Analyysi: Kokoomuksessa Petteri Orpon haastajat odottavat, mitä kokoomuksen kannatukselle tapahtuu

Kokoomuksessa kipuillaan vielä viime eduskuntavaalien tulosta ja oppositioon joutumista.

Kansallinen Kokoomus
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä tistaina.Markku Ulander / Lehtikuva

Kokoomus etsii tulevaisuuden kadonnutta lankaa oppositiossa. Hämmennystä aiheuttaa yhä kysymys, miksi kokoomusjohtaja Petteri Orpon pääministeritie katkesi kevään 2019 eduskuntavaalien niukkaan pronssiin.

Iltalehden kokoomusvaikuttajille tammikuun lopulla tekemän kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) kokoomuksen kentällä toivotaan, että kesäkuun alussa Porissa pidettävässä puoluekokouksessa puheenjohtajan paikasta käytäisiin aito kisa.

Iltalehden kyselyssä Orpon jatkoa puheenjohtajana tuki noin 37 prosenttia kokoomusvaikuttajista. Mahdollisista haastajista kansanedustaja Antti Häkkästä kannatti runsaat 34 ja kansanedustaja Elina Lepomäkeä noin 18 prosenttia vastanneista. Kyselyyn vastasi 421 kokoomusvaikuttajaa.

Kuka johtaa kokoomuksen kuntavaaleihin 2021?

Orpo on ilmoittanut, että hän haluaa jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana.

Häkkänen ja Lepomäki ovat toistaiseksi torjuneet Orpon haastamisen. He ovat kuitenkin jättäneet oven auki ehdokkuudelle, jos tilanne merkittävästi muuttuisi. Tilanne olisi uusi, jos kokoomuksen kannatus romahtaisi ja Orpo heittäisi pyyhkeen kehään.

Jos Orpo luopuisi vapaaehtoisesti, niin puheenjohtajakisassa tulisi tilaa myös eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Kai Mykkäselle ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasoselle. Häkkänen ja Grahn-Laasonen ovat tällä hetkellä kokoomuksen varapuheenjohtajia.

Puoluekokous valitsee puheenjohtajan, joka johtaa kokoomuksen kevään 2021 kuntavaaleihin. Kokoomus on ollut kuntavaaleissa jo kolme kertaa suurin puolue.

Kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) on äänestysintoon ja ehdokasasetteluun liittyviä erityispiirteitä, jotka näyttävät suosivan kokoomusta. Etelä-Suomen väkirikkaiden alueiden perinteisesti vahvana puolueena kokoomuksen ehdokaslistoille on tunkua, ja kokoomuslaiset äänestävät muita tunnollisemmin myös kuntavaaleissa.

Kokoomusjohtajalle hyvä menestys kuntavaaleissa olisi ponnahduslauta kohti kevään 2023 eduskuntavaaleja, eikä haastajien asema ainakaan paranisi kesän 2022 puoluekokouksessa.

Kokoomus jäänyt oppositiossa kakkoseksi

Kokoomuksessa seurataan nyt tarkasti puolueen kannatuksen kehitystä. Ylen mittauksissa kokoomuksen kannatus pyrähti vime vuoden lopulla jo yli 19 prosentin lukemiin, mutta tammikuussa viisari värähti taas alaspäin 17,5 prosentin lukemiin.

Viime kevään eduskuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) kokoomus sai äänistä 17 prosenttia, joten oppositiokuukaudet eivät ole vielä nostaneet kannatusta, vaikka hallituksen taival on ollut pomppuinen. Antti Rinteen (sd.) hallitus vaihtui joulukuun alussa Sanna Marinin (sd) hallitukseen, ja opposition nälkä on kasvanut.

Hallituksen vaikeuksista on hyötynyt eniten perussuomalaiset. Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset kiihdyttivät viime kevään vaalien loppumetreillä kiriin, joka oli lähellä viedä perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi.

Keskustelua yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa

Perussuomalaisten nousukiito on jatkunut vaalien jälkeen ja suurimman oppositiopuolueen suosio on huidellut parhaimmillaan yli 24 prosentin lukemissa.

Kokoomus on joutunut opposition toiseksi suurimpana puolueena tarkkailemaan hallituksen lisäksi myös perussuomalaisten liikkeitä. Kokoomuksen sisällä on herännyt keskustelua, onko hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa mahdollista.

Perussuomalaisten johto muistaa hyvin, että Petteri Orpo oli kesäkuussa 2017 eturivissä heittämässä halla-aholaisia ulos Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta.

Antti Häkkänen
Kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen on kokoomuksen oikean laidan suosikki puoluejohtajaksi..AG Karlsson / Yle

Kokoomuksen sisäinen kädenvääntö yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa liittyy myös puolueen puheenjohtajakysymykseen.

Perussuomalaisille yhteistyön kättä (siirryt toiseen palveluun) tarjoavat kokoomuksen oikeistosiiven edustajat, kuten kansanedustaja Wille Rydman (kok.), kannustavat Antti Häkkästä mukaan puheenjohtajakisaan.

Kokoomusjohtaja vaatii hallituksen eroa

Poliittisesta tulevaisuudestaan taisteleva Orpo on ollut terhakkana eduskunnassa. Orpon johdolla kokoomus on hyökännyt hallitusta vastaan laaja-alaisesti, kun perussuomalaisten puheissa kaikkia asiat ovat kääntyneet lopulta maahanmuuttoon.

Kun Orpo ja ryhmäjohtaja Mykkänen ovat johtaneet kokoomuksen oppositiopolitiikkaa, niin esimerkiksi Häkkänen ja Lepomäki ovat jääneet varsinkin eduskunnan salikeskustelussa hieman sivuun.

– Jos hallitus ei saavuta tavoitteitaan, niin sen on erottava, jyrähti Orpo tiistaina 11. helmikuuta valtiopäivien avauskeskustelussa.

Valtiopäivien avauskeskustelun jälkeen Orpo osallistui keskiviikkona innolla vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskeneeseen lähetekeskusteluun. Halla-aho istui salissa, mutta pysyi hiljaa.

Hoitajamitoitukseen liittynyt vuodentakainen desimaalikeskustelu oli yksi iso kivi Orpon pääministeritiellä.

Eduskuntakeskustelussa kokoomus kannatti nyt hallituksen esittämää ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta, mutta vaati samalla vahvistusta myös vanhusten kotihoitoon.

Orpo kaappasi puolueen Stubbilta kesällä 2016

Orpo näytti mahdollisille haastajilleen mallia istuvan puheenjohtajan kaatamisesta kesällä 2016. Hän haastoi ja kukisti puoluejohtajana ja valtiovarainministerinä toimineen Alexander Stubbin. Orpo kävi silloin tiiviin, noin kuukauden kestäneen kampanjan.

Suurella hurmoksella kokoomuksen johtoon kesällä 2014 noussut Stubb ei täyttänyt kokoomuksen odotuksia pääministerin paikan uusimisesta kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Stubbia ei pelastanut edes se, että hän onnistui viemään kokoomuksen Juha Sipilän hallituksen kolmanneksi pyöräksi.

Petteri Orpon taival puoluejohtajana alkoi hyvin. Hän palautti kokoomusväen luottamuksen puolueeseen, nosti kokoomuksen suosituimmaksi puolueeksi ja johti kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi kevään 2017 kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun).

Vaalimenestyksestään Orpo sai kiittää erityisesti äänivyöryllä Helsingin pormestariksi noussutta Jan Vapaavuorta (kok.). Kokoomus voitti Antti Rinteen SDP:n koko maassa runsaalla 30 000 äänellä, ja vaalien ääniharavaksi noussut Vapaavuori keräsi yksin lähes 30 000 ääntä.

Orpo hävisi pääministerikisan vain niukasti

Ylen kannatusmittauksissa kokoomus taisteli kärkipaikasta SDP:n kanssa kesään 2018 saakka. Sen jälkeen demarit keikkuivat kärjessä, mutta kevään 2019 vaalitaistelun ilmapiirissä näkyi jo merkkejä SDP:n kannatuksen hiipumisesta.

Kokoomuksessa uskottiin vaalikiriin, sillä kokoomuksen kannattajat ovat yleensä varmimpia äänestäjiä. Kokoomus ja Orpo joutuivat vaalitaistelussa kuitenkin puolustuskannalle muun muassa vanhusten hoitajamitoituksesta syttyneessä keskustelussa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista koskeneissa kiistoissa kokoomus oli leimautunut yksityisten terveysjättien puolustajaksi. Vanhustenhoidosta käydyssä keskustelussa tämä leima vain vahvistui.

Kevään 2019 vaaleissa SDP voitti kokoomuksen runsaalla 22 000 äänellä, ja väliin mahtuivat vielä toiseksi nousseet perussuomalaiset.

Oppositio on kokoomukselle iso haaste

Hallitustunnusteluissa Rinne valitsi kumppanikseen keskustan eikä kokoomusta. Orpon johtamat kokoomusneuvottelijat joutuivat katsomaan vierestä, kun SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP marssivat hallitusneuvotteluihin.

Elina Lepomäki eduskunnan täysistunnossa.
Kansanedustaja Elina Lepomäki on kulkenut kokoomuksen sisällä omia polkujaan. Hän kapinoi Sipilän hallituksen sote-uudistusta vastaan ja talouspolitiikassa hän ajaa oikealta ohi puolueen valtavirrasta. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitustunnustelujen aikana ei ollut aina täysin selvää, kuka päättää kokoomuksen linjasta.

Eduskuntavaaleissa kokoomuksen eduskuntaryhmä kallistui oikealle. Kokoomuksen markkinaliberaalit, kuten Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen, vetivät tiukkaa talous- ja verolinjaa, joka hirvitti SDP:n johtoa.

Oppositio on kokoomukselle outo juttu. Vuodesta 1987 yhtämittaisena jatkunut hallituskausi oli katkennut aiemmin vain kerran, kun Ville Itälän johtama kokoomus jäi vuonna 2003 neljäksi vuodeksi oppositioon.

Kokoomuksen kriisivuosina 2000-luvun alussa Orpo toimi Itälän avustajana. Vahvan kokoomusjohtajan Sauli Niinistön jälkeen heikoksi johtajaksi leimautunut Itälä joutui puoluejohtajan paikalta vaihtoon kesällä 2004.

Orpo ei aio luopua puheenjohtajan paikasta ilman taistelua. Orpon jatkomahdollisuudet riippuvat nyt siitä, uskovatko kokoomuksen noin 800 puoluekokousedustajaa, että Orpo voi nostaa kokoomuksen takaisin hallitukseen ja pääministeripuolueeksi.

Lue myös:

Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt?

Analyysi: Kokoomus tanssii Orpon valssia

Analyysi: Perinteisten puolueiden täytyy päättää, millä ehdoilla ne ovat valmiit yhteistyöhön kannatustaan nostaneen perussuomalaisten kanssa