Saimaannorpat saivat kaksitoista keinopesää, tutkijat etsivät suosikkimateriaalia: "Tärkeintä on, että päävuokralainen eli norppa hyväksyy"

Keinopesien kehitystyö on kesken.

saimaannorppa
Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.
Jos saimaannorppa joutuu synnyttämään avojäälle tai rantakalliolle, kuutti on petojen armoilla. Arkistokuva.Petri Vironen / Yle

Itä-Suomen yliopisto on vienyt Saimaan Haukivedelle 12 keinopesää norppia varten. Niitä on valmistettu eri materiaaleista, jotta nähdään, millaista rakennelmaa norppa suosii.

Iglua muistuttavat keinopesät jäävät kellumaan veden pinnalle, jos jää niiden alta sulaa. Aiemmilta vuosilta on saatu rohkaisevia kokemuksia.

– Yksi kuutti on syntynyt tällaiseen keinopesään jo aiemmin. Toinen syntyi apukinoksen ja järviruo'oista tehdyn keinopesän yhdistelmään. Keinopesät ovat vielä kehitystyön alla, sanoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta.

Kunnasranta arvioi, että keinopesät eivät kuitenkaan ratkaise vielä lähivuosienkaan pesintäongelmia kokonaan. Kehitystyö on vielä kesken. Pikku hiljaa kerätään kokemuksia ja nähdään, miten rakennelmat kestävät vaihtelevaa säätä.

Keinopesät täytetään yleensä lumella, jotta saimaannorppa saisi itse kaivaa pesänsä. Näin tuetaan norpan lajityypillistä käytöstä.

– Jos lunta ei olisi, norpalle voisi käydä esimerkiksi styroxin tapainen muovailtava pehmeä materiaali, joka ei olisi muovia, vaan jotain muuta. Mietimme myös materiaalin ekologisuutta, joten olemme kokeilleet esimerkiksi turvelevyjä, kertoo Kunnasranta.

– Tärkeintä tietysti on, että päävuokralainen eli norppa sen hyväksyy.

Jos näkee Saimaalla liikkuessaan ponttoonien päälle tehdyn pesärakennelman, siitä on syytä pysytellä etäällä.

– Ei pidä mennä häiritsemään, jos sinne on joku mennyt jo pesimään. Tämä koskee myös apukinoksia, toteaa Kunnasranta.

Nettikeskusteluissa on ihmetelty, miksei Saimaalle tuoda lumitykkejä ja tehdä lisää lunta rannoille.

– Tätäkin on kokeiltu vajaat kymmenen vuotta sitten. Lumitykit ovat kuitenkin painavia siirrellä heikoilla jäillä. Lumen tekeminen tykillä myös kestää yllättävän kauan, ja koko ajan kone pauhaa siellä. Pitäisi kehittää reppuun mahtuva lumitykki.

Tekopesä on nostettu rannalle odottamaan ensi kevättä.
Arkistokuva. Keinopesä on nostettu rannalle. Petri Vironen / Yle

Apukinosten kolaamiseen lisäaikaa

Saimaannorpille on kolattu apukinoksia pesätarpeiksi vähälumisen talven vuoksi. Apukinos tarkoittaa luonnonlumesta kasattua pengertä, johon norppa itse kaivaa pesänsä.

Useana talvena suuri osa kuuteista on syntynyt apukinokseen, kun Saimaalle ei ole luonnostaan kasaantunut riittävästi lunta rannoille.

– Nämä ovat norpan kannalta rankat kelit, sillä myös apukinokset voivat sulaa. Vettä tulee toisaalta taivaalta, toisaalta vesi uhkaa nousta pesään sisälle altapäin, kuvailee yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.

Etelä-Savon ELY-keskus on antanut luvan kolata apukinoksia vielä 23. helmikuuta saakka Saimaalla. Metsähallitus haki jatkoaikaa, koska sää lauhtui. Alunperin vapaaehtoisten oli tarkoitus lopettaa kolaaminen kuluvan viikon jälkeen.

Jos norpan kuutti syntyy suoraan avojäälle tai rantakalliolle, se on helppo saalis esimerkiksi ketulle.

– Kuutti voi myös kylmettyä, kun sillä ei ole pesän suojaa. Jos emä voisi olla sen vierellä ja imettää koko ajan, ei olisi niin suurta hätää. Ilman pesän tarjoamaa näkösuojaa norppanaaras voi häiriintyä ja käydä useammin vedessä, kertoo Kunnasranta.

Lue myös:

Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"