Ylen kysely: Huumeet näkyvät kouluissa yhä enemmän, eikä poliisi ehdi avuksi – Nikke, 22: “Kukaan ei kertonut, että huumeista voi päästä eroon”

Poliisi myöntää, ettei sillä ole mahdollisuutta puuttua kaikkiin kouluissa esille tuleviin huumausaine-epäilyihin.

huumeet
Huumeet näkyvät kouluissa yhä enemmän
Huumeet näkyvät kouluissa yhä enemmän

Nikke oli 12-vuotias, kun hän sekaantui ensimmäistä kertaa huumausaineisiin. Ensin hän kokeili lääkkeitä ja alkoholia. Myöhemmin alkoi kannabiksen polttaminen.

Pian kuvioihin tulivat kovat aineet. Amfetamiini, ekstaasi, psilosybiiniä sisältävät sienet, LSD, gammabutyrolaktoni eli lakka, subutex.

Erityisesti subutex vei mennessään. Nikke jäi koukkuun heti ensimmäisestä kerrasta.

Kun vantaalainen Nikke siirtyi yläasteelle, koulunkäynti jäi. Hän mieluummin lintsasi kuin jäi kamapäissään kiinni opettajalle.

– Siitä tulee aika isot seuraamukset, jos on alaikäisenä huumeissa koulussa, Nikke sanoo vuosia myöhemmin.

Nikke esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.

Huumeita on helppo saada netistä

Kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten kiinnostus alkoholia ja tupakkaa kohtaan vähenee samaan aikaan, kun huumausainekokeilut lisääntyvät (siirryt toiseen palveluun).

Niken mielestä huumausaineita on helpompi saada kuin vielä kymmenen vuotta sitten – silloin kun hän aloitteli niiden käyttöä. Netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa entistä nuoremmat törmäävät lääkkeisiin, kannabikseen ja koviin huumeisiin.

– Itsekin olen huomannut sen, että huumeidenkäyttäjät ovat entistä nuorempia, Nikke sanoo.

Niken mukaan hänen aikanaan huumeita ei juuri myyty koulussa. Ylen kyselyn perusteella nykyään osa opettajista on sitä mieltä, että huumeet liikkuvat entistä enemmän myös koulujen arjessa.

Osa opettajista todella huolissaan

Yle lähetti tätä juttua varten kyselyn 1 500 pääkaupunkiseudun opettajalle. Heistä reilut 40 vastasi. He kaikki halusivat pysytellä nimettöminä.

Kyselyn otanta on hyvin pieni, mutta antaa jonkinlaista suuntaa huumeista koulussa. Luokan- ja aineenopettajat ovat niitä tahoja, joilla on aitiopaikka nuorten maailmaan.

Suurin osa vastanneista opettajista ei ollut törmännyt huumausaineisiin koulun arjessa lainkaan.

Huumausaineet näkyvät hyvin vähän koulun arjessa. 

yläkoulun opettaja, Espoo

Kertaakaan en ole havainnut mitään huumausaineisiin viittaavaa koulupäivän aikana. – yläkoulun opettaja, Helsinki

Huumausaineet eivät ole arkipäivää oppilaiden käyttäminä, kohdalleni ei ole osunut tapausta. – yläkoulun opettaja, Vantaa

Huumausaineet näkyvät hyvin vähän koulun arjessa. – yläkoulun opettaja, Espoo

Toisaalta osa opettajista myönsi, etteivät he välttämättä edes tunnistaisi kaikkia tilanteita, joihin liittyy huumausaineita.

Kuvaavaa oli se, että yksi opettajista kertoi oman yläkouluikäisen poikansa jääneen vastikään kiinni kannabiksen polttamisesta. Opettaja ei ollut huomannut asiaa, vaikka kokeiluja oli ollut useita.

Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.

yläkoulun opettaja, Espoo

Osalta opettajista tuli täysin toisenlaista viestiä. He ovat huumeista todella huolissaan.

“Huumeet liikkuvat luultavasti myös koulupäivän aikana.” – yläkoulun opettaja, Vantaa

“Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.” – yläkoulun opettaja, Espoo

“Ehkä yksi tai kaksi oppilasta vuodessa jää kiinni.” – yläkoulun opettaja, Helsinki

Osa opettajista oli sitä mieltä, että jotkut nuoret eivät miellä lieviä huumausaineita, esimerkiksi kannabista, ollenkaan laittomiksi huumausaineiksi.

“Joillakin oppilailla on suuri kiinnostus huumeita kohtaan. He kyselevät paljon tai heittävät aiheesta läppää.” – yläkoulun opettaja, Vantaa

“Huumausaineet ovat pienellä osalla oppilaista nykyään arkipäivää.” – yläkoulun opettaja, Espoo

Espoon opettajat kaipaisivat poliisilta apua

Osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että opettajat ovat jääneet yksin huumeongelman kanssa, eikä esimerkiksi poliisi ehdi kaikkiin tapauksiin mukaan.

“Koulumme on pyytänyt useamman kerran, että poliisi tulisi käymään koululla niin väkivalta- kuin huumeasioihin liittyen.” – yläkoulun opettaja, Espoo

“Poliisi kävi kerran koululla ja puhutti oppilaita väkivaltaan liittyen. Huumeet ovat edelleen takavasemmalla.” – yläkoulun opettaja, Espoo

Tätä viestiä tuli erityisesti Espoon opettajilta.

Poliisin kynnys mennä kouluun on korkea

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen sanoo, että poliisi tulee aina tilanteisiin, joissa on väkivallan uhka.

Väänäsen mukaan poliisille vaikeita ovat tilanteet, joissa kyse on epäilyistä tai huhuista.

– Me joudumme priorisoimaan asioita. On valitettavaa, ettei me päästä pienimpiin risahduksiin mukaan, Väänänen sanoo.

Väänänen arvioi, että Espoon kouluista tulee ilmoituksia huumausaine-epäilyistä joka kuukausi, toisinaan jopa useita.

Koulujen turvallisuuden osalta Väänänen painottaa monialaista yhteistyötä. Poliisi ei voi olla ainoa toimija, joka vastaa koulujen turvallisuudesta.

– Poliisin kynnys mennä hälytystehtävälle kouluun on suuri, koska se herättää aina kysymyksiä koulussa, oppilaissa ja vanhemmissa, sanoo Väänänen.

Väänäsen mukaan myös koulu, opettajat ja kaupunki ovat vastuussa turvallisesta koulupäivästä.

Pieni vähemmistö aiheuttaa opettajille ja poliisille päänvaivaa

Osa Ylen kyselyyn vastanneista opettajista arveli, että lapsia ja nuoria yritettäisiin saada entistä aktiivisemmin mukaan huumausaineiden myynti- ja välitystoimintaan. Yle kysyi asiaa pääkaupunkiseudun poliiseilta, mutta poliisi ei tunnistanut ilmiötä.

Huumeriippuvaista elämää eläneen Niken mukaan on tyypillistä, että nuoret hankkivat huumausaineita tutuilta ja kavereilta. Moni nuori rahoittaa oman huumeiden käyttönsä myös myymällä aineita itse.

Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.

Väänänen sanoo, että poliisi on huomannut, että yhä nuorempien huumausaineiden välittämiseen liittyy väkivallan uhkaa.

– Huumemaailmassa elävät nuoret ovat oppineet gangsterimeiningin. Se varmaan näkyy näissä muutamissa tapauksissa koulussakin, Väänänen sanoo.

Lähikuva tatuoinnista kaulassa.
Nikke otti no more tears (ei enää kyyneliä) -tatuoinnin sen jälkeen, kun hän päätti raitistua. Eniten Nikke katuu kaikkea harmia, mitä on päihteiden vaikutuksen alaisena aiheuttanut vanhemmilleen.Nella Nuora / Yle

Nikke ehti elää päihteidenkatkuista elämää yhteensä kahdeksan vuotta, ennen kuin hän päätti raitistua. Päihteetöntä elämää on nyt takana pari vuotta.

Mutta mitä Nikke haluaa sanoa nuorille, jotka miettivät huumausaineiden kokeilua tai ovat jo huumemaailmassa?

– Jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä kahdesti.

Nikke haluaa alleviivata sitä, että apua on saatavilla, mikäli sitä haluaa ottaa vastaan.

– Ei kukaan kertonut minulle, että huumeista voi päästä eroon. Ajattelin että huumemaailmaan mennään, siellä ollaan ja kuollaan, Nikke sanoo.

Katso koko juttu videolta.

Aiheesta lisää Yle A-studiossa tiistaina 18.2.2020. Kannabis kiinnostaa jo yläkoululaisia ja myönteisyys huumeita kohtaan kasvaa. Mitä tästä seuraa? Juontajana Annika Damström.

Lue myös:

Huumekokeilussa kuolleen Hilman, 18, vanhemmat: “Emme toivo kenellekään tätä helvettiä” – Nuorten huumekuolemat selvässä kasvussa