Some teki Turun funikulaarista ilmiön – "nakkikioskilla" jo 150 000 kävijää ja päättäjät hykertelevät, vaikka moni asia meni pieleen

Rinnehissistä on tullut nopeasti yksi Turun maamerkeistä ja suosittu käyntikohde.

funikulaarit
Funikulaari menossa ylös.
Turun funikulaari kipuaa 130 metrin matkan noin minuutissa. Alkuaikoina matka usein tyssäsi, ja laite sai lempinimen jumikulaari.Yrjö Hjelt / Yle

Kun Turun Kakolanmäelle alettiin puuhata funikulaaria eli rinnehissiä, yksi peruste hankkeelle oli sen tuoma imagohyöty kaupungille. Funikulaarin uskottiin myös luovan positiivista kuvaa Turun kaupungista.

Kun asiaa kysyy Turun kaupunginvaltuutetuilta nyt eli vajaa vuosi käyttöönoton jälkeen, yllättävän moni on juuri tätä mieltä.

– Kyllä minä uskon, että se on julkisuutta ja imagohyötyä Turulle tuonut, sanoo vihreiden Saara Ilvessalo.

Samoilla linjoilla ovat myös kokoomuksen Olli Manni ja SDP:n Mika Maaskola.

– Tietysti funikulaarille on naureskeltu, mutta ainakin siitä on puhuttu ja se kiinnostaa. Loppujen lopuksi kun ihmiset tulevat tänne, niin tämä on paljon parempi kuin on annettu ymmärtää, Manni sanoo.

Ja paljon on kävijöitä piisannutkin. Kaupungin arvion mukaan funikulaarin riemun on kokenut jo 150 000 matkustajaa.

Mies katsoo kameraa
Olli Mannin ehdotuksen ansiosta matka funikulaarilla on ilmainen sekä turkulaisille että turisteille.Yrjö Hjelt / Yle

– Me olemme saaneet tosi paljon julkisuutta asian tiimoilta ja alkuvaikeuksien jälkeen näyttää, että se voisi jopa kääntyä meille positiiviseksi, Maaskola muotoilee.

Päättäjiä hävettää

On heitäkin, jotka näkevät funikulaarin toisenlaisessa valossa.

– Täytyy sanoa, että mikä ennen vanhaan oli häpeä, on tänä päivänä mainosta, perussuomalaisten Mikael Miikkola sanoo.

Myös keskustan Jarmo Laivoranta nostaa esiin häpeän.

– Nyt kun se on mennyt joka suhteessa pieleen, niin eihän tässä voi kuin hävetä. Ei tämä positiivista kuvaa anna Turun asioiden hoitamisesta.

Mies katsoo kameraan päin.
Jarmo Laivoranta on ollut pettynyt siihen, että funikulaari ei ole pelannut kunnolla.Yrjö Hjelt / Yle

Funikulaarin alku oli yhtä kärsimysnäytelmää. Kun päättäjille selvisi, minkälainen hissi oikeasti oli, mitään ei ollut tehtävissä.

Poliitikoille esitelty havainnekuva ja todellisuus olivat kaukana toisistaan.

– Todellisuushan on, että tuosta tuli nakkikioski, Mikael Miikkola pyörittelee päätään.

– Funikulaari on jatkanut sitä perinnettä, että Turussa on kaikki vähän huvittavaa. Se on Turun oma brändi, joka pitää Turun Suomen kartalla, vasemmistoliiton Pirjo Rinne naureskelee.

Mainos ilman rahaa

Sosiaalisessa mediassa alkoi kuohua jo ennen neitsytmatkaa. Kansalaiset päästivät luovuutensa valloilleen ja funikulaari sai mitä mielikuvituksellisempia muotoja.

Saara Ilvessalon mielestä somejulkisuus oli onnenpotku.

– Jos sen osaa ottaa sopivan itsekriittisesti, niin sellaista mainostahan ei pysty rahalla ostamaan. Sen verran kuuluisaksi tämä hanke tuli.

Ilvessalo toivoo, että jäyhät turkulaiset ja varsinaissuomalaiset osaisivat joskus vähän irrotella.

– Me voitaisiin oppia vähän enemmän sellaista itselle naureskelua, kaikki julkisuus on kuitenkin julkisuutta.

Nainen katsoo kameraan päin.
Saara Ilvessalo toivoo, että turkulaiset osaisivat nauraa sekä itselleen että funikulaarille.Yrjö Hjelt / Yle

Mika Maaskola sen sijaan ei näe funikulaarissa mitään huvittavaa.

– Kyllähän se on vähän surullinen episodi tämä hankinta ollut.

Toimii vain ajoittain

Kun Turussa oli aikansa naurettu funikulaarin ulkonäölle, oli aika ottaa laite käyttöön.

Ensimmäisen matkansa funikulaari teki 24. toukokuuta 2019. Avajaisviikonloppuna ihmiset jonottivat kyytiin. Aluksi kaikki meni hyvin, mutta sitten alkoivat ongelmat.

Hissi ei lähtenyt liikkeelle tai jämähti matkalle. Sosiaalisessa mediassa funikulaari sai lempinimen jumikulaari.

Ilta-Sanomat laski (siirryt toiseen palveluun)funikulaarin neljän ensimmäisen toimintakuukauden aikana hissin toimineen kunnolla keskimäärin vain joka toinen päivä.

Turun kaupunki sai omissa laskelmissaan sentään loppusyksystä funikulaarin toiminta-asteeksi 75–80 prosenttia.

– Se on kyllä auttamattomasti liian suuri vikaantumisprosentti. Kyllä odotimme, että olisi ollut vähemmän niitä vikoja, sanoo Turun kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.

Päättäjillä oli nieleskelemistä kun 5,6 miljoonan euron laite seisoi välillä viikkoja korjattavana.

– Sikäli se hämmästyttää, kun näitä funikulaareja on maailmalla vaikka kuinka paljon ja mielestäni ne toimivat aika hyvin, keskustan Jarmo Laivoranta ihmettelee.

– Asuntomessuilla autot liikkuvat yksikseen, niin kuinka hissi ei toimi. Ei mene perille, sanoo Mikael Miikkola.

Turun funikulaari rinteessä.
Funikulaarin kyytiin Turun Kakolanmäelle pääsee kerrallaan 30 henkilöä.Yrjö Hjelt / Yle

Viat eivät ole olleet Turun syy

Funikulaarin projektijohtaja Janne Laine sanoo, että ongelmissa on ollut kyse osittain huonosta tuurista. Oli huonoa asennustyötä, huonoja komponentteja ja liikaa kiirettä.

Viimeksi mainitun vuoksi laitetta ei ehditty testata riittävästi.

– Käyttöönottoa olisi pitänyt jatkaa pidempään. Koeajot olisi pitänyt suorittaa useamman kuukauden aikana, Laine selittää.

Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää sanoo, että suurin syyyllinen vikoihin on funikulaarin toimittaja, italialainen Leitner Ropeways, joka voitti tarjouskilpailun. (siirryt toiseen palveluun)

– Laitetoimittajan syyksi vikoja täytyy laittaa, koska me olemme tarjouspyynnössä tilanneet toimivan laitteen.

Funikulaarin viat alkoivat pian laitteen käyttöönoton jälkeen. Sen vuoksi osa valtuutetuista haluaisi saada hintaa pudotettua.

– Pitäisi ainakin selvittää, onko mahdollista saada korvauksia, sillä sehän ei ole toiminut niin kuin olisi pitänyt, Mika Maaskola sanoo.

Kimmo Suonpää sanoo, että hankintasopimuksessa ei ole pykälää, jonka perusteella voisi hakea hinnanalennusta. Toisaalta kaupunki ei ole myöskään joutunut maksamaan korjauksista mitään, sillä funikulaarilla on viiden vuoden takuu.

– Pääasia on, että kaikki viat tulevat takuuaikana esille ja ne saadaan korjattua.

Janne Laine ei allekirjoita väitettä, että funikulaari oli susi jo syntyessään. Hänen mukaansa suurin osa funikulaarin ongelmista on ollut pieniä vikoja, jotka ovat toistuneet. Tämä käy ilmi myös Ylen puolen vuoden mittaisesta seurannasta.

– Positiivista on ollut, että aina kun on joku ongelma tullut, se on pystytty ratkaisemaan.

Suonpää sanoo, että funikulaarin alkuaikojen vaikeudet on ilmeisesti selätetty. Marraskuun jälkeen isompi vika tuli vasta tammikuun lopussa, kun hissin vastapainon pyörien laakerit hajosivat.

– Laitetoimittajan kanssa käydään kaikki asiat läpi, ja tehdään isompi tarkastus kun funikulaarilla tulee vuosi täyteen.

Kakolanmäki tarvitsee rinnehissin

Vaikka funikulaarin ongelmat harmittavat Turun päättäjiä, yhdestä asiasta kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä: funikulaari oli tarpeellinen hankinta Kakolanmäen asukkaiden kannalta.

– Mielestäni tämä oli ihan oikea valinta, ehdottomasti, sanoo perussuomalaisten Mikael Miikkola.

– Ehdottomasti, koska joukkoliikenteen järjestäminen tänne mäelle olisi ollut todella hankala ja kallis ratkaisu, kokoomuksen Olli Manni sanoo.

Mutta funikulaarissa on yksi asia, mikä päättäjiä yli puoluerajojen harmittaa – hinta. Alunperin funikulaarin piti maksaa 2,5 miljoonaa (siirryt toiseen palveluun) euroa. Sitten päättäjät saivatkin eteensä paketin, jossa hinta oli noussut 5,6 miljoonaan.

– Tietenkään budjettiylityksiä ei olisi saanut käydä, vihreiden Saara Ilvessalo sanoo.

– Ei meillä poliitikoilla ollut siihen juuri osaa eikä arpaa, virkamiestyönä se tehtiin. Me vain paukutimme päätöksiä pöytään, kun ne oli valmisteltu, sanoo vasemmistoliiton Pirjo Rinne.

Mies baretti päässään katsoo kameraa kohti.
Mikael Miikkolan mielestä funikulaari oli tarpeellinen hankinta, vaikka moni asia menikin pieleen.Yrjö Hjelt / Yle

Mikael Miikkola sanoo, että ongelman perimmäinen syy oli, että hankesuunnitelman yhteyteen ei pantu missään vaiheessa funikulaarille lopullista hintalappua.

– Kukaan ei pohtinut, mitä tämä maksaa. Elettiin mielikuvissa, että pappa betalar, seinästä tulee rahaa, pennies from heaven.

Ohjeet päivitettiin

Funikulaarin jälkeen Turku muutti käytäntöjään budjetin päivittämisen suhteen. Oli jo liian monta esimerkkiä, jossa hankkeen lopullinen hinta oli noussut alkuperäisesityksestä huimasti.

Viime vuosina näin on käynyt muun muassa Turun kaupunginteatterin remontille ja viimeksi Logomon sillalle.

– Nyt tulevaisuudessa nämä eivät mene enää näin helposti läpi. On useampia luottamuselimiä mihin tällaiset voivat jäädä kiinni, Pirjo Rinne uskoo.

Voit kommentoida aihetta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 19.2. kello 23.

Lue lisää:

Turun funikulaari toimii vaihtelevasti

Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – "Mitä tilattiin ja mitä saatiin"

Kakolasta pääsee nyt karkuun minuutissa – turkulaiset jonottivat Suomen hilpeimpään hissiin

Meemiksi noussut Kakolan rinnehissi Turussa on vihdoin valmis – hyppää kyytiin ja koeajolle