Oppilaalle todistuksen numerot ovat tärkeä juttu – "Jos saa huonon numeron, se motivoi yrittämään enemmän", sanoo 7.-luokkalainen Sisu Lahtinen

Erityisesti oppilaat ja vanhemmat ovat arvostelleet sitä, että kouluissa on annettu pelkkiä sanallisia arvioita.

koululaiset
Kuvaamataidon opettaja jakaa ohjeita neljäsluokkalaisten oppilaiden ympäröimänä
Myös Korpilahden yhtenäiskoulun nykyiset neljäsluokkalaiset saavat numerotodistukset ensi vuoden keväällä.Jarkko Riikonen / Yle

Korpilahden yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalainen Sisu Lahtinen saa lukuvuoden päätteeksi peruskouluopintojensa ensimmäisen numerotodistuksen.

– Numero kertoo enemmän kuin sanallinen arvio. Sanallisesta ei saa oikein selvää, että mikä oma taitotaso on, Lahtinen sanoo.

Sisu Lahtinen arvelee olevansa "kasin oppilas", ja kevään todistukselta hän odottaa "ihan hyviä numeroita". Hän kertoo myös vanhempiensa olevan numeroiden kannalla.

Oppilas Sisu Lahtinen
Sisu Lahtinen aikoo jatkaa peruskoulusta lukioon.Jarkko Riikonen / Yle

Vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelman perusteiden uudistus (siirryt toiseen palveluun)antoi kunnille entistä vapaammat kädet perusopetuksen todistuskäytännön toteuttamiseen.

Koulut ovat voineet arvioida oppilaan osaamista numeroilla, sanallisesti tai molempia tapoja yhdistämällä siten, että numerot ovat pakollisia vasta kahdeksannella luokalla. Muutos tuli voimaan asteittain siten, että yläluokkia se on koskenut syksystä 2017 alkaen.

Sanallinen arviointi on saanut paljon arvostelua etenkin kodeista, mikä on saanut opetushallituksen päättämään, että numerot palautetaan todistuksiin jo ensi syksynä neljänneltä luokalta alkaen.

"Numero kertoo osaamisesta enemmän"

Myös Korpilahden yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalainen Nea Nieminen sanoo yhden numerotodistuksen kokemuksella, että numerot kertovat omasta osaamisesta enemmän kuin sanallinen arviointi.

– Sanallinen oli vähän epäselvempi. Siinä yhdellä sanalla kerrottiin, että suoritus oli esimerkiksi "hyväksytty" tai "alitettu" tai "osittain suoritettu" ja jos halusi tarkempaa tietoa osaamisestaan, sitä piti itse kysellä, Nieminen toteaa.

Numero on Niemisen mielestä yleisesti ymmärrettävä ja selkeä mittari koulumenestykselle, ja hänen mielestään numeroarvioinnin voisikin aloittaa vaikka ensimmäiseltä luokalta alkaen.

– Se olisi sitten tuttua hommaa eikä tulisi sellaista hyppyä niihin numeroihin, hän perustelee.

Oppilas Nea Niieminen
Kahdeksasluokkalainen Nea Nieminen sanoo että numeroarvioinnin voisi aloittaa jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta.Jarkko Riikonen / Yle

Sanallisen arvioinnin puolustajat sanovat, että sillä on kannustava ja oppimista edistävä vaikutus etenkin, jos kyseessä on heikosti menestyvä oppilas.

Sisu Lahtinen uskoo, että numeroilla on kannustava vaikutus opiskeluun - myös huonoilla numeroilla.

– Jos esimerkiksi ruotsin kokeista saa huonon numeron, niin seuraavaan kokeeseen treenaa paljon paremmin, Lahtinen toteaa.

Korpilahden yhtenäiskoulun nelosluokkalaiset Nea Levaniemi ja Idamaria Anttikoski ovat samoilla linjoilla ylempiluokkalaisten koulutovereidensa kanssa: kumpikin haluaisi todistukseensa numerot, koska kummankin mielestä numero kertoo selvemmin siitä, miten koulu sujuu.

Nea esittelee Iidamarialle tekemäänsä piirrosta kuvaamataidon tunnilla.
Nea Levaniemi (vas.) ja Idamaria Anttikoski haluavat todistukseensa numeroarvioinnin.Jarkko Riikonen / Yle

Tytöt ovat samaa mieltä Sisu Lahtisen kanssa myös numeroiden vaikutuksesta motivaatioon.

– Jos saa huonon numeron niin yrittää parantaa sitä ja jos saa hyvän numeron niin yrittää jatkaa samalla lailla, Nea Levaniemi arvelee.

Tyttöjen kotonakin numeroarviointia pidetään selkeämpänä kuin sanallista todistusta.

Idamaria Anttikoskella on myös kahdeksasluokkalainen veli, ja perheen äiti Sirpa Tuominen on huomannut, että numeroiden avulla koulumenestys on helpompi hahmottaa kuin sanallisen todistuksen kautta.

Arviointikeskustelut edelleen tärkeitä

Numerotodistusten palauttaminen ei ole kuitenkaan täyskäännös menneeseen, vaan suullinen arviointi pysyy osana oppimisen seurantaa.

Sirpa Tuominenkin pitää tärkeänä arviointikeskusteluja, joissa huoltaja pääsee keskustelemaan koulunkäynnistä yhdessä opettajan ja lapsen kanssa.

– Niissä saa aina selville, onko opettajan tai lapsen näkökulmasta jotain tiettyjä haasteita oppimisessa. Esiin on noussut esimerkiksi se, että isossa luokassa on välillä levotonta, Tuominen kertoo.

Neljännen luokan luokanopettaja Tiina Rajamäki muistuttaa, että sanallinen arviointi säilyy numeroiden rinnalla. Perusopetusasetus velvoittaa kouluja antamaan oppilaille todistuksen vain kerran vuodessa, lukuvuoden päätteeksi.

Opettaja Tiina Rajamäki
Luokanopettaja Tiina Rajamäki sanoo, että kodin ja koulun yhteydenpito on tärkeää.Jarkko Riikonen / Yle

– Meillähän esimerkiksi syyslukukauden arviointi toteutetaan arviointikeskustelun avulla. Siinä keskustellaan siitä, millä tavalla koulunkäynti sujuu ja missä vaiheessa ollaan minkäkin tavoitteen osalta, Rajamäki toteaa.

Hän ei pidä numeroarviointiin siirtymistä muutenkaan suurena muutoksena vaan toteaa, että Jyväskylässä on pyritty tähänkin asti arvioimaan oppilaita pitkin lukuvuotta monipuolisesti ja tavoitteellisesti.

Rajamäki on kuitenkin huomannut, että vanhemmat ja oppilaat ovat kaivanneet numeroita.

– En tiedä ovatko ne numerot supertärkeitä, mutta kyllähän ne enemmän antavat informaatiota taitotasosta, hän toteaa.

Opettaja Juha Annala
Aineenopettaja Juho Annala toivottaa tervetulleeksi opetushallituksen valtakunnalliset linjaukset numeroarvosanoista.Jarkko Riikonen / Yle

Korpilahden yhtenäiskoulun yläluokille historiaa ja yhteiskuntaoppia opettava Juho Annala pitää hyvänä sitä, että koulu on jo antanut numerot seitsemänneltä luokalta alkaen eikä vasta kahdeksannelta.

– Ettei sieltä tule sitten valtavia yllätyksiä, kun päättötodistukseen yhdeksännellä ne numerot kuitenkin annetaan, Annala toteaa.

Numeroarvosteluun yhtenäinen linjaus

Opetushallitus haluaa nyt myös määritellä tarkemmin sen, mitä oppilaan pitää osata saadakseen tietyn numeron. Tällä hetkellä valtakunnallisesti on määritelty vain hyvän eli numero 8:n tasovaatimukset.

Annala toteaa, että Jyväskylässä on jo tehty yhtenäisiä taitotasotaulukoita perusopetukseen, mutta valtakunnallinen linjaus on tervetullut. Erityisesti alimman hyväksytyn arvosanan eli vitosen valtakunnallinen määrittely on Annalan mielestä merkittävä uudistus.

– Se on selkeä kriteeri siitä, mitä oppilaan on vähintään osattava saadakseen hyväksytyn arvosanan. Se on ollut vaikea ja häilyvä raja tähän mennessä, hän sanoo.

Myös kahden koululaisen äiti Sirpa Tuominen toivottaa aiempaa yhtenäisemmät numerokriteerit tervetulleeksi. Perhe on muuton yhteydessä huomannut, että koulujen arvostelukäytännöt vaihtelevat. Tuominen uskoo, että valtakunnallinen linjaus parantaa tilannetta.

Lue myös: Edes opettajat eivät aina ymmärrä nykykoululaisten todistuksia – palkitun opettajan mielestä se on merkki siitä, että jotain on vialla