Eroperheiden lapsilla on yksi toive yli muiden – Lasten eroryhmässä saa ikävöidä, surra ja vihatakin

Ikävä toiseen vanhempaan on suurta. Kokkolassa lasten eroryhmistä on saatu paljon kiitosta.

Tukea erotilanteeseen
Nainen lapsi sylissään ikkunan ääressä.
Eroryhmässä nousee usein esille nousee lapsen ikävä toiseen vanhempaan ja surua, vihaa tai syyllisyyttä.Derrick Frilund / Yle

Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kolmatta vuotta vetämille lasten eroryhmille on suuri kysyntä Kokkolan seudulla.

Suosion vuoksi yhdistyksen väkivalta- ja kriisiyksikkö päätyi keväällä järjestämään kaksi vertaisryhmää alakouluikäisille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ensimmäinen ryhmä täyttyi kahdessa päivässä.

– Ryhmä oli jo täynnä ja halukkaita ilmoittautui lisää. Tuntui pahalle, kun oli tarjota pelkkää eioota. Laitettiin toinenkin ryhmä pystyyn, kertoo toinen ryhmän ohjaajista, Jatta Silván.

Tänä keväänä 7–9-vuotiaille on tarjolla kaksi eroryhmää. Syksyisin järjestetään vertaisryhmä 10–12-vuotiaille. Joka ryhmään mahtuu maksimissaan seitsemän lasta, ja ohjaajia on kaksi. Näin jokaisella lapselle jää aikaa ilmaista itseään.

Tarkoituksena on kääntää muuttunut perhearki lapselle voimavaraksi ja näyttää, ettei lapsi ole tunteiden kanssa yksin.

– Keskitytään siihen, mikä tuo lapselle turvaa ja hyvää oloa. Siellä saa puuskuttaa pahaa oloaankin. Eroprosessissa on tärkeää antaa lapselle joka päivä vahvistusta, että häntä rakastetaan. Lapsen ei tarvitse miettiä vanhempien eroon johtaneita syitä tai riitoja, muistuttaa Silván.

Lapsen mieleen voi nousta surua, vihaa tai syyllisyyttä

Katri Pahkala puhuu selviytymiskeinoista. Myös hän ohjaa ryhmiä.

– Täällä tarjotaan keinoja ilmaista ja purkaa tunteitaan. Ero on osa elämää ja siitä voi seurata vaikeita aikoja, mutta on hyviäkin asioita: On läheisiä perheenjäseniä. Hyvien asioiden avulla mennään eteenpäin.

Ryhmässä lapsi saa käsitellä eroa ilman vanhempia, näin tunteet saattavat tulla helpommin ulos. Usein esille nousee lapsen ikävä toiseen vanhempaan, surua, vihaa tai syyllisyyttä.

He toivovat yhdessä kokkaamista, tyynysotaa, leikkejä tai lautapelejä. Kaivataan aikuisen huomiota ja läheisyyttä. Nälkä toisesta vanhemmasta on suuri.

Jatta Silván, lasten eroryhmän ohjaaja

– Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen. Jos vanhempi on läsnä, saattaa lasten olla vaikea kertoa tunteistaan, koska he pelkäävät loukkaavansa. Kun he tulevat ilman vanhempia ja paikalla on saman kokeneita, he voivat avoimesti puhua tuntemuksistaan, kertoo Jatta Silván.

Osalla lapsista nousee pintaan myös helpotus, kertoo Pahkala.

– Tajutaan, että nyt ei enää riidellä ja kotona on rauhallisempaa.

Keskiössä lapset, myös vanhemmille kotitehtäviä

Eroapua tarjoavan Kasper-ryhmän vetäjät ovat käyneet työhönsä koulutuksen, ja eroryhmiä on testattu eri puolilla Suomea jo vuosia. Keski-Pohjanmaalla yhteistyötä eroavussa tehdään myös perheneuvolan, seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksen ja Keski-Pohjanmaalla terveyspalveluista vastaavan Soiten kanssa.

Auttamiseen on kehitetty oma sapluuna, jossa pääosassa ovat lapset.

Myös vanhemmat pidetään ajan tasalla, mistä aiheista puhutaan.

– Jokaisen kokoontumisen jälkeen vanhemmat saavat sähköpostia siitä, mitä aiheita on käsitelty. Heille lähetetään myös kotitehtäviä eroon ja lasten turvallisuuden tunteeseen liittyen.

Eroryhmiä vetäneen Silvánin mukaan tapoja käsitellä eroa on yhtä monta kuin lastakin.

– Toiset puhuvat tunteistaan suoraan ja rehellisesti. He sanovat, että ero oli parempi , ettei riitoja ole enää. Toiset taas eivät puhu mitään tai puhuvat vasta vuosien päästä.

Nainen ja huoneentaulu.
Eroryhmien vetäjä Katri Pahkala esittelee lasten toiveita vanhemmille.Iina Kluukeri / Yle

Terveisiä kotiin: lisää tekemistä yhdessä!

Ohjaajaakin vavahduttava hetki on, kun lapset saavat ryhmässä lähettää terveisiä kotiin.

Silloin toistuu yksi toive yli muiden.

– Yhdessä tekeminen. He toivovat yhdessä kokkaamista, tyynysotaa, leikkejä tai lautapelejä. Kaivataan aikuisen huomiota ja läheisyyttä. Nälkä toisesta vanhemmasta on suuri, sanoo Silván.

Erossa oma kriisi vie usein vanhemman voimavarat, ja lapsi voi jäädä tunteidensa kanssa yksin.

– Moni vanhempi on kiitellyt, että vertaistuki tuli todella tarpeeseen. Samalla huoli eron vaikutuksesta lapseen on myös vähentynyt, kertoo ohjaaja Jatta Silván.

Suosituksena on, että lapset tulevat eroryhmään vasta, kun vanhemmat ovat asuneet erillään noin puoli vuotta. Eroa käsitellään ryhmissä keskustelujen lisäksi leikkien, tarinoiden ja piirtäen.

Keski-Pohjanmaalla eroryhmiä on ajatuksena laajentaa jossain vaiheessa Lesti- ja Perhonjokilaaksoon.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een asti.