Useita pieniä lapsia joutunut sairaalahoitoon RS-virusepidemian vuoksi – myös influenssatartuntojen määrä kasvussa

THL:n asiantuntijan mukaan kausi-influenssarokote kannattaa vielä ottaa. Se sisältää ne virustyypit, joiden tiedetään olevan nyt liikkeellä.

RS-virus
Lääkäri lastensairaalan käytävällä.
Aikuisilla ja isommilla lapsilla RS-virus tuntuu flunssana, pienillä lapsilla se voi pahimmillaan äityä keuhkokuumeeksi asti.Jari Kovalainen / Yle

Useita pieniä lapsia on joutunut sairaalahoitoon eri puolilla Suomea voimakkaana jylläävän RS-virusepidemian vuoksi.

RS on flunssavirus. Aikuiselle se ei ole tavallista flunssaa vaarallisempi, mutta pienellä lapsella, erityisesti imeväisikäisellä vauvalla tartunta voi johtaa (siirryt toiseen palveluun) vakavaan tulehdukseen alemmissa hengitysteissä tai äityä pahimmillaan keuhkokuumeeksi.

Viime viikolla tartuntojen suuri määrä alkoi jo ruuhkauttaa Lapin Keskussairaalan lastentautien osastoa, kertoi Lapin Kansa (siirryt toiseen palveluun) ja samoin useita vauvoja oltiin jouduttu viemään hoitoon myös Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, kertoi puolestaan Iltalehti (siirryt toiseen palveluun).

Ruuhkautumista alkaa olla myös Helsingin Uudessa lastensairaalassa, jossa on tällä hetkellä hoidettavana parikymmentä alle puolivuotiasta vauvaa, kertoo sairaalan infektiolääkäri Harri Saxén. Myös pieni, neljän hengen RS-virus -tehovalvontayksikkö on perustettu.

– Kyllä se sillä tavalla lastensairaalaa ruuhkauttaa, että meidän täytyy miettiä olisiko muita asioita, joita voi siirtää. Esimerkiksi joitain sydäntutkimuksia tai leikkauksia jotka ei ole niin kiireisiä, Saxén kuvailee.

– Pari vuotta sitten oli aika samanlainen tilanne, viime keväänä vähän rauhallisempi, mutta silloinkin oli RS-epidemia.

RS-virusta tosiaankin esiintyy joka vuosi. Aikuisella virus tuntuu sitkeänä flunssana. Pienten lasten ohella tauti voi olla vakava myös vanhuksille.

Joka toinen vuosi suurempi epidemia, ajoittuu helmi–maaliskuulle

Tartuntojen määrä kulkee kahden vuoden sykleissä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pitkän aikavälin tilastoissa. Rauhallista vuotta seuraa aina ärhäkämpi vuosi.

THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen antaa esimerkeiksi kaksi viimeksi kulunutta vuotta. Viime talvi oli rauhallinen, mutta sitä edelsi iso epidemia talvella 2018.

– Vuonna 2018, sekä tammi- että helmikuussa raportoitiin yli 2 500 tartuntaa molempina kuukausina. Jos katsomme vastaavasti viime talvea, niin puhutaan alle tuhannesta tapauksesta kuukaudessa, Ikonen konkretisoi.

Viime talven RS-viruksen epidemiakaudella (joulukuu 2018 - kesäkuu 2019) tartuntoja raportoitiin Ikosen mukaan reilu 3 000.

Tämän vuoden kohdalle THL:n tartuntatautirekisterin tilastotietokantaan on kirjattu jo yli 2 500 tartuntaa koko maassa, eikä kausi ole vielä edes ohi. Lisäksi tämän talven kohdalla tartuntojen määrä lähti kasvuun jo viime vuoden puolella.

– Perustuen aiempaan tietoon, uskoisin tästä kuukaudesta tulevan se, jolloin tullaan havaitsemaan eniten tartuntoja. Uskon RSV-epidemian jatkuvan vielä jonkin aikaa, mutta maaliskuun jälkeen tapausmäärät lähtevät luultavasti jo vähenemään.

Epidemian huippu sijoittuu THL:n tilastojen perusteella helmi-maaliskuulle.

– Mutta tämä tieto perustuu siihen, mitä on aikaisempina vuosina nähty. Ei kukaan voi tietää etukäteen, Ikonen huomauttaa.

Tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu, sairaalahoidossa käyneet ja laboratoriovarmennetut tartunnat. Niissä korostuu alle 4-vuotiaat lapset ja yli 70-vuotiaat.

Hoitoon osataan hakeutua

Vauvalla RS-tartunnan alku voi näkyä esimerkiksi vaikeutena syödä tai hengittää normaalisti.

Vaikka virustartunta on pienille lapsille vakava, ei Saxén kuvailisi sitä välttämättä hengenvaaralliseksi, sillä hoitoon osataan hakeutua hyvin.

– Hoitoon hakeutuminen ei ole ongelma. Kun parin kuukauden ikäisen vauvan on vaikea syödä, imeä rintaa tai pulloa, niin yleensä se hälyttää vanhemmat lähtemään sairaalaan.

– Vakava RS kuitenkin on siinä mielessä, että se saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja voi helposti vaatia viikon mittaista hoitoa. Sanoisin, ettei tämä ole hengenvaarallinen, mutta työläs se on.

Ikävää on se, ettei tautia voi oikein ennaltaehkäistä. Rokotetta ei ole ainakaan vielä ja tavallisen flunssan tavoin RS-virus leviää pisaratartuntana.

– Käsienpesua ja hygieniaa voi korostaa, muttei se kaikkia tapauksia estä, Saxén sanoo.

Influenssaepidemia nostanut päätään

Myös influenssaepidemia nostaa päätään. Ikonen kertoo, että lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä influenssakäyntien ja laboratoriovarmennettujen tartuntojen määrä on kasvanut viime viikkojen aikana.

– Nousu ei ole mitenkään erityisen voimakasta, mutta sitä on.

Ikosen mukaan kuluva influenssakausi on ollut poikkeuksellinen, koska se on edennyt hyvin hitaasti. Siksi on myös vaikea ennustaa, miten tilanne tästä etenee.

– Viime talvi oli influenssan kannalta lievä. Voihan olla, että tästäkin kaudesta tulee lievä ja toivottavasti näin on.

Ikonen huomauttaa, että kausi-influenssarokotteen ottaminen on kannattavaa vielä tässäkin vaiheessa, vaikka epidemia on jo päällä – jos rokotetta ei siis ole ottanut jo aiemmin tällä kaudella.

– Tällä hetkellä influenssassa kiertää neljä erityyppistä virusta. Kaikkia näistä viruksista on edustettuna rokotteessa. Lisäksi näyttäisi siltä, että rokotteen teho on parempi kuin viime vuonna vastaavana aikana.

– Tiedossa ei myöskään ole, että kiertäisi muita, rokoteviruksista merkittävästi poikkeavia influenssaa aiheuttavia viruksia.

Kausi-influenssarokotteen on Ikosen mukaan tähän mennessä ottanut noin 20 prosenttia koko väestöstä. Alle 7-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kohdalla lukema on suurempi. Alle kouluikäisistä noin joka kolmas ottaa rokotteen, yli 65-vuotiaista yli puolet.

– Rokote on paras keino influenssalta suojautumiseen. Mutta tietenkin myös käsihygienia on tärkeää virukselta suojautumiseen. Jos itsellä on oireita, niin silloin kannattaa kiinnittää huomiota yskimis- ja aivastuskäytänteisiin, jottei levitä influenssavirusta eteenpäin.