Anonyymia rekrytointia kokeillaan eri puolilla maata – arvioi itse, palkkaisitko sinä tämän työnhakijan

Monella alalla vallitsee työvoimapula. Miksi jotkut eivät pääse töihin lukuisista yrityksistä huolimatta?

työnhakijat
Kuvituskuva anonyymistä rekrytoinnista.
Paljastamme tässä jutussa myöhemmin, kuka työnhakija on. Meeri Niinistö / Yle, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Tämä on tarina työnhakijasta, joka ei ole saanut työpaikkaa useista yrityksistä huolimatta. Emme kerro hänen nimeään tai taustaansa jutun alussa, jotta lukijana voit kyseenalaistaa omat ennakkoluulosi.

Tätä on kokeiltu monissa kunnissa työnhakutilanteissa; anonyymin rekrytoinnin avulla esimerkiksi työnhakijan nimi, ikä ja sukupuoli voidaan piilottaa.

Tämä työnhakija on valmistunut matkailupalvelujen tuottajaksi ammattikoulusta kesällä 2018. Sen jälkeen hän on hakenut jatkuvasti työpaikkaa ja tehnyt useita matalapalkkaisia harjoittelujaksoja.

– Sanotaan, että ei voida ottaa, kun olen vastavalmistunut ja tarvitaan kokeneita henkilöitä. Mutta mistä saan kokemusta, jos en pääse töihin? hakija kysyy.

Ravintola-alalle tarvitaan noin 10 000 uutta työntekijää tulevien muutaman vuoden aikana. Alalla on pulaa myös opiskelijoista; syiksi katsotaan esimerkiksi työaikojen vaihtelu, osa-aikaisuudet ja palkkataso.

Työnhakijalla on kokemusta Lapin safareilta, ravintola-alalta sekä kansainvälisen hotellijätin vastaanotosta. Hän on oma-aloitteinen ja asiakaspalvelualtis.

Työnhakijalla on kokemusta Lapin safareilta, baarista ja ravintolasta sekä hotellijätti Hiltonin vastaanotosta Egyptistä. Hiltonissa hän työskenteli sadan euron kuukausipalkalla muutaman kuukauden, sitten ongelmaksi tuli työskentelylupa – hakijalla kun ei ole Egyptin passia.

Teatteria, valokuvausta ja tanssia harrastava työnhakija on ahkera, tulee kaikkien kanssa toimeen ja lupaa ylläpitää työpaikalla positiivista ilmapiiriä.

– Asiakaspalvelu on mun vahvuus ehdottomasti. Olen saanut siitä paljon palautetta asiakkailta ja työkavereilta.

Hakija on suomalainen – hän puhuu suomea ja hänellä on Suomen passi.

Hän haluaisi viimein töihin. Nyt tarjolla on ollut vain nollatuntisopimuksia ja työvuoroja kerran kuukaudessa.

Palkkaisitko sinä hänet töihin?

Fady Mourkus
Fady Mourkus on asunut Hämeenlinnassa yli kymmenen vuotta. Hän on Suomen kansalainen. Meeri Niinistö / Yle

Työnhakija on 21-vuotias Fady Mourkus Hämeenlinnasta.

Mourkus on muuttanut Egyptistä Suomeen yli kymmenen vuotta sitten. Fady oppi suomalaisessa koulussa kielen reilussa puolessa vuodessa, luokkansa priimuksena.

Hän on suomalainen, vaikka joutuukin perustelemaan kansalaisuuttaan vähän väliä.

– Minun täytyy selkeästi kirjoittaa sähköposteihin, että olen suomalainen. Minuun ei oteta yhteyttä, kun nähdään minun nimeni ja kuvani. Ajatellaan, etten osaa kieltä tai pysty tekemään töitä kuten suomalainen.

Edes Suomen passi ei riitä kaikille todisteeksi.

– Minulta kysytään, että sekö tekee minusta suomalaisen. Se on turhauttavaa, kun saa koko ajan kieltäviä vastauksia. Tulee olo, ettei kelpaa.

Fady Mourkus
Ammattikoulussa Mourkusia suositeltiin piilottamaan henkilötiedot ja jättämään kuva pois työhakemuksista. Meeri Niinistö / Yle

Suomalainen nimi on etu työmarkkinoilla. Viime syksynä tutkija lähetti 5 000 työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Ulkomaalaisella nimellä on Suomessa edelleen hankalampi saada töitä.

Samaa syrjintää on kokenut myös Mourkus. Ammattikouluaikoina opettajat jopa neuvoivat peittämään henkilötiedot. Kuvaakaan ei kannata laittaa, silloin ei pääse työhaastatteluun, sanoo Mourkus.

– Minua kannustettiin pelkäämään rasismia. Päähäni pistettiin pelko, että en saa olla oma itseni, koska en ole stereotyyppinen suomalainen.

Yhä useampi on työelämässä

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys on laskenut vuosien 2015–2019 välillä 6,4 prosenttia. Suomalaistaustaisten työllisyys on samana ajanjaksona noussut 4,5 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 68 prosenttia, kun suomalaistaustaisten vastaava luku on 73,7, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Naisilla erot ovat suuremmat.

Pienemmän työllisyysasteen syitä on monia: esimerkiksi kielitaito, syrjintä työmarkkinoilla tai se, että ulkomailla suoritettua tutkintoa voi olla vaikea saada tunnustetuksi Suomessa.

– Maahantulon syy vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti henkilö työllistyy. Jos tullaan kriisialueelta, integroituminen voi kestää. Pakolaistaustaisilla työllisyysaste paranee ajan myötä, mutta se tapahtuu viiveellä, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Ulkomaalaisten työttömyysaste oli tammikuun lopussa maassa 20,4 prosenttia. Matalin prosentti oli pääkaupunkiseudulla, korkein Porissa ja Lahdessa.

Pitääkö Suomessa osata täydellistä suomea?

Ulkomaalaistaustaisten palkkaaminen vaatii työpaikoilta asenteiden muutosta, sanoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asenteiden muuttamisessa ollaan Eerikäisen mukaan kymmenen vuotta myöhässä.

– Kun maahanmuuttajien palkkaamisesta ei ole kokemusta, muutos vaatii asennetta. Työyhteisö ja kemia muuttuvat, kun työpaikalle palkataan ensimmäinen ulkomaalaistaustainen työntekijä.

Enemmistö suomalaisista suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti, selviää Ylen Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä, joka tehtiin viime vuoden lopulla.

Suurimpana kynnyksenä ja esteenä ulkomaalaistaustaisen palkkaamiselle on Eerikäisen mukaan kielitaito. Eerikäinen kritisoi ajatusta, että suomea tulisi osata lähes täydellisesti, jotta pääsee työelämään kiinni.

Fady Mourkus
Fady Mourkus aikoo hakea opiskelemaan media-alaa. Hän lupaa, että ensimmäinen oma elokuva on ulkona ennen kuin ikää kartyy 45 vuotta. Meeri Niinistö / Yle

Maksuttomasta harjoittelusta toiseen

Fady Mourkus on saanut työharjoittelupaikan asiakaspalvelutyössä. Odotukset ovat jälleen korkeat: jospa kahden kuukauden maksuton harjoittelu tälle kertaa poikisi myös ihan oikean työpaikan.

Mourkus aikoo hakea opiskelemaan media-alaa. Ennen kuin ikää on 45, minulla on ensimmäinen Oscar-palkinto, hän lupaa.

Muita suunnitelmia hän ei ole vielä lyönyt lukkoon. Hän tahtoisi jäädä Suomeen, mutta on myös sitä mieltä, että mikäli Suomessa asenteet eivät muutu, ei hänen ole myöskään mikään pakko jäädä Suomeen.

Voihan hän tulla kohdelluksi maahanmuuttajana missä tahansa muuallakin.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus