1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkissa asuvat uiguurit etsivät somessa jälkiä Kiinan leireille kadonneista omaisistaan – Yasin Zunun löysi kolmen vuoden jälkeen johtolangan vaimostaan

Kiinassa sorretun uiguurivähemmistön jäseniä on paennut tuhatmäärin Turkkiin, jossa oli jo ennestään iso uiguuriyhteisö.

uiguurit
Sadat uiguurit osallistuivat heinäkuussa mielenosoituksen Kiinan konsulaatin edessä. 
Sadat uiguurit osallistuivat heinäkuussa mielenosoituksen Kiinan konsulaatin edessä. Kemal Aslan / Yle

IstanbulTurkissa elää tuhansia Kiinasta paenneita uiguureja, jotka etsivät sosiaalisesta mediasta elonmerkkejä kadonneista läheisistään.

Monet ovatkin löytäneet kuvia ja videoita rakkaistaan nettivideopalvelu TikTokista, joka Kiinassa toimii nimellä Douyin.

Turkissa perustettuihin WhatsApp-ryhmiin lähetellään ahkerasti linkkejä aina, kun kiinalaiseen someen on vuodettu kuvia suljetuilta leireiltä, jonne uiguureja on viety.

Kiinan leireistä on vuotanut tipoittain tietoja maailmalle, tuorein vuoto tapahtui maanantaina. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan (siirryt toiseen palveluun)niitä pyöritetään vankiloiden tavoin.

– Me emme nuku iltaisin vaan katselemme videoita netissä sekä kiinalaisia uutissivustoja. Haemme jatkuvasti vihjeitä perheistämme, kertoo Yasin Zunun, 36, Ylelle Istanbulissa.

Zununilla itsellään tärppäsi viime vuonna, kolmen vuoden selailun jälkeen.

Hän näki vaimonsa Arzigul Abduvaidin yhtäkkiä videolla, meikattuna ja sonnustautuneena kiinalaiseen asuun.

Zununin mielestä vaimo näyttää itkeneeltä. Zunun uskoo vaimon olevan Xinjiangin Jopurgassa sijaitsevalla leirillä Kiinassa.

Vaimo ja pariskunnan kaksi lasta pidätettiin lentokentällä toukokuussa 2016, kun he olivat lähdössä Kiinan Urumqista Turkkiin Zununin luokse.

Zunun itse oli saapunut töidensä vuoksi kuukausia aiemmin.

Vaimolla oli mukanaan 25 500 Yhdysvaltain dollaria Turkkiin tuotavaksi – myös rahat takavarikoitiin, hän sanoo.

Yasin Zunun antoi videoraportin.
Yasin Zunun antoi videoraportin leireille viedyistä vaimostaan ja kolmesta lapsestaan uiguuriaktivisti Samarjan Saidille Istanbulissa.Kemal Aslan / Yle

Arviolta miljoona uiguuria on vangittu Kiinan salaperäisille "uudelleenkoulutusleireille", joissa uiguureja yritetään kiinalaistaa.

Kiinan mukaan leireillä kitketään pois islamilaisradikalismia ja terrorismia islaminuskoisten uiguurien keskuudesta.

Marraskuussa tutkivien toimittajien verkostolle vuoti Kiinan hallituksen salaisia asiakirjoja leirien oloista. Niiden joukossa oli tarkka ohjeistus viranomaisille leirien pyörittämisestä.

Asiakirjat vahvistivat sen, mitä ulkomaille paenneet uiguurit ovat kertoneet julkisuudessa parin viime vuoden ajan: ihmiset lukitaan leireille vähintään vuodeksi ja heitä valvotaan niissä taukomatta, jopa WC-käynneillä. Kiina on väittänyt asiakirjoja väärennöksiksi.

Tuhansia kynnelle kykeneviä on paennut Turkkiin, jossa on jo ennestään iso uiguuriyhteisö.

Leirien opettajat jakavat kuvia ja videoita

Luvalla tai luvatta, leireillä työskentelevät kiinalaiset opettajat jakavat toisinaan kuvia leirien sisältä.

Joulukuussa 2018 Kalbinur Tuerisu, 36, näki Turkissa asuvien uiguurien WhatsApp-ryhmässä videon, jossa hänen tyttärensä Ayshe esiintyy muiden uiguurilasten kanssa.

Myös tämä video näytti opettajan kuvaamalta.

Videolla lapsille opetetaan mandariinikiinaa: näytä silmät, näytä nenä, missä on suu...

– Samat ilmeet ja eleet, hän oli tyttäreni. Ainakin olen iloinen siitä, että tiedän hänen nyt olevan elossa, Tuerisu sanoo vaatimattomassa yksiössään Istanbulissa.

Tuerisun aviomies ja viisi pariskunnan lasta pidätettiin Urumqin lentokentällä, kun aviomies yritti tuoda lapsia Turkkiin.

Nyt ompelijana työskentelevä Tuerisu on asunut Istanbulissa melkein kolme vuotta, hoitaen yksin itselleen jääneitä 3- ja 6-vuotiaita lapsiaan.

Kalbinur Tuerisu jäi yksin kahden lapsen kanssa, kun hänen miehensä pidätettiin Kiinassa matkalla Turkkiin.
Kalbinur Tuerisu jäi yksin kahden lapsen kanssa, kun hänen miehensä pidätettiin Kiinassa matkalla Turkkiin.Kemal Aslan / Yle

Kuten monet viime vuosina Turkkiin tulleista uiguureista, Tuerisu on korostetun uskonnollinen ja käyttää kasvohuntua valokuvaajan läsnäollessa.

Istanbulin pieni "Itä-Turkestan"

Tuerisun vuokrayksiö sijaitsee hänen työpaikkansa, naisten ompelimon, yläkerrassa Istanbulin Zeytinburnussa.

Kaupunginosassa asuu paljon muitakin uiguureja. Turkissa on arviolta 35 000 uiguuria, jotka ovat tulleet Turkkiin eri aikoina ja eri syistä.

Tuhannet kynnelle kykenevät tulivat viime vuosina, nimenomaan uskonvapauden perässä. Jotkut jatkoivat Turkin kautta Syyriaan taistelijoiksi uiguurien omaan islamistiryhmään.

Istanbulin Zeytinburnuun sekä Sefaköyhin onkin muodostunut "pieni Itä-Turkestan" (siirryt toiseen palveluun), jossa on uiguurien kauppoja, ravintoloita ja lapsille kieli- ja koraanikursseja.

– Mitä enemmän Kiina yrittää tukahduttaa kulttuuriamme ja uskontoa Itä-Turkestanissa, sitä kovemmin me puolustamme niitä täällä, sanoo uiguuriaktivisti ja diplomi-insinööri Samarjan Saidi, joka on asunut myös Tanskassa.

Samarjan Saidi pystytti juuri toimiston, jossa hän kerää Turkin uiguurien todistajanlausuntoja heidän Kiinassa kadonneista omaisistaan.
Samarjan Saidi pystytti juuri toimiston, jossa hän kerää Turkin uiguurien todistajanlausuntoja heidän Kiinassa kadonneista omaisistaan.Kemal Aslan / Yle

Saidi, 31, on juuri avannut vaatimattoman toimiston turkkilaiseen elektroniikkakaupan takahuoneeseen uiguurien todistajanlausuntojen keräämistä varten.

Kertomukset lähetetään YK:n tahdonvastaisia katoamisia käsittelevälle työryhmälle ja muille tietoa kerääville järjestöille.

Uusi huoli: koronavirus

Myös koronavirusta pelätään ja uutisia viruksen leviämisestä seurataan tiiviisti.

Jos virus leviää suljetuissa leireissä, seuraukset uiguureille voivat olla katastrofaaliset. Kiinan tiedottamiseen ei luoteta.

– En tiedä, ovatko omaiseni elossa vai kuolleita, sanoo Abdurrahman Tohti, 30, jonka koko perhe ilmeisesti pidätettiin vierailulla Kiinaan vuonna 2016.

Abdulrahman Tohti kertoo nähneensä sosiaalisessa mediassa kuvia vaimostaan ja lapsestaan uiguurien leirillä.
Abdulrahman Tohti kertoo nähneensä sosiaalisessa mediassa kuvia vaimostaan ja lapsestaan uiguurien leirillä.Kemal Aslan / Yle

Myös Tohti on varma nähneensä yhden pojistaan Douyin-videolla viime vuoden tammikuussa.

Videolla viisivuotias Abdulaziz puhuu isän mukaan sujuvaa mandariinikiinaa, kertoo nimensä ja vastailee kysymyksiin Kiinan lipun väristä.

Turkissakaan ei enää tunnu turvalliselta

Tähän mennessä Turkki on ollut uiguureille turvasatama.

He ovat kuitenkin aistineet Turkissa muutoksen neljän–viiden viime vuoden aikana, jolloin Kiinassa tehtiin useita terrori-iskuja.

Kiina syyttää väkivaltaisuuksista Itä-Turkestanin islamilaista liikettä ja sen seuraajaa Turkestanin islamilaista puoluetta.

Turkissakin separatismi ja jihadismi ovat arkoja aiheita sen omien PKK-kurdimilitanttien sekä Isisin tekemien terrori-iskujen vuoksi.

Lisäksi Turkin kauppa- ja muut suhteet Kiinan kanssa ovat lähentyneet.

Eräs uiguurinainen palautettiin kesäkuun lopulla kahden tyttärensä kanssa Turkista Tadžikistaniin ja sieltä Kiinaan epäselvissä olosuhteissa. Turkin viranomaiset ovat sanoneet uskoneensa, että nainen olisi tadžikistanilainen.

Kiina myös vakoilee uiguureja (siirryt toiseen palveluun)Turkissa.

Jotkut uiguurit ovat sulkeneet kauppansa Istanbulissa ja suunnanneet Eurooppaan Kreikan kautta, muiden pakolaisten mukana.

– Kukaan ei uskalla vastustaa Kiinaa, sanoo uiguuri-isä Tohti, joka elää Istanbulissa korjaamalla ja myymällä käytettyjä autoja.

– Mutta jos Kiina on niin vahva, miksi se pelkää uiguureja? hän kysyy.

Yle on nähnyt videot, joista haastateltavat kertovat.

Lue myös:

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

Lue seuraavaksi