Naamiaisasuun pukeutuminen yhdistää penkkaripäivänä valtaosaa Suomen abeista. Poikkeuksen tekevät Seinäjoen lukion abiturientit, jotka vetävät ylleen kansallispuvun tai jussipaidan. Voit keskustella jutun lopussa, onko tapa mielestäsi hieno vai outo.

Iloinen riehakkuus kuuluu seinäjokelaistenkin juhlapäivään, mutta perinteisellä pukeutumisella halutaan kertoa, että omista juurista ollaan ylpeitä.

– Se on kotiseuturakkautta ja tuo päivään tietynlaista arvokkuutta ja jatkuvuutta, sanoo Seinäjoen lukioiden kansainvälisten asioiden koordinaattori Ville Hakala.

Jos ei onnistu saamaan kansallispukua, voivat tytötkin pukeutua jussipaitaan. Emilia Mäkelä oli jo menossa isänsä vaatekaapille, mutta onnistui lopulta saamaan lainaksi Teuvan puvun.

– Kansallispuvun ei tarvitse olla tältä alueelta. Mikä tahansa käy, joka vaikka mummolta, äidiltä tai joltakin muulta löytyy lainaksi.

Rekka-ajelulle tavalliset vaatteet

Oma pukeutumiskoodi on selkeästi juttu, josta halutaan pitää kiinni Seinäjoen lukiossa. Mäkelä iloitsee, että myös 2020 kaikki abit ovat tyylin mukaisissa asuissa.

Abit pukeutuvat kansallispukuihin ja jussipaitoihin aamupäivällä, jolloin laulajaisissa hyvästellään koulu ja opettajat. Silloin esitetään ryhmänohjaaja-opettajillle henkilökohtaisiksi sanoitetut laulut.

– Biiseinä on ainakin JVG:tä, Paula Koivuniemeä ja Juha Tapiota. Meidän ryhmänohjaaja tykkää kaivinkoneista, se kuuluu tekstissä, Mäkelä kertoo.

Koulun ulkopuolella penkkarit näkyvät abiturienttien rekka-ajeluina ja karkkien heittelynä. Seinäjoen lukion abit vaihtavat silloin ylleen tavalliset vaatteet eli kansallispuvuissa ei kierretä katuja.

– Myös se on vähän sellainen yhteinen linjaratkaisu. Muutama saattaa laittaa jotakin karnevaalihärpäkettä, kertoo Ville Hakala.

Penkkareiden jälkeen abit aloittavat ylioppilaskirjoitusten alkuun kestävän lukuloman.

Lue seuraavaksi: Penkkarien viimeinen päivä jatkoi samoilla lakanateemoilla: Greta Thunberg, elokuvahahmot ja meemit koristivat rekkojen kylkiä