Voisiko tuhannet kilot hiekoitusmateriaalia säästää jätteeksi joutumiselta? Tämä on jo totta Raahessa, ehkä pian muuallakin

Raahessa hiekoitusmateriaalin kierrättämisestä on onnistuttu tekemään taloudellisesti kannattavaa.

kierrätys
Kierrätettyä hiekoitussepeliä Raahessa sijaitsevan Fescon Oy:n toimitiloissa.
Tältä näyttää kertaalleen kierrätetty ja puhdistettu hiekoitussepeli.Timo Nykyri / Yle

Tänä talvena Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla on ensimmäistä kertaa käytetty edellisten vuosien hiekoitusmateriaalia suodatettuna uudestaan.

Suodatus tapahtuu poistamalla talteen kerätystä hiekoitussepelistä muun muassa siihen sitoutunut hieno pöly, roskat ja oksat. Kerran käytetty hiekoitussepeli voidaan suodattaa muutaman kerran.

Hiekoitussepelin kierrättäminen on kahdella tapaa ekoteko: kalliota säästyy aikaisempaa enemmän louhinnalta, ja hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun sepelikuljetuksia tarvitaan vähemmän.

Raahessa käytettävä seulontatekniikka on käytännössä sama, mitä käytetään kalliomurskeen puhdistamiseen louhoksilla. Raahen talohoito oy:n toimitusjohtaja Jari Kotajärvi uskoo, että vastaavaa voitaisiin tehdä muissakin Suomen kaupungeissa.

– Tekniikka on jo olemassa. Kysymys on enemmän siitä, onko halua tutkia ja kehittää toimintaa.

Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu muissakin Suomen kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, ja se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.

Hiekoitusmateriaali on tosin monessa paikoin käytetty uudestaan esimerkiksi maantäytteenä. Raahessa aiemmin kymmeniä kuorma-autollisia soraa vietiin joka kevät muun muassa omakotitalojen teiden pohjiin ja muihin paikkoihin, missä täytemaata tarvittiin.

Varsinaista kierrättämistäkin on kokeiltu, ainakin Espoossa.

Jäistä maata
Raahessa hiekoitussepeliä kerätään pääasiassa asfalteilta, parkkialueilta, tunneleista ja terminaaleista. Markettien pihoilta kerätty sepeli ei ole kierrätyskelpoista, koska se murskautunut liikaa. Timo Nykyri / Yle

Tuhansien eurojen säästöt

Espoossa hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen on kuitenkin maksanut suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Sepeliä ei ole kierrätetty enää kuluneena talvena, koska projektiin suunniteltu toiminta-alue oli haastava pienen kokonsa vuoksi ja se aiheutti haasteita niin toimijalle kuin Espoon toiminnalle.

Raahessa hommasta on saatu kuitenkin taloudellisesti kannattavaa.

Säästöt tulevat pääsääntöisesti työvaiheiden vähenemisestä ja suuresta seulontakapasiteetista. Käytetty hiekoitussepeli myös seulotaan kuivana, jolloin materiaalin pesemisestä ja kuivaamista ei tule kuluja.

Raahen talohoito oy:n toimitusjohtajaJari Kotajärvi kertoo, että kierrättäminen tuo yritykselle tuhansien eurojen säästöt.

– Ajattelemme tätä myös ympäristötekona, kun kalliota säästyy. Voisimme jatkaa projektia myös tulevina vuosina, kun se näyttää onnistuneen.

Kulunutta talvea varten Raahessa kerättiin noin 660 tonnia hiekoitussepeliä ja siitä noin puolet saatiin seulonnan jälkeen uusiokäyttöön. Määrä vastaa karkeasti noin 30 kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmää. Poikkeuksellisen liukkaan talven vuoksi kaikki kierrätetty sepeli on jo käytetty ja uutta on jouduttu ostamaan lisää.

Pöliseeko kierrätyshiekka liikaa?

Vaikka Espoossa kierrätys jäi yhteen talveen, niin yhteistyötä aiheen ympärillä on suunniteltu Vantaan ja Helsingin kanssa.

Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppilan mukaan voisi olla realistista, että vuonna 2021 kaupungit alkaisivat yhteistyöllä keräämään hiekoitusmateriaalia ja puhdistamaan sitä uusiokäyttöön.

Espoossa hiekoitusmateriaali puhdistettiin puhallustekniikalla. Siinä sepeli käsitellään ensin seulalla, jolla erotetaan pois isommat roskat. Tämän jälkeen sepeli ajetaan puhdistuslaitteiston läpi. Tämän prosessin jälkeen materiaalin hinta on sama kuin uutena ostetun hiekoitussepelin. Vastaavaa toimintatapaa aiotaan mahdollisesti jatkaa ja kehittää myös yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa.

Uusikauppila myöntää, että Raahen kaupungin käyttämä seulontatekniikka olisi huomattavasti edullisempi. Seulomalla saa myös aikaan kohtuullisen hyvää hiekoitusmateriaalia, mutta tekniikassa kaikkea hiekoitusmateriaalin pintaan tarttunutta hienoainesta, kuten pölyä ei saada pois.

– Meidän projektissamme on tavoitteena, että tästä pienestä pölyosuudesta päästäisiin eroon, jotta minimoidaan pölyäminen keväällä.

Raahen talohoito oy:n toimitusjohtaja Jari Kotajärvi kertoo, että Raahessa ollaan oltu tyytyväisiä seulontatekniikkaan. Pölyämistä minimoidaan muun muassa huomioimalla hiekoitussepelin raekoko: mitä isompi rae, sitä vähemmän siihen tarttuu pölyä. Nyt kierrätetyn sepelin rae on yhtä suurta kuin käyttämättömässä materiaalissa.

– Seulottu materiaali ei mielestämme pölyä enempää kuin uusi suoraan kalliolouhokselta tullut hiekoitussepeli.

Seulonnan haaste on se, että materiaali pitäisi saada seulontalaitteeseen mahdollisimman kuivana. Parasta olisi, että hiekoitussepeli kerättäisiin pois kuivan sään aikaan ja kuljetettaisiin suoraan seulontalaitteeseen. Esimerkiksi Espoossa ei kuitenkaan ole mahdollista odottaa hiekoitusmateriaalin kuivumista ennen sen harjaamista pois kaduilta. Keräysvaiheessa hiekoitusmateriaali on lisäksi pakko kastella pölyämisen vähentämiseksi.

Yksi vaihtoehto hiekoitussepelin saamiseksi uusiokäyttöön on hiekan peseminen vedellä. Muun muassa Espoossa huomattiin, että korkean hinnan lisäksi ongelmana on ollut se, että pesuprosessissa syntyvä liete on erikseen käsiteltävää jätettä. Pesu on kuitenkin siitä toimiva tekniikka, että käsittelyllä saadaan poistettua suuri osa materiaalin sisältämästä pölystä ja muusta hienoaineksesta.

Kierrätys koko maassa voisi olla mahdollista

Väyläviraston kunnossapidon asiantuntija Heikki Lappalainen kertoo, että hiekoitusmateriaalin kierrättämisestä on keskusteltu valtion liikenneverkon osalta, mutta vielä mitään käytännön toimia ei ole asian eteen tehty.

Periaatteessa kierrättäminen voisi kuitenkin olla mahdollista, ja Lappalainen näkee, että jollain aikavälillä ainakin osa valtion teistä hiekoitetaan uusiomateriaalilla. Erilaisiin puhdistustekniikoihin aiotaan perehtyä lähitulevaisuudessa.

– Ajatuksena se on mitä kannatettavin, mikäli se saadaan toimimaan kaikilla osa-alueilla.

Lappalainen arvelee, että mikäli esimerkiksi Raahesta saadaan positiivisia kokemuksia, voi olla, että saman kokoiset kaupungit uskaltavat lähteä kokeilemaan vastaavaa.

Keskustele aiheesta 21. helmikuuta kello 23:een saakka!