Kolme amiksessa opiskellutta nuorta eri aikakausilta kertoo, miten opiskelu toi työpaikan – jopa seuraavana päivänä valmistumisesta

Ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakea ympäri vuoden. Jatkuva haku on niin suosittua, että tietyille aloille jo lähes puolet opiskelijoista tulee sen kautta.

toisen asteen koulutus
Sini Tuuva tuomassa leipiä tarjolle.
Ammatilliset opinnot ovat antaneet Sini Tuuvalle hyvän pohjan työelämään.Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrantalainen Simon Hassan muistaa ihmetelleensä pienenä isän kanssa raskaita koneita ja niiden toimintaa.

– Äidin ehdotuksesta aloin harkita peruskoulussa metsäalaa ja päätin kokeilla sitä. En ole katunut hetkeäkään.

Hassan kertoo tutkineensa vanhempiensa kanssa myös eri alojen työllistymistä miettiessään peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa.

– Totesimme, että metsäala on aika varma työllistäjä.

Hassan valmistui metsäkoneenkuljettajaksi viime vuonna, juuri ammatillisen koulutuksen suuren muutoksen kynnyksellä.

Nuori mies seisso ulkona kuusen edessä.
Simon Hassanin mukaan ammatillisesta oppilaitoksesta jäi parhaiten mieleen kavereiden kanssa vietetyt hetket.Marika Anttonen / Yle

Hakea voi ympäri vuoden

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään yhteishaku alkoi eilen tiistaina. Yhteishaun kautta hakevat pääasiassa peruskoulun ja lukion tänä keväänä päättävät oppilaat.

Ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakea myös ympäri vuoden silloin kuin itselle sopii. Jatkuvan haun mahdollisuuden toi ammatillisen koulutuksen laki, joka tuli voimaan 2018. Etu on se, että koulutuksen voi aloittaa silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Jatkuva haku on ampaissut jo kovaan suosioon, vaikka valtakunnallisia tilastoja ei olekaan saatavilla.

Opetushallituksen mukaan esimerkiksi suosittuihin koulutuksiin kuten lähihoitajalinjalle lähes puolet opiskelijoista tulee nyt jatkuvan haun kautta.

– Tuhannet hakevat opiskelemaan jatkuvan haun kautta. He ovat etupäässä aikuisia, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto, lisäosaamista hakevia tai alanvaihtajia, toteaa Opetushallituksen yli-insinööri Jaana Villikka-Storm.

Jatkuva haku näkyy myös yhteishausta kertovissa tilastoissa. Eri alojen aloituspaikkojen ja hakijoiden määrät ovat edellisvuosiin verrattuna hieman laskussa, koska hakijoita otetaan koulutuksiin myös jatkuvan haun kautta.

Villikka-Storm ei kuitenkaan usko, että jatkuva haku syrjäyttäisi yhteishaun.

– Koulutuksen järjestämisen ja ryhmäytymisen kannalta nuorten ikäluokka on hyvä saada koulutuksen piiriin samanaikaisesti eli yhteishaun kautta. Yhteishakua ei ole syytä poistaa.

Ammatillisen koulutuksen uudistus ja siihen kuuluva jatkuva haku on isoin muutos, mitä ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosina tehty. Se ei kuitenkaan ole ainoa mullistus, joka koulutusta on viimeisten 2000-luvulla kohdannut.

Isoin muutos vähään aikaan

2010-luvun alussa ammatillisiin perustutkintoihin lisättiin ammattiosaamisen näytöt. Näytöt tehdään yleensä työpaikoilla. Niiden kautta opiskelija osoittaa käytännön työn osaamisensa, joka on määritelty ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa. Näytöt ovat yksi osa tutkintoa.

Vuonna 2009 Etelä-Karjalan ammattiopistosta kokiksi valmistunut lappeenrantalainen Sini Tuuva olisi kaivannut toiseen asteen koulussa enemmän juuri työssäoppimista.

– Ammattiosaamisen näytöt olisivat varmasti olleet hyvä asia omina kouluaikoinakin, koska työssä oppii parhaiten.

Sini Tuuva LUT yliopiston keittiössä.
Sini Tuuvan mukaan työ LUT-yliopiston kampusravintolassa on mukavan monipuolista.Kalle Purhonen / Yle

Tuuva halusi peruskoulun jälkeen ammatilliseen oppilaitokseen, koska tiesi sitä kautta pääsevänsä nopeammin kiinni työelämään.

– Ruuanlaittaminen ja leipominen ovat aina kiinnostaneet minua, joten ammattikouluun hakeutuminen oli järkevin vaihtoehto.

Parhaillaan Tuuva jatkokouluttaa itseään oppisopimuksella leipuri-kondiittoriksi. Oppisopimuskoulutus räätälöidään jokaiselle omien tarpeiden mukaan. Tuuva pitää myös jatkuvaa hakua hyvänä asiana, koska jatkuvan haun kautta alkava koulutus on samaan tapaan räätälöitävissä.

Hän uskoo, että jatkuva haku voi parantaa myös opiskeluintoa.

– Jatkuva haku antaa hyvän mahdollisuuden ihan kaikille, jotka haluavat opiskella. Ei tarvitse odottaa hakuaikaa, voi hakea silloin kun on motivaatio.

Hyvät valmiudet työelämään

2000-luvun taitteen uudistus oli puolen vuoden työssäoppimisjakso. Sitä ennenkin koulutuksiin sisältyi työssäoppimista, mutta jaksot eivät olleet yhtä pitkiä.

Luumäellä asuva parturi-kampaaja ja kosmetologi Tanja Nikku muistelee omia opiskeluaikojaan lämmöllä. ** **

– En osannut kaivata opiskellessani mitään muutosta koulutukseen. Nyt sen vasta huomaa, kuinkaopiskelu on muuttunut niistä ajoista.

Nikku pääsi peruskoulusta vuonna 1993 ja haki heti toiseen asteen kouluun. Hänen kouluaikoinaan ammatillista opetusta uudistettiin lisäämällä mahdollisuus suorittaa koko tutkinto näytön avulla.

Näyttötutkinto tarkoittaa, että tutkinto suoritetaan tekemällä työtä työpaikalla ja osoittamalla osaaminen käytännön työtehtäviä tekemällä. Kolme arvioijaa arvioi näytöt, joita on useita erilaisia riippuen suoritettavasta tutkinnosta.

Näyttötutkinnon suorittamisen mahdollisuus ei suoranaisesti vaikuttanut 16-vuotiaan Nikun opintoihin Imatralla.

Tanja Nikku hoitamassa asiakkaansa kulmakarvoja.
Tanja Nikku opiskeli ensin parturi-kampaajaksi ja jatkoi heti perään kouluttautumista kosmetologin opinnoilla.Kalle Purhonen / Yle

Kolme vuotta kestäneen parturi-kampaajakoulutuksen jälkeen Nikku jatkoi kosmetologiopintoja kahden ja puolen vuoden ajan, osin onnekkaan sattuman ansiosta.

– Samassa koulussa alkaneen kosmetologilinjan opettaja tuli sanomaan, että kaksi tyttöä oli lopettanut koulun kesken. Minä ja kaksi kaveriani kirjoitimme hakemukset ja pääsimme kaikki kolme jatkamaan vielä kosmetologilinjalle.

Nikku valmistui kosmetologiksi vuonna 1998, minkä jälkeen hän on työskennellyt alalla enemmän tai vähemmän. Vuosia yrittäjänä on takana 11. Nykyiseen työpaikkaansa Lappeenrannassa Nikku päätyi kouluaikaisten verkostojen kautta.

– Täällä on parturi-kampaajana koulukaverini ja kosmetologina silloinen opettajani.

Nikku on ollut tyytyväinen uravalintaansa.

– Tykkään työstäni, koska tässä tapaa erilaisia ihmisiä ja näkee työn jäljen. Nykyisessä työpaikassani voin välillä tehdä myös parturikampaajan hommia, mikä on mukavaa.

Enemmistö peruskoulun päättävistä lukioon

Perusopetuksen päättäneistä reipas enemmistö hakee edelleen lukiokoulutukseen. Viimeisen vuoden aikana peruskoulun päättäneistä lukioon hakevien määrät ovat hienoisesti kasvaneet.

Viime vuonna lähes 33 500 peruskoulun päättänyttä haki lukioon, kun taas ammatilliseen koulutukseen haki hieman yli 24 000 nuorta.

Ylen haastattelemat ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneet kertovat valinneensa ammatillisen koulutuksen, koska sen jälkeen voi mennä suoraan töihin.

– Pääsin töihin heti valmistumista seuraavana päivänä, Simon Hassan toteaa.

Parhaillaan Hassan suorittaa asepalvelusta Haminassa eikä ole töissä. Asepalveluksen jälkeen suunnitelmat ovat avoimet. Mies on viihtynyt armeijassa, joten Puolustusvoimiin työllistyminen on alkanut tuntua houkuttelevalta.

– Pidän myös metsäkoneenkuljettajan työstä, eikä se olisi huono vaihtoehto armeijan jälkeen. Kun kerran oppii asiat koulussa, ei tarvitse enää työelämässä miettiä niin paljon.

Lue seuraavaksi:

Ammattikouluun voi hakea ympäri vuoden, kunhan näkee vähän vaivaa – "Onhan se huikeaa, että saa hakea koko ajan"

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.

Juttua korjattu 19.2.2019 12.20: Korjattu Tanja Nikun asuinpaikka.