Kun lapsella on lukivaikeus, oppimisen into voi kadota – siksi lukemisen harjoittelun oikealla aloitusajalla on ratkaiseva merkitys

Muutamalla prosentilla lapsista on vaikea lukivaikeus. Selvästi suurempikin joukko huomaa oppivansa lukemaan hitaammin kuin muut.

lukihäiriöt
Poika pelaa Ekapeliä.
Oppimispelillä voi harjoitella lukemisen taitoja omaan tahtiin, pieniä pätkiä kerrallaan. Hanna Terävä / Yle

Oppimisen into.

Se on avainasia lukivaikeuksien aiheuttamien hankaluuksien voittamisessa, sanoo lukivaikeuksia pitkään tutkinut Unesco-professori, kehitysneuropsykologi Heikki Lyytinen. Jotta oppimisen into säilyisi, lukutaidon harjoittelun aloituksella on suuri merkitys.

– Harjoittelun täytyy olla ennaltaehkäisevää, Heikki Lyytinen sanoo.

Lyytisen mukaan jo hyvin varhain pystytään havaitsemaan, kenelle lukemisen opettelu tulee todennäköisesti tuottamaan hankaluuksia. Niinpä jo ennen koulun alkua on mahdollista selvästi nähdä, kuka hyötyisi tavallista aktiivisemmasta harjoittelusta.

Harjoitusta heti koulun alkupäivinä

Kun lapsella on nähtävissä vaikea lukivaikeus, oikea ajankohta lukemisen taidon tiiviiseen harjoitteluun on Lyytisen mukaan heti ensimmäisen luokan alkaessa tai hiukan aiemmin.

– Silloin lapsi välttää negatiiviset kokemukset siitä, että hän huomaisi kavereiden samalla luokalla oppivan häntä nopeammin, Heikki Lyytinen sanoo.

Ennakoivalla harjoittelulla lapsen on Lyytisen mukaan yleensä mahdollista saavuttaa riittävä lukutaito niin, että hän pysyy muiden tahdissa mukana. Ensimmäisen luokan alkaessa suomalaislapsi todennäköisesti myös kokee lukutaidon itselleen tarpeelliseksi. Se puolestaan motivoi oppimaan.

Jos lapsi aloittaa tiiviin harjoittelun vasta myöhemmässä vaiheessa, hän on jo saattanut huomata, ettei edisty lukemisen opettelussa yhtä nopeasti kuin muut.

– Lapsen minäkuva oppijana on kärsinyt pahan kolarin. Siitä seuraa, että into uusien asioiden oppimiseen ei samalla tavalla etene. Lapsi pelkää sitä, ettei oppiminen ehkä onnistukaan, Heikki Lyytinen sanoo.

Jos käsitys oppimisen kyvystä kolhiintuu, into hiipuu

Lyytinen tutkimusryhmineen on selvittänyt lukemaan opettelua digitaalisen oppimispelin, Ekapelin avulla.

Lähiaikoina julki tulevat DysGeBra-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) tutkimustulokset vahvistavat koulun alkuun sijoittuvan harjoittelun merkityksen. Vaikeasta lukivaikeudesta kärsivien lasten aktiivinen harjoittelu lukutaitopelin avulla ei ollut yhtä tuloksellista, jos se aloitettiin vasta ensimmäisen luokan jälkimmäisellä lukukaudella.

– Siinäkin tapauksessa kyllä opitaan, mutta ei lähimainkaan niin vähällä vaivalla ja niin myönteisessä hengessä kuin koulun alkaessa, Heikki Lyytinen sanoo.

Lyytisen mukaan taustalla vaikuttaa se, että lapsen käsitys omasta oppimisesta on jo ensimmäisen kouluvuoden kuluessa voinut kolhiintua. Vielä selvemmin lukemisen opettelun innon hiipuminen näkyi, kun lapset olivat jo toisella tai kolmannella luokalla.

Ekapeli.
Ekapeli Alku on oppimispeli, jossa harjoitellaan kirjaimia, tavuja ja sanoja. Peli on Suomessa maksutta kaikkien käytettävissä. Lapsi tarvitsee pelaamiseen kuulokkeet ja esimerkiksi tabletin tai kännykän.Hanna Terävä / Yle

Toisaalta myöskään liian varhainen lukemisen harjoittelun aloitus ei kannata. Esimerkiksi esikouluiässä se voi vielä olla lukiriskilapselle tyypillisen kielellisen viivästymän vuoksi liian vaikeaa. Lapsi ei myöskään ehkä siinä vaiheessa koe tarvitsevansa lukemisen taitoa.

Jos lapsi ei koe harjoittelunsa tulosta riittävän myönteisenä, hän voi kyllästyä eikä harjoittelu myöhemminkään siksi houkuttele.

Lukivaikeus on jo varhain ennakoitavissa

Monet suomalaislapsista oivaltavat itse kirjainten ja äänteiden vastaavuuden ja osaavat lukea jo kouluun mennessään. Suurelle osalle lapsista lukeminen on kuitenkin taito, jota pitää erikseen harjoitella.

Heikki Lyytisen mukaan jo hyvin varhain voidaan tunnistaa, ketkä lapsista tulevat tarvitsemaan lukemaan opetellessaan paljon harjoittelua. Käytännössä se näkyy puheen kehityksen ja varsinkin puheen ymmärtämisen viivästymisenä kahden ja puolen vuoden iässä.

Esikouluiässä, kuusivuotiaana, lukivaikeusriski on jo selvästi näkyvissä.

– Tällaiselle lapselle kirjainten nimien mieleen tallentaminen ei ole yhtä helppoa ja luontevaa kuin muille lapsille, Heikki Lyytinen sanoo.

Yksinkertaisten aivomittausten avulla vaikean lukivaikeuden riski pystytään tunnistamaan jo paljon sitäkin aiemmin. Lyytisen ja hänen kollegojensa pitkältä ajalta kertyneen tutkimustiedon perusteella se pystytään havaitsemaan jo 3–5 päivän ikäisillä vauvoilla, jos lapsen suvussa esiintyy lukivaikeutta.

Suomalaistutkijat ovat tutkineet lapsia, joiden toisella vanhemmalla ja vanhemman sukulaisilla on vaikeaa lukivaikeutta. Näistä lapsista noin puolella on lukivaikeuksia kouluun mennessään. Se, kumpaan puoliskoon lapsi kuuluu, näyttää selviävän jo vastasyntyneiden aivomittauksista.

Jo 10 minuuttia kerrallaan riittää

Heikki Lyytisen vetämä tutkimusryhmä on tutkinut harjoittelua digitaalisella oppimispelillä. Lyytinen on kehittänyt lukemisen harjoittelussa käytettävän Ekapelin yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän kanssa. Suomessa Ekapeli Alku (siirryt toiseen palveluun) on maksutta kaikkien ladattavissa ja käytettävissä. Kansainvälisesti peli tunnetaan Graphogame-nimellä, ja siitä on tehty versioita useille kielille.

Lapsi tarvitsee pelaamiseen kuulokkeet ja esimerkiksi kännykän tai tabletin.

Lukemaan opetellessa lasta ei kannata kerrallaan kuormittaa liian pitkillä harjoituksilla. Muuten lapsi voi kyllästyä.

– Aika harva ekaluokkalainen pystyy keskittymään kunnolla yli viittätoista minuuttia. Jopa kymmenen minuuttia saattaa olla hyvä aika kerrallaan, Lyytinen sanoo.

10–15 minuutin pätkiä voi pelata useammankin kerran päivässä ja harjoittelua kannattaa toistaa monina päivinä peräkkäin.

Voit keskustella aiheesta 17.2. klo 23 saakka.