Pojilla paljon petrattavaa hampaiden harjauksessa – laiskuus periytyy isiltä

Suomalaislapset harjaavat hampaitaan harvemmin kuin lapset Suomen kaltaisissa OECD-maissa.

Hampaiden harjaus
Hammasharjoja.
Pojilla on paljon parannettavaa hampaitten harjaamisessa.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaisnuorilla, erityisesti pojilla, olisi hampaiden harjauksessa parantamisen varaa, kirjoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat Päivi Mäki, Hannu Hausen ja Heli Kuusipalo blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Hampaiden harjausta fluorihammastahnalla suositellaan kaksi kertaa päivässä. Viimevuotisen kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista vain 35 prosenttia ja tytöistä yli 60 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä.

Myös lukiolaisista tytöt ovat poikia tunnollisempia harjaajia. Lukiossa opiskelevista tytöistä kolme neljästä ja pojista hieman useampi kuin joka toinen harjaa hampaansa suositusten mukaan.

Asiantuntijoiden mukaan pojat perivät harjaustottumukset isiltään, sillä miehillä hampaiden harjaaminen on paljon naisia vähäisempää.

Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan vain reilu puolet yli 30-vuotiaista miehistä ja neljä viidesosaa samanikäisistä naisista ilmoitti harjaavansa hampaat vähintään kahdesti päivässä.

Jo pikkulapset saavat liikaa sokeria

Suomalaislapset harjaavat hampaitaan keskimäärin selvästi harvemmin kuin lapset Suomen kaltaisissa OECD-maissa. Tilanne on vuosien varrella parantunut, mutta hyvin hitaasti.

Lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja epäterveelliset naposteltavat altistavat hampaita reikiintymiselle ja eroosiovaurioille.

Yksittäistutkimusten perusteella jo 2–6-vuotiaat pikkulapset saavat selvästi suosituksia enemmän lisättyä sokeria. Aikuisilla keskimääräinen saanti ei ylitä suosituksia.

Myös light-virvoitusjuomat ja sokerittomat happamat juomat altistavat hampaiden eroosiolle, vaikka eivät lisääkään reikiintymisriskiä.

Aterioiden välissä lasten kannattaa juoda ainoastaan vettä. Asiantuntijoiden mukaan pitäisikin huolehtia siitä, että vesipisteitä on riittävästi lasten arkiympäristöissä esimerkiksi kouluissa ja urheilupaikoilla.

Tottumus syntyy pienestä pitäen

Asiantuntijat kehottavat huolehtimaan aivan suunterveyden perusasioista: ravitsemussuositusten mukaisesta ruuasta, säännöllisestä ateriarytmistä ja veden juomisesta janojuomana.

Vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus.

– Samalla tavoin kuin aikuiset päättävät, mitä kotiin ostetaan ruoaksi, he myös omalla esimerkillään ohjaavat säännölliseen ateriarytmiin ja muihin tapoihin, kuten hampaiden harjaamiseen, blogissa kirjoitetaan.

Asiantuntijoiden mukaan hampaiden harjaus aamuin illoin pitäisi aloittaa heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua, jotta tottumus syntyisi pienestä pitäen.

Lisäksi varhaiskasvatuksen, koulun ja terveydenhuollon pitäisi tukea vanhempia muistuttamalla säännöllisestä hampaiden harjaamisesta.

WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 11-vuotiaista suomalaisista tytöistä 66 prosenttia ja pojista 53 prosenttia harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä vuosina 2013–2014. Suomi sijoittui selvästi kaikkien maiden keskiarvoa alemmalle tasolle.