Moni veneväylä mataloituu merikarttojen uudistuessa, mutta vain kartalla – navigoinnin opettaja: "Saattaa säikäyttää, kun menee oudolle alueelle"

Merikarttojen korkeusjärjestelmässä siirrytään Itämeren piirissä yhtenäiseen käytäntöön.

veneily
Segelbåt på havet, Replotbron syns i bakgrunden.
Merikarttoihin merkityt vesiväylien nimellissyvyydet muuttuvat enintään 20 senttimetriä matalammiksi. Väylien ulkopuolella muutos voi paikoin olla isompi.Jukka Tyni/Yle

Veneilijöiden käyttämät merikartat ja vesiväylätiedot uudistuvat vaiheittain lähivuosina. Koska väylien nimellissyvyydet paikoin mataloituvat, voi muutos yllättää ainakin kotivesien ulkopuolella seilaavat.

Uusi N2000-nimellä kulkeva korkeusjärjestelmä huomioi entistä paremmin esimerkiksi maankohoamisen vaikutuksen merikartalla oleviin veden syvyystietoihin. Erityisesti Perämerellä vuotuinen maankohoaminen muuttaa syvyystietoja, varsinkin pitkän ajan kuluessa.

– Tämän hetkinen keskivesijärjestelmä on teoreettinen ja laskennallinen. Uusi N2000-järjestelmä on sen sijaan sidottu maankuoreen, joten maannousu tulee jatkossa huomioiduksi Ilmatieteenlaitoksen ilmoittamissa vedenkorkeustiedoissa. Näin merikartan tieto pysyy ajantasaisena, selvittää Traficomin tiiminvetäjä Janina Tapia Cotrino.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi merikarttoihin merkityt vesiväylien kulkusyvyydet muuttuvat paikoin matalammiksi, mikä voi aiheuttaa veneilijöissä aluksi hämmennystä.

Navigointitaitoja veneilijöille opettava Risto Esko tähdentää, että merellä liikkuvien on syytä perehtyä uuteen järjestelmään huolellisesti ja muistaa tarkistaa päivittäinen vedenkorkeus Ilmatieteenlaitokselta.

– Tämä saattaa säikäyttää, kun menee oudolle alueelle, jossa lukema on niin pieni, että oma vene voisi siinä vaikka pohjaan kolistella. Mutta kun on tiedostanut tilanteen, niin siinä ei ole veneilijöillä minkäänlaista ongelmaa, Esko sanoo.

Purjevene kuvituksena grafiikassa
Lasse Isokangas / Yle

Yhtenäinen järjestelmä Ruotsin kanssa

Veden määrä väylällä ei kuitenkaan muutu, vaan vesisyvyys saadaan jatkossa yhdistämällä merikartan syvyystieto Ilmatieteenlaitoksen päivittäin ilmoittamaan vedenkorkeustietoon.

Kokenut kokkolalainen purjeveneilijä Johan Nyberg pitää uudistuksen aiheuttamaa muutosta veneilijän kannalta pienenä.

– Sen merkitys ei käytännön veneilyssä ole kovin suuri. Missä se näkyy on se, että vedenkorkeudet mitataan nyt yhtenäisellä järjestelmällä, Nyberg sanoo.

Varsinkin Perämerellä moni veneilee myös Ruotsin puolella. Ruotsi on jo ehtinyt aloittaa siirtymisen uuteen Itämeren yhteiseen korkeusjärjestelmään viime kesänä. Siellä ilmoitetaan vedenkorkeus myös uuden järjestelmän mukaisesti, joten Suomen siirtyessä samaan systeemiin ovat merkinnät molemmissa maissa yhteneväiset.

Uudistuksen myötä vesiväylien syvyystiedot madaltuvat nykyiseen verrattuna enimmillään 20 senttimetriä. Väylien ulkopuolisilla vesialueilla muutos voi olla paikoin 30–50 senttimetriä ja joissain harvoissa paikoissa jopa 70 senttimetriä.

Muutokset ovat isoja juuri Perämerellä, jossa maa kohoaa vajaan senttimetrin vuodessa. Koska osa syvyysmittauksista on erittäin vanhoja, tietoja on päivitetty vastaamaan nykytasoa.

Merikarttauudistus alkaa tämän vuoden lopulla Perämereltä. Se etenee Trafin suunnitelmien mukaan meri- ja vesialueittain vuoteen 2026 saakka. Sisävesillä liikkuville uudistus ei juuri tuo käytännön muutoksia.

19.2. klo 9.26: Täsmennetty maankohoamista koskevia sanamuotoja.

Lue myös:

"Merellä on tilaa kaikenlaiselle liikkumiselle" – Airiston tuhoisa turma nosti somessa kiivaan ristiaallokon, ulapalla oikeasti tyynempää