Viisi miljoonaa venäläistä Vuokselle? – Imatra haluaa liki kilometrin pituisen kanavan suuren voimalaitoksen viereen

Imatralla pitkään matkailun vetonaulaksi suunnitellun Tainionkosken kanavan suunnittelu on nytkähtänyt eteenpäin, kun selvitystyö sai 100 000 euroa rahaa.

matkailu
Tainionkosken voimalaitos
1940-luvulla valmistunut Tainionkosken voimalaitos estää veneiden kulun Vuoksella. Kalle Schönberg/Yle

Saimaalta Imatran kohdalta täytyy kulkea noin kilometrin matka Vuoksi-jokea pitkin, kun vastaan tulee Tainionkosken voimalaitos.

Voimalaitoksessa ei ole sulkuja, joten se sulkee esimerkiksi veneilijöiltä pääsyn eteenpäin. Jos voimalaitoksen pystyisi veneellä ohittamaan, pääsisi sitä pitkin Imatran keskustaan saakka.

Siksi Imatralla on virinnyt ajatus uudenlaisesta kanavasta, joka ohittaisi Taininkosken voimalaitoksen. Tainionkosken kanavan uskottaisiin piristävän Imatran matkailua ja keskustan alueen vetovoimaa.

Karttakuva Tainionkosken voimalaitoksen alueesta. Kuvaan sijoitettu mahdollinen Tainionkosken kanava.
Kanava kiertäisi Tainionkosken voimalaitoksen. Kanavan pituus olisi hieman alle kilometrin.Ilkka Kemppinen / Yle

Tainionkoskelta avautuisi noin neljä kilometriä Vuoksea veneilyn ja turismin käyttöön. Neljä kilometriä siksi, että seuraavana on vastassa Tainionkoskea isompi Imatrankosken voimalaitos.

Mutta Imatrankosken lähellä ollaan jo Imatran keskustan ytimessä. Vain muutaman sadan metrin päässä kävelykatu Koskenpartaasta.

Mielessä turistivirrat Pietarista

Toteutuessaan kanava toisi uuden näkökulman venäläisten matkailuun varsinkin, jos junayhteys Venäjältä Imatralle otettaisiiin tulevaisuudessa käyttöön. Venäläinen rautatieyhtiö testasi uutta henkilöjunayhteyttä Pietarin ja Imatran välillä viime kesänä.

Imatran kaupungin omistaman rakennuttajayhtiö Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi muistuttaa, että Imatran olisi mahdollista saada Pietarin alueen viisi miljoonaa ihmistä matkustamaan Vuoksen ääreen.

– Saimaan kaupungeista Imatra taitaa olla ainut, jossa ei pääse veneellä keskustaan ja palveluiden alueelle, Nurmi lisää.

Mansikkalan silta
Vuoksen alkupää on nykyisin varsin hiljainen, koska veneily tyssää voimalaitokseen. Yle Petri Kivimäki

Nurmen mukaan jonkinlaiset jokilaivatkin olisivat yksi vaihtoehto saada turisteja Vuokselle.

– Kuten Lappeenrannan satamastakin lähtee saaristoristelyjä Saimaalle, täältä voisi Vuokselta päästä jokilaivoilla Saimaalle.

Vuoksi on venäläisille tuttu joki, sillä se laskee Laatokkaan ja suurin osa joesta sijaitsee Venäjän puolella.

Rahoitus monista puroista?

Kustannusarvio tarkentuu projektin edetessä. Nyt sen arvioidaan asettuvan 15–20 miljoonan euron välille. Idea voimalaitoksen kiertävästä kanavasta on vuosikymmeniä vanha, mutta nyt Tainionkosken kanavan suunnittelutyöhön on saatu 100 000 euroa EU-rahaa.

Lassi Nurmi toteaa, että hankkeelle on olemassa erilaisia rahoitusvaihtoehtoja.

– Missään nimessä kaikki ei tulisi Imatran kaupungin omarahoituksen kautta. Kouvolassa Kimolan kanava toteutettiin niin, että rahoituksesta kaksi kolmasosaa tuli valtiolta. Tässä on samat edellytykset lähteä hakemaan samanlaista rahoitusta, Nurmi kertoo.

Imatralla selvitetään myös, olisiko yksityistä pääomaa mahdollista saada Tainionkosken kanavan rakentamista varten.

– Tutkimme myös kanavan pyörittämisen taloudellista mallia eli esimerkiksi käyttömaksuja, Nurmi lisää.

Kanavaan korkeuseroa tulisi noin 9 metriä ja sulkujen sijaan kanavaan kaavaillaan suurta venehissiä.

Nyt alkaneesta selvityksestä on tarkoitus saada tuloksia kesäkuussa.

Haasteena Vuoksen yläjuoksun voimakas virtaus

Etelä-Karjalan liitossa Imatran kanavasuunnitelmia seurataan mielenkiinnolla.

Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kannattaa perusteellisen selvitystyön tekemistä.

Hän painottaa luonnonolosuhteiden huomioon ottamista. Hänen mukaansa Vuoksen yläjuoksun voimakas virtaus on haasteista suurin.

Jos rahaa olisi rajattomasti, Vaittinen ratkaisisi liikenneturvallisuuden mielenkiintoisella tavalla.

– Hyvä vaihtoehto olisi vetää kanava Niskan satamasta aina Ritikanrannan yläpuolelle, asuntomuseon yläpuoliseen lahukkaan. Siinä vältyttäisiin näiltä kovilta virroilta, sanoo Vaittinen.

Tässä vaihtoehdossa kustannukset pompsahtaisivat hyvinkin korkeiksi, mutta kanava olisi turvallinen.

Vuoksella useammankin kerran kalassa käyneenä Vaittinen tietää, ettei Vuoksen pyörteiden kanssa ole leikkimistä.

– Kyllä sunnuntaiveneilijän taidot joutuvat Vuoksella koetukselle, hän sanoo.