi ja tunnistaisi ekstremistisiä rikoksia koko maassa paremmin kuin nyt. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen mukaan erot eri poliisilaitosten kesken ovat huomattavia.

– Näiden rikosten kohteeksi joutuneet ihmiset kokevat, että poliisi ei välttämättä tunnista koko tekoa. Saamme tällaista viestiä kentältä koko ajan.

Sisäministeriö seuraa väkivaltaisten ääriliikkeiden kehitystä Suomessa ja maailmalla. Mankkisen mukaan viime vuosien trendejä ovat olleet äärioikeistolaisten liikkeiden ja antisemitismin voimistuminen Euroopassa. Väkivaltainen äärivasemmisto on puolestaan suurempi ongelma esimerkiksi Tanskassa ja Britanniassa kuin Suomessa.

– Mutta yhtä lailla olemme huolissaan siitä, että Isil (äärijärjestö Isis) jatkaa toimintaansa. Emme ylipäätään halua, että ääriliikkeiden torjunnasta käytäisiin joko–tai-keskustelua. Ne kaikki ovat uhkia – erityisesti, jos niille ei tehdä mitään.

mellakkapoliiseja itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa
Poliisi seurasi itsenäisyyspäivän mielenilmauksia Helsingissä 2019.Marja Väänänen / Yle

Suomessa toimivista äärioikeistolaisista liikkeistä tunnetuimpia (siirryt toiseen palveluun) ovat lakkautettu Pohjoismainen Vastarintaliike, jonka toiminta on jatkunut nimellä Kohti vapautta, sekä katupartiojärjestö Soldiers of Odin. Järjestöt ovat ministeriön arvion mukaan lähentyneet toisiaan viime aikoina.

Äärivasemmistolainen liikehdintä on ollut Suomessa sisäministeriön mukaan pienempää ja löyhemmin organisoitua. Ministeriön mukaan radikaaleja anarkisteja ja antifasisteja on Suomessa "muutamia kymmeniä".

Myös suojelupoliisi seuraa kotimaisia ääriliikkeitä ilmiötasolla. Supon luonnehdinnan mukaan yksikään ääriliikkeistä ei tällä hetkellä uhkaa kansallista turvallisuutta tai yhteiskuntarauhaa.

"Syrjäytymisen ehkäisy ei yksin riitä torjumaan"

Poliittisella väkivallalla tai siihen yllyttämisellä on laajemmat vaikutukset kuin satunnaisella rikoksella. Esimerkiksi Joensuun skiniliikkeellä oli Mankkisen mukaan pahoinpitelyitä ja ilkivallantekoja suurempi vaikutus ympäröivään yhteisöön. Tähän tekijät myös pyrkivät.

– Viime vuosina on ollut esimerkiksi henkilöön kohdistuvaa järjestäytynyttä vihapuhetta, jonka todellinen kohde on laajemmin taustalla oleva instituutio tai viholliseksi koettu ajattelutapa.

Perhe ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat ihmisen riskiin ajautua mukaan väkivaltaiseen ääriliikkeeseen. Mankkisen mielestä erityisesti hyvä koulujärjestelmä on suojannut suomalaisia verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin. Riskejä ovat näköalattomuus ja tunne siitä, että asioihin ei pysty vaikuttamaan.

– Ja varmaan myös väkivallan käyttö osana jotakin porukkaa houkuttaa joitakin. Usein syyksi esitetään myös syrjäytyminen ja huono-osaisuus. Tämä voi olla taustalla joissain tapauksissa, mutta ei kaikissa. Syrjäytymisen ehkäisy ei yksin riitä torjumaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa.