Pohjalaisjoet ovat tulvakorkeuksissa – Sula joki virtaa vuolaasti kuin keväällä

Pohjanmaan joet ovat nousseet kevättulvakorkeuksiin poikkeuksellisen aikaisin. Syynä koviin virtaamiin ovat runsaat sateet ja lämpimät säät.

tulvat
Helmikuista Kyrönjokea Perttilänsillalta katsottuna. Sula vesi
Helmikuinen Kyrönjoki virtasi vapaana Isossakyrössä, Perttilänsillan kupeessa.Anne Elhaimer / Yle

Isonkyrön Tuuralassa Kyrönjoella on kiire. Vesi ryöppyää suurelta osin vapaasti kohti merta, koska helmikuussakin joki on monin paikoin sula. Vedenkorkeudet ovat kevättulvalukemissa.

Vastaavaa ei ole nähty mittaushistoriassa vuosikymmeniin.

– Aika monessa Etelä-Pohjanmaan joessa ollaan tilanteessa, että tällaisia vedenkorkeuksia ja virtaamaa ei neljänkymmenen vuoden havaintojaksolla ole helmikuussa ollut, kuvaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio tilanteen poikkeuksellisuutta.

Toistaiseksi suurinta vahinkoa tulvavesi on aiheuttanut Närpiön- ja Teuvanjoilla, joissa vesi on siirrellyt tai vähintään uhannut pienempiä siltoja.

Joillakin pelloilla syysviljat ovat voineet saada siipeensä, kun vesi on jäätynyt pelloille. Myös rantametsiin on noussut vesi.

Ähtävänjoella hyydepadot ovat nostaneet vettä joihinkin kellareihin.

Toisaalta jäätyneissä kohdissa jääpeite on ohut ja jääpatojen puuttuessa tiet ja talot ovat olleet turvassa. Ongelmana ovatkin olleet lähinnä suuret ravinnekuormat.

– Kun maa on kohtuullisen sula ja siihen sataa pitkiä jaksoja, veteen huuhtoutuu huomattavasti enemmän ravinteita kuin normaalina vuonna, Rautio sanoo.

Isonkyrön Tuuralassa vesi virtaa vuolaana helmikuussa
Kyrönjoki vyöryää vanhan myllyn ohi Isonkyrön Tuuralassa.Anne Elhaimer / Yle

Perinteinen kevättulva väistyy?

Kyrönjoen tärkeimmällä mittausasemalla, Mustasaaren Skatilassa tulvaveden virtausta seurataan tarkasti. Loppuviikosta virtausta oli enimmillään 230 kuutiota sekunnissa, mikä on runsaasti enemmän kuin viime keväällä.

Toisaalta vuonna 2018 virtaama oli kaksinkertainen ja silta piti sulkea liikenteeltä. Mutta tuolloin tulva olikin poikkeuksellinen.

Liisa Maria Rautio seisoo Skatilan sillan edessä Mustasaaren Veikkolassa.
Helmikuun vedenkorkeudet ja virtaamat ovat poikkeuksellisen kovat tulvien mittaushistoriassa, sanoo vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio Etelä-Pohjanmaan Elystä.Anne Elhaimer / Yle

Tilastojen mukaan tulvia on 2000-luvulla ollut jo useammin kuin 90-luvulla. Perinteiset kevättulvatkin ovat väistymässä.

– Kyrönjoki on ollut tunnettu kevättulvistaan, mutta 2000-luvlla on ollut useita vuosia, jollon suurin huippu ei ole ollutkaan keväällä vaan jossain muussa kohdassa, Liisa Maria Rautio toteaa.

Vaikka nyt näyttää mahdolliselta, että kevättulva oli jo helmikuussa, maaliskuu voi vielä yllättää.

– Maaliskuu on kuukausi, jolloin sataa suhteellisen paljon ja on melkoisen kylmä. Jos saadaan lunta ja saadaan siitä jonkin verran jäätä ja tulee nopea sulaminen, sillon se suurin tulva yleensä täällä tulee.

Sääennusteiden mukaan loppuviikon sateet ja lämpö voivat nostaa jälleen virtaamia ylöspäin.

– Mutta ennusteen mukaan seuraavan viikon huipusta näyttäisi tulevan hieman pienempi kuin tämänviikkoisesta.

Lisää aiheesta:

Ilmajoella Kyrönjoen vedenkorkeus on noussut jo yli kaksi metriä ja nousee lisää

Kokemäenjoen virtaaman ennustetaan nousevan ensi yönä korkealle – vesi voi tulvia pelloille, pihoille ja mahdollisesti rakenteisiin