Luontojärjestöt pettyivät Hämeenlinnan kaupungin talousmetsäajatteluun

Luontojärjestöt suosittavat Padasjoen Taruksesta alueita Metso-suojeluohjelmaan, mutta metsänhakkuut jatkunevat silti harvennushakkuina keväällä.

kansallispuistot
Tarusjärven leiri- ja nuotiopaikka
Hämeen ELY-keskus tekee maastokatselmuksen Tarusjärven eteläpuolisilla kohteilla mahdollisten uhanalaisten lajien varalta kevään ja kesän aikanaTimo Leponiemi / Yle

Harvennushakkuita todennäköisesti aloitetaan Padasjoella Taruksessa vielä kevään aikana, mikäli sääolosuhteet sallivat, kertoo Hämeenlinnan kaupunki verkkosivullaan (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöjärjestö Greenpeace Suomi on yllättynyt ja pettynyt Hämeenlinnan kaupungin kantaan jatkaa metsänhakkuita Taruksessa. Myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kummastelee sitä, että Hämeenlinnan kaupunki tarkastelee Tarusta yksinomaan talousmetsänä, vaikka Tarus on retkeilyalue, joka sisältää lukuisia jo tunnistettuja kasvi- ja lintulajeja.

Hämeenlinnan kaupunki kertoo, että Hämeen ELY-keskus tekee maastokatselmuksen Tarusjärven eteläpuolisilla kohteilla mahdollisten uhanalaisten lajien varalta kevään ja kesän aikana.

Talousmetsäpainotus kummastuttaa

Greenpeace Suomen metsävastaava Matti Liimatainen olisi toivonut, että Hämeenlinna olisi hakkuiden sijasta tarjonnut alueita valtiolle Metso-ohjelmaan suojeltaviksi korvausta vastaan.

Taruksessa muun muassa avohakattava 10 hehtaarin alue soveltuisi Metso-ohjelmaan, ja Hämeenlinna saisi suojelusta täyden korvauksen.

– Aiottu avohakattava 10 hehtaarin alue olisi helppo myydä Metso-suojeluohjelmaan. Ikävä kyllä näyttää siltä, että niistä hakkuista ei kuitenkaan malteta luopua, harmittelee Liimatainen.

Greenpeace otti tammikuussa yhteyttä Hämeen Ely-keskukseen, kun luontojärjestöjen Tarus-retkellä tammikuussa löytyi uhanalaisia kasvilajeja, kuten luonnonsuojelulain erityisesti suojelema lahokaviosammal.

Lintuharrastajat ja luonnonsuojelupiiri haluavat retkeilyä Taruksessa

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri näkee Hämeenlinnan ratkaisussa hieman ilahduttavaa siinä, että ainakin Ely-keskus tutkii Taruksen alueen uhanalaisten lajin suhteen.

Aluesihteeri Karri Jutila Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiristä kuitenkin harmittelee sitä, että Hämeenlinnan kaupungin linjauksessa näkyy edelleen talousnäkökulma vaikka Tarus on selkeästi retkeilyalue, jossa on lisäksi uhanalaisia lajeja.

Luonnonsuojelupiiriä huolestuttaa, että jos retkeilyalueen maastoa harvennetaan voimakkaasti, se ei retkeilijöistä tunnu enää aidolta metsältä. Vanhojen metsien alueelle retkeilyalueille tulisikin jättää muun muassa lahopuita lintuja varten, eikä tarkastella maastoja vain talousmetsinä.

– Soisin, että tällaisille retkeilyalueille annettaisiin kaupunkipuistoja enemmän arvoa ja tilaa itse luonnolle kuin hoidetuissa kaupunkipuistoissa, muistuttaa Jutila.

Myös lintuharrastajat ovat tunnistaneet Taruksessa asustavia harvinaisia lintulajeja. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys kertoi havainnoistaan verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun). Alueella esiintyy ja todennäköisesti pesii uhanalaisista lajeista ainakin pyy, hömötiainen ja töyhtötiainen sekä alueellisesti uhanalainen metso. Lintutieteellinen yhdistys toivoo, että hakkuista pidättäydytään Taruksessa.

Nyt odotetaan Ely-keskuksen tekoja

Luontojärjestöt ovat vuodenvaihteessa tempaisseet näyttävästi julkisuudessa Taruksen metsien puolesta. Kevättalvella tempauksia ei ole tekeillä.

Märän, upottavan maaston takia koneet eivät lähde metsään. Hämeenlinnan kaupungilla ja metsätöistä vastaavalla puutavarayhtiö UPM:llä ei myöskään ole kiire korjuutöihin.

Puukaupat on tehty, mutta käsirahaa ei kaupoista Hämeenlinna ole nostanut, eikä tulouttanut kaupungin tileille, kertoi Hämeenlinnan kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantonen pari viikkoa sitten.

Luontojärjestöt puolestaan ovat metsäretkien sijasta kokoamassa aineistoja ympäristöministeriölle kansallispuistohankkeiden suuntaan. Tapaamisia ympäristöministeriöön ei kuitenkaan vielä ole sovittu.