Tutkimus: Musiikin kuuntelu striimattuna jättää isomman hiilijalanjäljen kuin cd- tai vinyylilevyt huippuaikoinaan

Musiikintutkija Kyle Devine ei silti haikaile vinyyliaikoja.

Musiikin kuuntelu
Musiikin kuuntelun hiilijalanjälki
Musiikin striimaus netistä aiheuttaa uuden tutkimuksen mukaan enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kasettien tai vinyyli- ja cd-levyjen valmistus. Samuli Huttunen / Yle

Musiikin sanotaan olevan taidelajeista aineettomin.

Ja nyt, kun musiikki tulee pilvestä suoraan kännykkään, sen luulisi olevan aineettomampaa kuin koskaan.

Näin ei kuitenkaan ole. Uusi tutkimus musiikin kuuntelun ilmastovaikutuksista kertoo, että musiikin striimaus rasittaa ympäristöä enemmän mikään aiempi formaatti.

Kanadalainen, Oslon yliopistossa työskentelevä musiikkitieteilijä Kyle Devine laski vinyylien, kasettien, cd-levyjen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja vertasi niitä striimauksen aiheuttamiin päästöihin. Tulos oli hätkähdyttävä: striimauksen päästöt olivat huomattavasti fyysisiä tallenteita suuremmat.

Musiikin kuuntelun kasvihuonepäästöt formaation mukaa
Samuli Huttunen / Yle

Devine valitsi kunkin formaatin huippuvuoden, siis vuoden, jolloin vinyylejä, kasetteja ja cd-levyjä myytiin eniten. Hän rajasi tarkastelun Yhdysvaltoihin.

Sitten hän laski, paljonko muovia kyseisenä vuonna kului tuotteen valmistukseen. Vinyylit, kasetit ja cd-levythän ovat pääasiassa muovia. Esimerkiksi vinyylilevyihin käytettiin huippuvuonna 1977 yhteensä 58 miljoonaa kiloa muovia.

Viimeinen vaihe oli muuttaa käytetty muovimäärä kasvihuonekaasupäästöiksi: cd-levyt kuormittivat ilmastoa 157 miljoonan kilon verran, vinyylit 140 miljoonaa kiloa ja kasetit 136 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekaasupäästöt olivat siis aika lähellä toisiaan.

Entä striimauksen ilmastokuormitus?

Sen selvittäminen ei ollut aivan yhtä suoraviivaista kuin fyysisten tallenteiden osalta. Devinen mukaan Yhdysvaltain musiikkiteollisuuden tietoihin on vaikea päästä käsiksi ja eikä niiden luotettavuutta ole helppoa varmistaa.

Devine käytti levy-yhtiöitä edustavan Recording Industry Association of American tietoja musiikin striimauksen määristä vuosina 2015-2016. Greenpeacen avulla hän pystyi arvioimaan, oliko striimaukseen käytetty energia tuotettu hiilellä, kaasulla, ydinvoimalla vai uusiutuvalla energialla.

Tämän jälkeen hän laski hiilijalanjäljen: Striimaus näyttäisi aiheuttavan 200-350 miljoonan kilon kasvuhuonekaasupäästöt vuodessa. Siis jopa yli kaksinkertaisen kuormituksen fyysisiin tallenteisiin verrattuna.

– Päästöluku vaihtelee noin paljon, koska internetin käyttämää energiaa on vaikea määrittää tarkasti.

Lukuun ei ole myöskään huomioitu datan prosessoinnissa tai säilytyksessä tarvittavaa energiaa. Devine arveleekin, että todellisuudessa striimauksen aiheuttamat päästöt ovat vielä hänenkin laskelmaansa suuremmat.

Toisaalta, myös fyysisten tallenteiden ympäristövaikutus kasvaisi, jos laskelmissa huomioitaisiin esimerkiksi levyjen tai kasettien kuljetukseen kuluva energia. Lisäksi tuote itsessään on ympäristörasite.

Vinyylilevy ei ole ratkaisu

Mitä Devinen laskelmista pitäisi ajatella? Onko hänen viestinsä: lopeta striimaus, osta vinyylilevy.

– Ei todellakaan! Jos kuuntelisimme vinyylilevyjä yhtä paljon kuin kuuntelemme musiikkia striimattuna, ongelma olisi paljon suurempi.

Devinella ei ole vastausta kysymykseen, missä formaatissa musiikkia kannattaisi kuunnella, jos haluaisi minimoida ympäristövaikutukset.

Ilmeisesti kuitenkin kuuntelumäärä vaikuttaa asiaan. Brittiläisen The Conversation -julkaisun laskelmien (siirryt toiseen palveluun)mukaan 27 kuuntelukertaa olisi rajapyykki: sen jälkeen albumin kuunteleminen vinyyliltä on ympäristöystävällisempää kuin striimipalveluista.

Devine ei myöskään halua, että ihmiset alkaisivat potea huonoa omaatuntoa musiikin kuuntelusta. Hän itse sanoo olevansa musiikin sekakäyttäjä, joka on bändinsä kanssa julkaissut vinyylejä, cd-levyjä, hänen musiikkiansa on striimipalveluissa ja hän on striimipalvelun tilaaja. Kaiken päälle Devinella on pieni vinyylilevykokoelma.

– Tutkimuksen tarkoitus ei ole syyllistää yksilöitä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että musiikin kuuntelu on osa samaa kokonaisuutta kuin vaikkapa lentäminen tai betonin valmistus - kaikella on vaikutusta myös ympäristöön.

Kyle Devine
Musiikintutkija Kyle Devine kertoi musiikinkuuntelun ilmastovaikutuksista helsinkiläisyleisölle.Jyrki Lyytikkä / Yle

Devine esiintyi perjantaina Helsingissä Sitran järjestämässä Luovien alojen kestävät tuotantomallit -tapahtumassa. Paikalle oli kutsuttu muun muassa musiikkibisneksessä työskenteleviä ihmisiä.

– Juuri tällainen on rohkaisevaa. Se, että alan ihmiset alkavat miettiä näitä asioita.

Miettivätkö suuret striimipalveluyhtiöt? Kun Devine valmisteli tutkimustaan, hän yritti olla yhteydessä muun muassa Spotifyn kanssa. Turhaan.

Spotify on parin viime vuoden aikana alkanut raportoida myös toimintansa ympäristövaikutuksista. Raportin ongelma on Devinen mukaan se, että Spotify, samoin kuin moni muu musiikkipalvelu, käyttää Googlen tai Amazonin kaltaisten jättiläisten tallennuspalveluita. Raporteissa yhtiön omat päästöluvut saattavat laskea, vaikka todellisuudessa toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat kasvavat.

– Striimiyhtiöt eivät voi vain sysätä vastuuta Googlelle tai Amazonille. Ne voisivat ostaa niistä osuuksia ja yrittää vaikuttaa sitä kautta.

Googlen kaltaisten jättiläisten omistamat datakeskukset tuottavat arviolta noin kaksi prosenttia (siirryt toiseen palveluun) maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Se on samaa suuruusluokkaa lentämisen kanssa.

Lue myös:

Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – "Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua"