Hiivajäämistä kosmetiikkaa tai kalanrehua? Lahdessa tutkitaan, miten elintarviketeollisuuden jätevesistä saadaan käyttökelpoiset aineet kiertoon

Ympäristöbiotekniikan työryhmä testaa Lahden yliopistokampuksella uutta keinoa erottaa hyödynnettävät ainekset elintarviketeollisuuden jätevesistä.

biotekniikka
Professori Martin Romantschuk laboratoriossa lähikuva.
Professori Martin Romantschukin johtama tutkimusryhmä nappasi ison potin Suomen Kulttuurirahaston apurahoista Lahden Yliopistokampukselle.Mikko Tuomikoski / Yle

Helsingin yliopiston Lahden yliopistokampuksen tutkijoille on myönnetty iso apuraha elintarviketeollisuuden jätevesien hyötykäyttöä käsittelevään tutkimukseen. Suomen Kulttuurirahasto antaa ympäristöbiotekniikan professori Martin Romantschukin tutkimusryhmälle 240 000 euron apurahan.

Lahden yliopistokampuksella on tutkittu pitkään leviä ja niiden hyötykäyttöä. Nyt etsitään mahdollisuuksia hyödyntää elintarviketeollisuuden jätevesiä. Niihin jää paljon arvokkaita aineksia, joita voitaisiin käyttää raaka-aineena tai suoraan ravintona, rehuna ja kosmetiikassa.

– Elintarviketeollisuudessa on paljon sivuvirtoja, joita ei hyödynnetä ollenkaan tai hyödynnetään vain vähän. Niissä on kuitenkin paljon arvokkaita ainesosia, joita me pystymme uuden tekniikan avulla erottelemaan ja ottamaan käyttöön joko suoraan tai mikrolevien kasvualustana, selittää professori Romantschuk tutkimushankettaan.

Suomen kulttuurirahasto jakaa helmikuussa yhteensä 24 miljoonaa euroa, joista Päijät-Hämeeseen tulee lähes 400 000 tuhatta euroa apurahoja. Tieteentekijöiden lisäksi apurahoja myönnettiin myös eri alojen taiteilijoille.

mikroskoopilla tutkitaan
Helsingin yliopiston ympäristöbiotekniikan tutkijat Lahdessa ovat erikoistuneet muun muassa mikrolevien tutkimiseen.AOP

Professorin mukaan menetelmiä kiinteän aineen erottamiseen jätevesistä on jo olemassa, mutta ne eivät ole kustannustehokkaita. Ongelmana on ollut esimerkiksi se, että laimeista nesteistä kiinteän aineksen erottaminen on kallista.

– Nyt meillä on käytössä yhden firman uusi tekniikka. Heidän versionsa elektroflotaatiosta soveltuu juuri tähän. Siinä kaikki kiintoaines saadaan nousemaan nesteestä esiin vaahtona. Siten ainesten erotteleminen ja talteenotto on halvempaa, selventää Romantschuk.

Rasvahappoja voi kasvattaa levissä

Martin Romantschukin johtamassa tutkimushankkeessa on mukana Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi tutkijoita Aalto-yliopistosta ja HAMK:ista. Neuvottelut yrityskumppaneiden kanssa ovat vielä kesken.

Tutkijat testaavat menetelmää ensin laboratorio-olosuhteissa, myöhemmin sitä on tarkoitus pilotoida yritysten kanssa. Yrityksille porkkanana on ainakin raha.

– Nyt yritykset joutuvat maksamaan siitä, että joku ottaa vedet ja puhdistaa ne. Jatkossa yritykset voisivat säästää kustannuksissa ja saisivat itse puhdistettua vettä, sanoo Romantschuk.

Lahdesta löytyy paljon tutkimushankkeeseen kumppaniksi soveltuvia yrityksiä, kuten Fazer tai Suomen Hiiva.

– Esimerkiksi Lahdessa hiivatehdas tuottaa emävettä, jossa on betaiinia, sokereita ja muita proteiineja, joita voidaan hyödyntää levien kasvatuksessa tai suoraan kosmetiikan valmistuksessa. Meijeriteollisuus taas tuottaa pesuvesiä, joita syntyy, kun vaihdetaan vaikkapa kermasta jukurtin valmistukseen. Nyt nuo pesuvedet joudutaan heittämään pois, vaikka niissä olisi periaatteessa ravintoakin.

Romantschukin mukaan jätevesistä erotettaville aineksille ei ole vielä edes keksitty kaikki mahdollisia käyttötapoja.

– Osaamme jo kasvattaa omega 3 -rasvahappoja levien avulla. Nythän me syömme esimerkiksi lohta siksi, että saisimme noita rasvahappoja. Myös kalankasvattamoissa syötetään lohille silliä ja silakkaa rasvahappojen vuoksi. Tulevaisuudessa voimme tehdä tämän kestävämmin: voisimme syödä itse lohille tarkoitetut sillit ja silakat ja syöttää lohille levistä tehtyä rehua, visioi professori.

Lue myös: Uusi tutkimus: Levät sieppaavat jätevesien ravinteita tehokkaasti – kierrättäminen pelloille säästäisi maapallon hupenevia luonnonvaroja