Suomiradan hankeyhtiö perustetaan – mukana on myös Kanta-Hämeen radanvarsikuntia

Hankeyhtiö selvittää pääradan nopeuttamisen ja lisäraiteet. Lisäksi hankeyhtiö tutkii myös mahdollisen Tampereelta Helsinki–Vantaalle linjattavan oikoradan vaikutukset.

rautatieliikenne
R-juna Tampereen asemalla talven aamuhämärässä.
Suomiradan linjauksesta ei ole vielä varmuutta, mutta hankeyhtiöstä on päästy sopuun.Yle / Mari Vesanummi

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomiradan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea helmikuun lopussa.

Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Hankeyhtiöön ovat lähdössä valtion ja Finavian lisäksi radanvarren kunnat Helsingistä Tampereelle, myös Hämeenlinna, Riihimäki ja Janakkala.

– Nyt saatu sopu mahdollistaa sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun 2020 lopulla päättyvässä haussa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Neuvottelujen tuloksena Kanta-Hämeen kuntien maksuosuudet hankeyhtiössä ovat Hämeenlinnalta 1,89 miljoonaa, Riihimäeltä 0,81 miljoonaa ja Janakkalasta 0,46 miljoonaa euroa.

Kunnat päättävät vielä osallistumisesta yhtiöön helmi-huhtikuussa. Yhteensä Suomiradan hankeyhtiön suunnitteluun tarvitaan 150 miljoonaa euroa, siitä valtion osuus on 78,9 miljoonaa.

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtajan Juha Isosuon mukaan Kanta-Hämeen kunnat ovat saaneet neuvotteluissa näkökulmiaan esille. Hän pitää kuitenkin päätöksenteon kannalta hankalana sitä, että liikenne- ja viestintäministeriön kautta asiakirjat eivät ole vielä julkisia, vaan vasta maaliskuussa ministerivaliokunnan käsittelyn jälkeen. Kunnissa hankeyhtiöön menosta voidaankin päättää vasta huhtikuussa, arvioi Isosuo.

– Neuvottelutuloshan ei vielä takaa sitä, että kunnat päättävät suoraan sen perusteella, hän muistuttaa.

Hankeyhtiö ei voi kävellä maakuntasuunnittelun yli

Kanta-Hämeen kunnat Riihimäki, Janakkala ja Hämeenlinna ovat vastustaneet jo runsaan vuoden ajan suoraa oikorataa Tampereelta Helsinki–Vantaan lentoasemalle. Oikoradasta ei olisi mitään hyötyä Kanta-Hämeen junankäyttäjille, koska rata menisi Hämeenlinnan, Turengin ja Riihimäen ohi. Väyläviraston selvitysten mukaan oikorata olisi myös Suomiradan vaihtoehdoista kallein, lähes 5,7 miljardia euroa.

Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen on vielä hyvin varovainen ja harkitseva perustettavan Suomiradan hankeyhtiön suhteen.

– Pahin on, että hankeyhtiöissä ratalinjausta pyritään tekemään vain yhtiörakenteen sisässä olevien toimesta. Hankeyhtiössä ei ole mukana kaikkia kuntia, ei myöskään radan varren maakuntaliittoja. Tässä ollaan ehkä astumassa hankeyhtiöillä edustuksellisen demokratian ja maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ylitse, pohtii Ahonen.

Maakuntajohtaja Ahonen lisää kuitenkin, että jos suunnittelua tekevä hankeyhtiö keskittyy nykyisen pääradan kehittämiseen ja parantamiseen lisäraiteilla ja oikaisuilla, tämä olisi niin radankäyttäjille kuin radanvarren kunnille hyvä asia.

Tällaisiin ratatöihin olisi myös mahdollista hakea heti EU-rahoitusta. Nykyinen päärata on hyväksyttynä EU:n TEN-T käytävässä ja sen rahoituskausi on 2021–2027.

Taloustutkimuksella teetetyn selvityksen mukaan junamatkustajat hyötyisivät eniten nykyisen pääradan vetokyvyn vahvistamisesta lisäraiteilla ja radan oikaisuilla, jotka mahdollistaisivat 250 kilometrin tuntinopeuden Tampere–Helsinki-välillä.

Tampereella ollaan tyytyväisiä hankeyhtiostä saatuun sopuun

Päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä.

Nyt Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole.

– Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, painottaa Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Tampereen pormestari Lauri Lylyn lausunto on harkitseva: tarvitaan uutta. Suoraa oikorataa Tampereelta Helsinki–Vantaalle Lyly ei nyt suoraan ota esille.

Suomiradan toteutus ratkaistaan myöhemmin selvitysten valmistuttua

Suomirata on runsaat 170 kilometriä pitkä Helsingin ja Tampereen välinen rata. Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki–Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut).

Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka. Suomiradan rakennuskustannuksiksi on arvioitu 4,6–5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta.

Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka. Rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita Aiemmin Sanna Marinin hallitus on ilmoittanut, että tällä hallituskaudella ei tehdä päätöstä suurhankkeen toteuttamisesta.

Nykyisen pääradan välityskyvyn parantaminen on silti mahdollista budjettirahoituksella ja EU-tuella. Ensimmäinen valmiiksi suunniteltu osuus on Pasila–Riihimäki 2. vaihe, sen arvioitu budjetti on 275 miljoonaa euroa.