Suomen suuret raidehankkeet etenevät eri tahtiin – ministeri: "Selvitämme vasta, onko kokonaan uusi rata Itä-Suomeen tarpeen"

Helsingistä pohjoiseen vievän Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelutyö on pääsemässä vauhtiin.

raiteet
Oikealle kaartavat rautatiekiskot.
Liikenne- ja viestintäministeriö tekee parhaillaan uutta selvitystä, jossa vertaillaan itäisen raideyhteyden eri vaihtoehtoja.Petteri Bülow / Yle

Valtio edistää uutta ratalinjausta Helsingistä itään suunnitelmien mukaan, vaikkakin muista suurista raidehankkeista jäljessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tänään, että Helsingistä pohjoiseen vievän Suomi-radan ja Turun tunnin junan hankeyhtiöistä ja rahoituksesta on päästy valtion ja kuntien kesken sopuun. Näin ollen ratahankkeiden suunnittelu pääsee toden teolla vauhtiin.

Raidehankkeiden nytkähtäminen eteenpäin on herättänyt keskustelua siitä, jääkö itäinen raideyhteys kahden muun ratahankkeen jalkoihin.

Itäinen ratayhteys on kuitenkin alun perinkin edennyt eri aikataulussa.

Lue lisää: Tunnin junan ja Suomi-radan hankkeista sopu valtion ja kuntien kesken – EU-rahoituksen hakemisella kiire

Tarvetta selvitetään

Ministeriö tekee parhaillaan uutta selvitystä, jossa vertaillaan itäisen raideyhteyden eri vaihtoehtoja. Selvityksen on määrä valmistua lähiaikoina.

Selvitystä käydään sen valmistuttua läpi Itä-Suomen kuntien ja maakuntien sekä hallituksen kesken. Mahdollisen uuden itäisen raideyhteyden tarkempi toteutusmuoto ei ole vielä selvillä.

– On tärkeää muistaa, että tekeillä on vasta selvitys siitä, onko tarpeen tehdä itäinen, uusi rata, ja jos on, mistä suunnasta. On aivan liian aikaista puhua siitä, että lähdettäisiin hankeyhtiöön, Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

Eli onko vielä mahdollista, että itäinen ratayhteys kaatuu kokonaan?

– Meillä ei tällä hetkellä ole mitään suunnitelmaa itäisestä radasta, joten ei ole mitään, mikä voisi kaatuakaan. Yksi asia on kuitenkin ihan selvä. Suomen tärkeimmät ratayhteydet, sekä päärata että itäinen suunta, ansaitsevat kyllä joka tapauksessa panostuksia siihen, että matkanteko on nopeampaa, Harakka toteaa.

Yhteinen näkemys hakusessa

Ministeri Timo Harakka painottaa kuntien oman panoksen merkitystä Suomi-radan ja Turun tunnin junan etenemisessä. Sitoutuminen hankkeeseen on Harakan mukaan avainasemassa.

– Tämä historiallinen neuvottelu, jossa näin monta kuntaa on tehnyt näin merkittävän liikennepäätöksen, on osoitus siitä, että suomalaiselle raideliikenteelle on käsillä uusi alku.

Itäisen ratayhteyden suhteen kuntien yhteisestä päätöksestä ollaan vielä kaukana.

Esimerkiksi Kymenlaakson suurimmat kaupungit Kotka ja Kouvola vetävät ratalinjausta täysin eri suuntiin. Kotka on pääkaupunkiseudulta Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Luumäelle linjattavan rantaradan kannalla. Kouvola puolestaan kannattaa Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan linjattavaa itärataa.

Harakka ei ota kantaa kuntien erimielisyyksiin, mutta yhteistä säveltä hänen mukaansa kuitenkin kaivattaisiin.

– On tietenkin selvää, että jonkinlainen yhteisymmärrys pitäisi löytää sekä alueen toimijoiden että valtiovallan välille.

Ministeriön selvitys ratkaisee

Kotkan kaupunki päätti viime vuonna teettää oman selvityksen itäisestä rantaradasta, koska se oli tyytymätön Väyläviraston tekemään selvitykseen (siirryt toiseen palveluun) pääkaupunkiseudulta itään suuntautuvista uusista raidevaihtoehdoista.

Myös Kouvola on teettänyt kannattamastaan Itärata-vaihtoehdosta selvityksen yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja Porvoon kaupungin kanssa.

Harakan mukaan suurin painoarvo on Liikenne-ja viestintäministeriön omalla selvityksellä.

– Uskoisin, että virkatyönä tehtävä selvitys nojaa parhaaseen osaamiseen, mitä ministeriössä ja sen virastoissa on tällaisten liikennehankkeiden suunnittelusta. Tällaisia vastuita ei voi ulottaa kellekään ulkopuoliselle, ministeri Timo Harakka sanoo.

Lue lisää:

Itäisen ratayhteyden eri vaihtoehdot selvitetään tasapuolisesti – Kouvola ja Kotka repivät uutta junarataa päinvastaisiin suuntiin

Uusi selvitys raidehankkeista: Itäinen rantarata voisi lisätä Suomen kilpailukykyä ja edistää hiilineutraaliutta

Uusi selvitys raidehankkeista: nopea itärata voi nostaa Itä-Suomen laajemmaksi työssäkäyntialueeksi