1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hukkalämpö

Teollisuuden hukkalämmön odotetaan leikkaavan suuren osan Suomen hiilidioksidipäästöistä: "Hyödyntäminen vasta aivan alussa"

Ylijäämälämpöä etsitään kaukolämpöverkkoihin nyt eri puolilla Suomea. Hukkalämmöllä halutaan korvata fosiilisilla polttoaineilla valmistettua kaukolämpöä.

Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Vain parin kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta on suuri Nordkalkin kalkkikivilouhos. Suuresta montusta saadaan raaka-ainetta myös vieressä sijaitsevalle Finnsementin sementtitehtaalle.

Sementin teossa syntyy hukkalämpöä. Osan siitä yhtiö käyttää omiin tarpeisiinsa tehdasalueella.

– Kaiken ylimääräisen lämmön myymme Lappeenrannan kaukolämpöverkkoon, Finnsementin Lappeenrannan tehdaspäällikkö Jarkko Riepponen kertoo.

Finnsementti on myynyt kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Etsimme koko ajan myös lisää mahdollisuuksia saada hukkalämpöä hyötykäyttöön, tehtaanjohtaja Riepponen sanoo.

Finnsementin Lappeenrannan tehtaanjohtaja Jarkko Riepponen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kaukolämpöyhtiö etsii lisää hukkalämpöä

Lappeenrannan Energia haluaa lisää hukkalämpöä teollisuudelta. Taustalla on aikomus vähentää fossiilisen polttoaineen käyttöä lämmöntuotannossa.

– Kiinnostuksemme teollisuuden hukkalämpöön johtuu erityisesti siitä, että voimme sen avulla vähentää maakaasun käyttöä kaukolämmön tuotannossa, Lappeenrannan Energian kaukolämpötoiminnasta vastaavan Lappeenrannan Energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale kertoo.

Nykyään noin kymmenen prosenttia Lappeenrannan kaukolämmöstä tuotetaan maakaasulla. Paikallisen teollisuuden tuottaman hukkalämmön osuus kaukolämmöstä on viisi prosenttia.

Loput 85 prosenttia Lappeenrannan kaukolämmöstä tehdään Kaukaan Voiman voimalaitoksessa. Se käyttää pääasiassa polttoaineena metsäteollisuusyhtiö UPM:n Kaukaan tehtaiden jätepuuta. Lappeenranna Energiaverkkojen emoyhtiö Lappeenrannan Energia on Kaukaan Voiman osakas.

Lappeenrannan Energia on kiinnostunut saamaan UPM:n tehtailta myös hukkalämpöä.

– Meillä on alustavia keskusteluja UPM:n kanssa hukkalämmön toimittamisesta, Arto Taipale kertoo.

Lappeenrannan energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Hukkalämmön suuri haku käynnissä

Lappeenrannan tilanne ei ole ainutlaatuinen. Teollisuuden hukkalämpöä etsitään nyt lisää eri puolilla Suomea kaukolämpöverkkojen käyttöön. Erityisesti tämä koskee paikkakuntia, joissa on ylijäämälämpöä tuottavaa teollisuutta kaukolämpöverkkojen lähellä.

Esimerkiksi Turussa selvitetään (siirryt toiseen palveluun) hukkalämmön toimittamista Nesteen jalostamolta Naantalista. Myös datakeskusten hukkalämpöä käytetään (siirryt toiseen palveluun)kaukolämmöntuotannossa.

Samoin kuin Lappeenrannassa teollisuuden ylijäämälämmöllä halutaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa.

Samalla näyttää siltä, että teollisuuden hukkalämmössä on jäljellä suuri käyttämätön potentiaali, jolla todella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Jättimäinen lämmönlähde löytyi pääkaupunkiseudulta

Hukkalämmön mahdollisuuksista kertoo yksistään tammikuussa julkisuuteen tullut suunnitelma (siirryt toiseen palveluun) käyttää Porvoon Kilpilahden Nesteen ja Borealiksen jalostamoiden ylijäämälämpöä pääkaupunkiseudun lämmitykseen.

Näin voitaisiin kattaa jopa neljännes pääkaupunkiseudun kaukolämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseutu voisi näin korvata kivihiilen käyttöä lämmöntuotannossa.

Nesteen Kilpilahden jalostamo Porvoossa. Kuva: Stefan Paavola / Yle

Kilpilahden jalostamoiden potentiaali kaukolämmön lähteenä on tiedetty pitkään. Lämmön hyödyntämistä on haitannut etäisyys pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkosta. Lämmön valjastamiseen tarvitaan 40 kilometrin yhdysputki Helsingin suuntaan.

Uudet lämpöpumput mullistavat hukkalämmön käytön

Kilpilahden jalostamoilta saatava lämpö ei ole myöskään tarpeeksi kuumaa kaukolämpöverkkoon. Tämänongelman ovat nyt käytännössä ratkaisseet huomattavasti kehittyneet teollisen mittaluokan lämpöpumput, jotka pystyvät lämmittämään vettä aikaisempaa kustannustehokkaammin kaukolämpöverkkoon.

"Uudet lämpöpumput mullistavat matalämpöisen hukkalämmön käytön", valtion energiatehokkuutta edistävän Motivan äskettäin julkistetussa esiselvityksessä (siirryt toiseen palveluun)kuvaillaan uusien lämpöpumppujen merkitystä.

.

Suuri Lämpöpumppu Turun Kakolanmäen alla. Kuva: Petra Ristola / Yle

Tällaisia lämpöpumppuja käytetään jo lämmön talteenottoon jätevesistä esimerkiksi Helsingissä. Uudet lämpöpumpputeknologiat tekevät mahdolliseksi myös matalalämpöisen hukkalämmön käytön kaukolämmön tuotannossa.

Arviot hukkalämmön määrästä eroavat

Motivan esiselvityksen mukaan teollisuuden ylijäämälämmön tekninen potentiaali Suomessa oli vuonna 2017 noin 16 terawattituntia. Tämä vastaa noin viidennestä rakennusten lämmitykseen vuonna 2018 käytetystä energiasta.

Teknisellä potentiaalilla tarkoitetaan lämpömäärää, jonka hyödyntäminen on mahdollista nykyisellä tekniikalla. Tämä ei tarkoita, että koko teknisesti potentiaalisen lämpömäärän käyttö olisi taloudellisesti järkevää.

Aikaisemmissa tutkimuksissa teollisuuden ylijäämälämmön tekniseksi potentiaaliksi on arvioitu 6-23 terawattituntia.

Hyödyntäminen vasta alussa

Suuret heitot arvioissa teollisuuden ylijäämälämmön määrästä heijastavat sitä, että selvää käsitystä hukkalämmön määrästä ei useinkaan ole.

Näin on myös Lappeenrannassa, vaikka paikkakunnalla on runsaasti ylijäämälämpöä tuottavaa teollisuutta ja hukkalämpöä käytetään jo nykyään kaukolämpöverkossa.

Kaukolämpöputkia Lappeenrannassa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Sitä on tutkittu harmittavan vähän. Kaiken kattava hukkalämmön hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Lappeenrannan Energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale sanoo

Kilpailu voisi lisätä hukkalämpöä

Teollisuuden hukkalämmön käyttöönottoa haittaa myös kilpailun puute.

Euroopan unionin säännösten mukaan energiantuotannon ja energianjakeluverkkojen pitää olla eri yhtiöissä. Tämä edistää kilpailua, koska energiantuottaja ei voi tällöin vaikeuttaa kilpailijansa pääsyä jakeluverkostoon.

Tämän vuoksi esimerkiksi sähkön- ja kaasuntuotanto ovat erillään sähkö- ja kaasuverkkoyhtiöistä.

Energiantuotannon ja energianjakelun eriyttäminen ei kuitenkaan koske kaukolämpöä.

Suomessa suurin osa kaukolämpöverkoista onkin kaupunkien ja kuntien energiayhtiöiden hallinnassa. Ne eivät välttämättä ole kiinnostuneita ottamaan ulkopuolisten lämmöntuottajien lämpöä verkostoonsa, varsinkin jos kyse on toisista energiayhtiöistä.

Tuotannon ja verkostojen eriyttäminen ehkä tulossa

Asiantuntijat ovat ehdottanee (siirryt toiseen palveluun)t, että kaukolämpöverkot erotettaisiin erillisiksi yhtiöiksi Suomessa.

Lappeenrannassa kaukolämpöverkko eriytettiin omaan yhtiöönsä jo 15 vuotta sitten. Päätöksen taustalla oli oletus, että yhteiskunta tulisi tätä jossain vaiheessa myös edellyttämään. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lappeenrannan Energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale uskoo, että päätös toimintojen eriyttämisestä saattaa olla tulossa.

– Tähän viittaa ainakin se, että kestävästä kehityksestä ja teollisuuden hukkalämmöstä puhutaan nyt entistä enemmän, Taipale sanoo.