Ylelle vuodetut tiedot kertovat työntekijöiden pahoinvoinnista sote-kuntayhtymässä: "Elän painajaista"

Yle sai haltuunsa Kymsoten kyselyn, jonka tuloksissa tyytymättömyys työhön pomppaa esiin hurjin luvuin.

työhyvinvointi
Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla lapsen hengitysääniä neuvolassa.
Kymsote on tuottanut 1.1.2019 alkaen kymenlaaksolaisten kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, lastenneuvoloista erikoisssairaanhoitoon ja päihdetyöstä kuntoutukseen ja maahanmuuttajapalveluihin.Yle

– Olen nipistellyt itseäni ja todennut, että pahaa unta tämä ei ole, mutta elän painajaista. Apua!

– Olen miettinyt, että poistuisin hoitoalalta kokonaan, koska tässä tulee kyyniseksi.

Yllä olevat ovat lainauksia Ylen haastattelemilta hoitoalan henkilöiltä, jotka työskentelevät Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavassa Kymsotessa.

Kommentit heijastelevat sotekuntayhtymässä viime syksynä tehtyjen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia.

Ylen haltuunsa saama asiakirja paljastaa, että iso osa soteyhtymän henkilökunnasta on tyytymätön työpaikkaansa. Asiakirjan mukaan tyytymättömyys Kymsoteen kasvoi koko viime syksyn syyskuusta alkaen.

Huonoimman arvosanan Kymsote saa työnantajana, sillä pahimmillaan lähes kolme työntekijää neljästä ei suosittelisi ystävilleen tai tuttavilleen Kymsotea työpaikaksi.

Myös töiden sujuvuus ja työnantajalta tulleiden ohjeiden selkeys saa henkilökunnalta tylyn arvion.

Summankoti -palvelutalo
Kymsotessa mietitään keinoja työtyytyväisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on kehittää muun muassa johtamista sekä työtapoja yhdessä työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Tulosten on tarkoitus näkyä myös asiakkaille ja potilaille.Antro Valo / Yle

Syksyn kuluessa tyytymättömien vastaajien osuus nousi koko ajan, ja oli marraskuussa yli 60 prosenttia. Jokaisessa kyselyssä vain kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä.

Tiedot ilmenevät koko soteyhtymän henkilöstölle kuukausittain tehtävästä kyselystä. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, millaisena Kymsoten henkilökunta kokee työnsä.

Ylen saamat tiedot koskevat kolmea kuukausikyselyä viime vuoden lopulta.

Kyselyyn vastanneiden määrä vaihteli viime syksynä noin 1700-2500 työntekijän välillä. Vastaajien määrä laski pitkin syksyä, enimmillään vastausprosentti oli 40. Kyselyn sai vastattavakseen noin 6000 Kymsoten työntekijää.

Huolena potilasturvallisuus ja työssä jaksaminen

Ylen haastattelemat henkilökunnan edustajat sanovat ennen kaikkea olevansa huolissaan potilasturvallisuudesta sekä omasta ja kollegoidensa jaksamisesta.

– Tykkään kyllä työstäni, mutta en tykkää tehdä sitä näin, kuvailee arkeaan 20 vuotta kotihoidossa vanhuksia hoitanut työntekijä.

Hänen mukaansa asiakkaita on päivässä niin monta, että esimerkiksi aamulääkkeitä ja aamupalaa odottaa samanaikaisesti useita vanhuksia. Osa joutuu väistämättä odottamaan.

– Kuka saa palvelun oikeaan aikaan ja kenestä huolehtiminen siirtyy myöhemmäksi. Sen joutuu joka päivä joutuu päättämään. Se on aika raskasta.

Hoitaja kertoo myös, että seurauksena on muun muassa tunne huonosti tehdystä työstä. Sen lisäksi, että asiakkaat ja heidän omaisensa ovat tyytymättömiä hoitoon.

– Joskus tarvitsisi työssä onnistumisen iloja, mutta niitä ei ole, hän huokaisee.

"Vanhukselta varastetaan aikaa"

Kymmenen vuotta samankaltaista työtä tehnyt toinen työntekijä sanoo, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Moni vanhuksista saa hänen mukaansa minimihoidon, koska asiakkaille laadittujen hoito- ja palvelusopimusten noudattaminen on kiireen takia mahdotonta.

– Hoidamme monien äitejä ja isiä. Halutaanko heille tällaista hoitoa, jota nyt pystymme antamaan? kysyy työntekijä.

Esimerkkinä hän kertoo tilanteen, jossa hoidettavia vanhuksia tulee syystä tai toisesta lisää yhdelle työntekijälle työvuoron aikana.

– Hygieniasta huolehtimiseen tarkoitetuista viikottaisista suihkuvuoroista saatetaan joutua tinkimään, koska kiire on jo seuraavaan paikkaan.

Pyörätuoli sairaalan käytävällä
Kymsoten henkilöstökokemuskyselyn saa vastattavakseen noin 6000 työntekijää.Pyry Sarkiola / Yle

Kenen hoitamisesta sitten tingitään? Siihenkin on hoitajan mukaan muotoutunut käytäntö.

– Usein on ikävä kyllä niin, että tingitään sellaiselta asiakkaalta, josta tiedetään, että hän ei valita. Ikään kuin varastetaan aikaa asiakkaalta toiselle, sanoo työntekijä.

Ajan “varastamisella” on myös taloudellinen merkitys.

– Asiakashan maksaa silloin liikaa. Hän ei saa sitä hoitoa ja palvelua, josta on sovittu, jatkaa työntekijä.

"Hävettää"

Yksi haastattelemistamme hoitoalan ammattilaisista sanoo, että vanhusten huono kohtelu on seurausta vanhanaikaisesta johtamisesta.

– Henkilöstöä ei oteta mukaan tekemään suunnitelmia eikä kuunnella mikä toimii ja mikä ei.

Hoitajan mukaan hänen oman työyksikkönsä henkilöstö on täysin uupunut useiden työn organisointia koskevien muutosten keskellä.

– Viikon aikana toimintamallit voivat muuttua usein. Kenelläkään ei lopulta ole tietoa mitä viimeksi on päätetty ja miten asiat suunniteltu tehtäviksi.

Hän sanoo myös, että henkilöstön alimitoitus ja vanhuksien heikko kunto ovat mahdoton yhtälö. Terveydenhoitajana työskentelevä henkilö lisää vielä, että juuri nyt hän ei ole kovin ylpeä työstään.

– Moraalisesti omaa työtään ei voi tehdä, jos vähänkään on liikettä korvien välissä. Hävettää.

Johto: "Parannettavaa on"

Sotekuntayhtymä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo, että henkilöstön tyytymättömyys on hyvin tiedossa.

Keskeinen syy tyytymättömyyteen on hänen mukaansa Kymenlaaksossa vasta runsas vuosi sitten tapahtunut iso muutos sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kymsote syntyi vuoden 2019 alussa kun kuuden kunnan ja sairaanhoitopiiri Carean järjestämät palvelut ja erilaiset työkulttuurit niputettiin yhteen.

– Muutos on ollut niin valtava, että kyllä se näkyy siinä miten työntekijät ovat arkensa kokeneet, sanoo Niiranen.

Hän myös tietää, mistä ja miten kenkä puristaa.

– Henkilöstö on jaksamisen äärirajoilla työn määrän suhteen, ja työkäytännöt ovat epäselviä. Silloin on hankala suositella työpaikkaa muille.

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen
Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen.Pyry Sarkiola / Yle

Juuri tähän Niirasen mukaan on tarkoitus jatkossa puuttua Kymsoten eri työpaikoilla. Tavoitteena on, että henkilöstö otetaan mukaan kehittämään työtä ja Kymsoten tarjoamia sotepalveluja.

– Tarkoitus on, että henkilöstö kokee johtamisen ja työtavat mielekkäiksi.

Henkilöstön työtyytyväisyys on kirjattu yhdeksi keskeiseksi Kymsoten kehittämiskohteeksi vuoteen 2022 ulottuvassa taloussuunnitelmassa.

Pääluottamusmies: "Huolestuttavaa"

Lähi- ja perushoitajia edustavan ammattiliitto SuPerin Kymsoten pääluottamusmies Hannele Nupponen pitää työtyytyväisyystilannetta huolestuttavana.

Hänen muistuttaa, että Kymsotessa on sen ensimmäisen vuoden aikana tapahtunut paljon.

– Uusi työnantaja, yt-neuvottelut ja hoitajapula. Siinä on semmoinen paketti, joka ei voi olla näkymättä tyytymättömien osuudessa.

Nupposta ei hämmästytä haluttomuus suositella Kymsotea työpaikkana.

– Onko odotettavissa muuta vastausta, kun kysymys esitetään työntekijöille, jotka ovat edellä mainittujen asioiden alla, kysyy Nupponen.

Pääluottamusmies pohtii myös sitä miksi työntekijät eivät halua tai uskalla omalla nimellään kertoa työstään julkisuudessa.

– Kertoisiko oman työpaikan menettämisen tai leimaantumisen pelosta, arvelee Nupponen.

Päinvastaisiakin tuloksia on saatu

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen sanoo, että Kymsoten tilanne herättää kysymyksiä. Hän sanoo kriittisenä tutkijana kiinnittävänsä huomion vastaajien määrään, joka laski kolmessa kyselyssä koko syksyn ajan.

– Enimmilläänkin 40:n vastausprosentti on aika pieni. On mahdollista, että vastaajien joukossa kriittisesti suhtautuvien määrä korostuu.

Tällä voi olla hyväkin puolensa.

– Nyt on ainakin johdon huomio kiinnitetty siihen, että jotain on tehtävä. Hyvä, että johto on reagoinut tilanteen korjaamiseksi.

Laitinen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysyhtymät voivat olla myös sellaisia työpaikkoja, joita työntekijät haluavat suositella muillekin.

Työterveyslaitoksen omassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnatussa vuosittaisessa Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä (siirryt toiseen palveluun)työpaikkaansa suosittelisi muille yli 60 prosenttia vastaajista. Heitä oli yli 20 000 yhteensä kymmeneltä sotealueelta tai kuntayhtymästä.

– Tulokset eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia Kymsoten kanssa, koska tutkimusmenetelmät ovat erilaiset, huomauttaa Laitinen.

TTL on aiemmin kuitenkin kertonut, että sairaalahenkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt (siirryt toiseen palveluun) vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22.00:een asti.