Äitien ja vauvojen turvallisuus on kätilöiden mukaan vaarassa Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla – sairaala kiistää jyrkästi

Osa kätilöistä on kannellut asiasta viranomaiselle. Sairaalan mukaan huoli on aiheeton ja voi johtua ylitunnollisuudesta.

potilasturvallisuus
Oulun yliopistonsairaalassa tutkitaan vauvaa.
Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osastolla hoidetaan vauvoja ja äitejä. Kuva on otettu osastolta, mutta tämä tilanne tai kuvan henkilöt eivät liity jutussa käsiteltäviin ongelmiin.Paulus Markkula / Yle

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevien kätilöiden mielestä potilasturvallisuus sairaalan vierihoito-osastolla 13 on vaarassa. Osastolla hoidetaan synnyttäneitä äitejä, heidän vastasyntyneitä vauvojaan sekä myös raskaana olevia naisia.

Osa osastolla työskentelevistä kätilöistä on kannellut tilanteesta sairaalaa valvovalle Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle viime vuoden lopulla. Ylen tavoittaman, kantelun laatimiseen osallistuneen kätilön mukaan kantelun takana on ainakin yli 20 vierihoito-osaston kätilöä. Osastolla on 38 varsinaista kätilön toimea, ja lisäksi osastolla työskentelee tarvittaessa viitisentoista talon sisäistä sijaista.

Yle on tutustunut kantelun sisältöön. Siinä kätilöt kertovat, että riittämätön työntekijämäärä, jatkuva kiire ja liian iso työtaakkaa ovat suurimpia syitä sille, miksi potilasturvallisuus vierihoito-osastolla on heistä uhattuna.

Kanteluun on kirjoitettu, että on vain ajan kysymys, milloin osastolla tapahtuu tilanteen vuoksi jokin vakava potilasvahinko.

Kantelu on aluehallintovirastossa käsittelyssä valvonta-asiana, eikä siitä ole annettu päätöstä.

Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtajan Eila Suvannon mukaan sairaala on toimittanut kanteluun oman vastineensa. Suvanto sanoo, että potilasturvallisuus vierihoito-osastolla ei ole uhattuna, kuten kantelussa väitetään.

– Osasto ei todellakaan ole huonosti hoidettu tai resursoitu, hän painottaa.

Terveysalan ammattijärjestön Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Juha Honkakoski kertoo Ylelle, että kätilöiden huoli potilasturvallisuudesta on järjestön tiedossa. Honkakosken mukaan Tehy on ollut asiasta yhteydessä myös kätilöiden työnantajaan.

Honkakoski sanoo, että hänen käsityksensä mukaan kätilöt vierihoito-osastolla ovat laajasti tyytymättömiä työn kuormitukseen ja kiireeseen.

– Jos kätilöt sanovat, että potilasturvallisuus on vaarassa, sellainen uhka on varmasti olemassa.

Suomen kätilöitä edustavan Kätilöliiton puheenjohtajan mukaan oululaiskätilöiden esiin nostama huoli kuulostaa vakavalta – mutta ei ainutkertaiselta. Puheenjohtaja Katriina Bildjuschkinin mukaan kätilöiltä eri puolilta maata on tullut viestiä siitä, että eri yksiköissä toimitaan pienillä resursseilla ja potilasmäärä on suuri.

Yle haastatteli tätä juttua varten kuutta Oysin vierihoito-osasto 13:lla työskentelevää kätilöä, jotka avaavat kantelussa esiin tuomiaan asioita tarkemmin ja kertovat, miksi potilasturvallisuus on heidän mielestään vaarassa.

Työntekijät eivät kuitenkaan uskalla puhua asiasta julkisesti omilla nimillään, koska he pelkäävät työnantajansa reaktiota. Julkaisemme kätilöiden kertomat asiat poikkeuksellisesti nimettömänä, koska aiheella on yhteiskunnallista merkitystä.

Kätilöt: Verensokeria ei ehdi mitata tai sydänääntä seurata

Kätilöiden haastattelut antavat Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston arjesta kaoottisen kuvan.

Haastatellut kätilöt kertovat, että osaston työntekijöillä on työvuoroissaan niin kova kiire, että potilaiden hoitaminen kärsii.

– Työtä on aivan mahdotonta tehdä hyvin, eräs kätilöistä luonnehtii.

Käytännössä tämä näkyy haastateltujen kätilöiden mukaan esimerkiksi siten, että vauvojen verensokerimittauksia ei aina ehditä tai kiireen keskellä muisteta tehdä ajallaan. Vastasyntyneen verensokerin seuranta on tärkeää, sillä liian matala verensokeri voi olla pahimmassa tapauksessa hengenvaarallinen.

Haastatellut kätilöt kertovat myös, että joissakin tapauksissa potilaiden infektioiden hoito lääkkeillä on saattanut viivästyä tai sikiöiden sydänääniä ei ole ehditty seurata riittävällä tarkkuudella.

– Sydänäänikäyriä pitäisi seurata herkeämättä, jos raskaana oleva on tullut sairaalaan vaikka käyrämuutosten vuoksi. On käynyt niin, että kun seuraavan kerran pääset menemään jonkun huoneeseen aivan liian pitkän ajan päästä, äänet ovatkin olleet huonot, yksi osaston kätilö sanoo.

Haastateltujen kätilöiden mukaan vierihoito-osaston potilaat joutuvat välillä muutenkin odottamaan hoitajaa hyvin pitkään, vaikka he yrittäisivät hälyttää apua kelloa soittamalla.

– Se on todella ahdistavaa, sillä koskaan ei voi olla varma siitä, miksi potilas soittaa kelloa. Onko siellä hätä vai joku ei-kiireellinen asia, eräs haastateltu kätilö kuvailee.

Kaikki kuusi haastattelemaamme kätilöä kertovat havainneensa verensokerimittausten ja infektioiden hoidon viiveet sekä potilaiden avunsaannin pitkittymisen. Viisi kätilöä kertoi sydänäänten seurannan puutteista.

Naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtaja Eila Suvanto kiistää kaikki yllä mainitut kätilöiden väitteet.

– Kuvatunlaisia vaaratilanteita ei ole osastolla havaittu, hän sanoo.

Lue 17.2 julkaistu juttu: Kätilöt väittivät, että äitien ja vauvojen turvallisuus olisi vaarassa – nyt sairaala huomasi, että verensokerimittauksissa on ollut viivettä

Suvanto myöntää, että osastolla tapahtuneiden, ylös kirjattavien läheltä piti -tai vaaratapahtumien määrä on hiukan lisääntynyt. Ilmoitukset kohdistuvat joko henkilökuntaan tai potilaisiin, ja ilmoituksia voi tehdä työntekijöiden lisäksi myös potilas tai omainen.

Vastuualuejohtajan mielestä ilmoitusten määrä ei kuitenkaan kerro huonosta potilasturvallisuudesta.

– Tavoitteena on, että ilmoituksia tehdään matalalla kynnyksellä, jotta toimintaa voidaan kehittää. Ne käsitellään osastokokouksissa yhteisesti ja mietitään, onko asiaan löydettävissä kehittämisehdotus.

Tarkistimme juttua varten Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta, onko siellä ollut käsittelyssä Oysin vierihoito-osastoa koskevia kanteluita ennen tätä. Avin mukaan muita kanteluita ei ole ollut käsittelyssä ainakaan vuosina 2017–2020.

Eila Suvanto arvelee, että kätilöiden kokema kiire voi kummuta enemmänkin heidän omasta riittämättömyyden tai työn hallitsemattomuuden tunteestaan kuin siitä, että osaston toiminta olisi huonosti järjestetty.

– Onkohan tässä nyt kyse siitä, että henkilökunta vaatii itseltään liikaa. Yhtään täydellistä ammattilaista, joka kykenee tekemään rajattomasti kaikkea, ei ole olemassakaan. Jos me siihen lähdemme, mitkään resurssit eivät riitä, Suvanto sanoo.

Sairaalan mukaan kätilöitä on riittävästi

Sairaalan johto ja vierihoito-osaston toimintaan tyytymättömät kätilöt ovat jyrkästi erimielisiä siitä, onko osastolla riittävästi työntekijöitä.

Vastuualuejohtaja Eila Suvanto sanoo, että osaston henkilökunnan määrä on vastikään tarkastettu ja se on riittävä.

Kantelussa kuitenkin kirjoitetaan, että mikäli osasto on esimerkiksi täynnä, yhdellä kätilöllä on hoidettavanaan aamu- tai iltavuorossa 6–7 ja yövuorossa jopa kymmenen äiti-vauvaparia.

Vierihoito-osastolla on yhteensä 40 potilaspaikkaa. Potilaspaikalle lasketaan vain äidit, ei lapsia tai perheitä. Eräs haastattelemamme kätilö sanoo, että tämä on väärin, sillä vauvat vaativat yhtä lailla hoitoa kuin äiditkin.

Sama henkilö kertoo, että osaston työvuorot suunnitellaan toistuvasti siten, ettei kätilöitä ole töissä potilasmäärään nähden riittävästi. Hänen mukaansa osastolle joudutaankin usein etsimään sijaisia lennosta, mikä puolestaan vie aikaa eikä aina edes onnistu.

Toinen haastatelluista kätilöistä sanoo puolestaan pitävänsä huonona sitä, että sijaisia joudutaan käyttämään niin paljon. Hänen mielestään sijaiset ovat välillä varsin kokemattomia eivätkä välttämättä osaa havaita esimerkiksi mahdollisia vaaran merkkejä hyvissä ajoin.

Eila Suvanto sanoo, että väitteet työvuorojen huonosta suunnittelusta tai sijaisten epäpätevyydestä eivät pidä paikkansa.

– Olemme aina saaneet päteviä sijaisia. Ei tällaisella osastolla voi työskennellä epäpäteviä henkilöitä. Tarvittaessa vuoroihin kutsutaan aina lisää henkilökuntaa.

Haastateltujen kätilöiden mukaan työntekijöiden kuormitusta lisää myös se, että vierihoito-osastolle on tullut parin vuoden sisään hoitoon entistä enemmän niin sanottua tavallista synnyttäjää vaativahoitoisempia potilaita.

Eräs haastatelluista kertoo, että vierihoito-osastolla hoidetaan nykyisin paljon esimerkiksi sektioäitejä ja pahasta raskausmyrkytyksestä kärsiviä äitejä mutta myös päihde- tai mielenterveysongelmista kärsiviä synnyttäjiä.

– Silti me teemme töitä mitoituksella, joka on laskettu siten, että meillä olisi vain terveitä henkilöitä, joilla ei ole mitään muuta kuin se synnytys, haastateltu väittää.

Vuodenvaihteessa Oulun yliopistollisesta sairaalasta suljettiin naistentautien osasto. Sairaalan mukaan osasto suljettiin, koska syntyvyys on laskenut Oysin alueella selvästi eikä potilaspaikoille ollut enää tarvetta.

Sen myötä vierihoito-osastolla hoidetaan nyt entistä enemmän raskaana olevia.

Erityisesti kaksi haastattelemaamme kätilöä kokee, ettei kätilöitä ole perehdytetty riittävästi esimerkiksi ennenaikaisen synnytyksen uhan takia osastolle tulleiden hoitoon. Osa kätilöistä on saattanut hoitaa vastaavia potilaita viimeksi vuosia sitten.

Vastuualuejohtaja Eila Suvanto ei allekirjoita väitettä koulutuksen puutteesta.

– Kätilö on koulutuksessaan saanut valmiudet raskaana olevien, synnyttäjien, synnyttäneiden sekä vastasyntyneiden hoitoon. Lisäksi toimipaikkakoulutusta annetaan koko ajan.

"Jos asiat eivät ala helpottaa, lähden"

Kätilöliiton mukaan kätilöt ympäri Suomen ovat kertoneet kovasta kiireestä erityisesti parin viime vuoden aikana.

– Moni kätilö on sanonut, että haluaisin tehdä työni paremmin. Kuulen sitä ihan joka puolelta, puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin sanoo.

Lue lisää: Synnyttäjät kertovat huonosta kohtelusta ja hoitajien kiireestä Naistenklinikalla – Jatkuvan muuttorumban keskellä työskentelee kokemattomia kätilöitä

Bildjuschkinin mukaan tilanteeseen ei ole löydettävissä vain yhtä syytä. Hän arvioi, että esimerkiksi synnytysten keskittäminen on osaltaan lisännyt kätilöiden työkuormaa, koska nykyisissä yksiköissä kätilöt hoitavat yhä enemmän potilaita.

Pohjois-Pohjanmaalla synnytykset on jo vuosia sitten lakkautettu Raahen sairaalasta ja noin vuosi sitten Oulaskankaalta.

Puheenjohtajan mukaan tilanne vaikuttaa hoidon laadun lisäksi väistämättä myös siihen, miten paljon kätilöt ehtivät ohjata vanhempia vauvan hoitamisessa ja äitiä esimerkiksi imettämisessä.

Kaikki tähän juttuun haastatellut kätilöt kertovat, että Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osastolla imetysohjausta äideille ei enää ehditäkään antaa riittävästi. Vauvan kylvetyksen vanhemmat opettelevat lähtökohtaisesti katsomalla sen videolta.

– Ei sitä ehdi. Se arki on ihan vain sitä, että pyritään pitämään potilaat hengissä, yksi haastateltavista kertoo.

Sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtaja Eila Suvanto sanoo, että terveydenhuollossa töitä on yksinkertaisesti priorisoitava ja samalla muistettava, että neuvolatkin ovat tuoreita perheitä varten.

– Meillä on hyvä neuvolajärjestelmä, joka voi myös auttaa synnytyksen jälkeen. Me olemme vain yksi pala tässä koko kuviossa, hän muistuttaa.

Viimeisen vuoden aikana vierihoito-osastolta on irtisanoutunut kätilöitä.

Kuudesta haastattelemastamme kätilöstä jokainen kertoo harkinneensa irtisanoutuvansa tilanteen takia osastolta ja lähtevänsä muualle töihin. Heidän mukaansa vierihoito-osaston työntekijät ovat tuoneet huolenaiheitaan esille johdolle useita kertoja.

Haastatellut kokevat, että kätilöiden toivomaa lisäresurssia ei kuitenkaan ole saatu ja huolta on vähätelty.

Eila Suvanto sanoo, että keskustelua henkilökunnan kanssa tullaan jatkamaan ja tilanne selvitetään.

Yksi kätilöistä sanoo epäilevänsä, onko muutosta tulossa.

– Olen jo asettanut itselleni takarajan, että jos asiat eivät ala helpottaa, ajattelen itseäni sekä perhettäni ja lähden. Omaa hyvinvointiani en voi uhrata työn takia, vaikka se minulle rakas onkin.

Oulun yliopistonsairaalassa lastenlelu katselee käytävään päin missä hoitaja kävelee
Oulun yliopistollisessa sairaalassa syntyi viime vuonna reilut 3 300 vauvaa. Syntyvyys on ollut muun maan tavoin laskussa myös Pohjois-Pohjanmaalla jo vuosia.Paulus Markkula / Yle

Onko sinulla kokemusta Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osasto 13:sta toiminnasta tai muista Suomen synnytysosastoista, joista haluaisit kertoa meille? Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla toimittaja Kirsi Karppiseen kirsi.karppinen@yle.fi.

Voit myös keskustella aiheesta 16.2. kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Vauvoja pompotellaan kuin rantapalloja Naistenklinikan ja neuvoloiden välissä – kuka on vastuussa siitä, että vanhemmat osaavat ruokkia vauvojaan?

Keskosten synnytysten keskittäminen Suomessa yliopistosairaaloihin pelastaa henkiä, todistaa tuore tutkimus