Tilapula ajaa taidemuseot tuhoamaan teoksiaan – Amanuenssi: “Ei me mitään taideteosrovioita järjestetä”

Täydet varastot muuttavat taidetta kertakäyttöisempään ja digitaalisempaan suuntaan.

taide
Mikkelin taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen
Amanuenssi Paula Hyvönen valitsi kolmekymmentä teosta poistettavaksi.Jarkko Riikonen / Yle

Kunnollisten tilojen puute ajaa taidemuseot poistamaan taideteoksiaan. Esimerkiksi tilapäistiloihin viime vuonna muuttanut Mikkelin taidemuseo aikoo poistaa 30 taideteosta. Näistä kymmenen tuhotaan. Lopuille etsitään kotia muiden museoiden kokoelmista.

Mikkelin taidemuseon teokset on tällä hetkellä ripoteltu viiteen pieneen varastoon ympäri kaupunkia. Myös nykyisen kauppakeskuksessa toimivan näyttelytilan neliöt ovat kaksi kertaa pienemmät kuin aiemmat.

Olosuhteiden takia huonokuntoisimpia teoksia on tuhottava.

Mikkelin taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen muistuttaa, että jokainen tuhottava teos tarkastellaan yksilöllisesti. Taidemuseossa ei ole omaa konservaattoria ja ulkopuolinen kunnostaja tulee museolle aina kalliiksi.

– Jos teos on tuntemattoman tekijän ja se on todella huonossa kunnossa, ei ole enää järkevää laittaa rahaa kunnostukseen.

Teippiä ja kuplamuovia kuluu kun taidenäyttelyä puretaan ja maalauksia paketoidaan.
Mikkelin taidemuseon teokset on ripoteltu väliaikaisiin tiloihin.Jarkko Riikonen / Yle

Jokainen taidemuseon teos on hankittu aikoinaan jostain syystä ja tarkoitettu yleisön nähtäville. Kokoelmateoksen tuhoaminen on museoissa tarkkaan harkittu ratkaisu.

– Ei me mitään taiderovioita järjestetä. Esimerkiksi öljyvärimaalaus poistetaan kehyksistä ja leikataan palasiksi. Tuhoaminen myös dokumentoidaan jälkipolville, Hyvönen muistuttaa.

Taidemuseot eivät saa myydä teoksiaan ulkopuolelle. Lahjoittaminenkaan ei onnistu, koska teos saattaisi päätyä myyntiin nettikirpputoreille tai huutokauppoihin. Se olisi haitallista sekä taiteilijoiden että museoiden maineelle, kun teoksen hinta määrittyisi oudossa paikassa.

Poistoista on keskusteltu Suomessa 1990-luvulta asti ja keskustelu on kiihtynyt viime vuosina. Tutkimusten mukaan pieni osa suomalaisista runsaasta 50 taidemuseosta poistaa teoksia, mutta poistojen tarpeen myöntää valtaosa museoista.

Kirsimaria Törönen työstää taidetta kananmunan kuorista.
Taiteilija Kirsimaria Törönen tekee taidetta myös kierrätysmateriaaleista.Jarkko Riikonen / Yle

Raha vähenee koko ajan ja tilat pienenevät. Mikkeliläinen kuvataiteilija Kirsimaria Törönen on harmissaan paikkakuntansa museon väistötiloista ja näkee tilanteessa vääristyneen arvovalinnan.

– Kunnallisella puolella suurin osa taidemuseoista toimii nyt tiloissa, jotka eivät vastaa toimintatarkoitustaan. Se on törkeää.

Mikkelin taidemuseon aarteet lojuvat Schjerfbeck-teosta myöten varastoissa. Huonot tilat hidastavat myös uusia hankintoja. Lahjoituksiakaan ei usein voida ottaa vastaan.

Amanuenssi Hyvönen uskoo, että tässä ajassa taideteosten elinkaari lyhenee. Taiteilijat valitsevat kierrätysmateriaaleja ja tekevät nopeasti hajoavia orgaanisia teoksia.

– Onko tulevaisuudessa sitten pelkästään digitaalista taidetta, Hyvönen kysyy.

Taiteilijat vastaavat.