Leudot talvet tekevät meistä väsyneempiä – näillä keinoilla torjut kaamosoireita

Vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen lähes kaikilla suomalaisilla.

Kotimaa
Jalankulkija Merihaassa Helsingissä 10. helmikuuta 2020.
Ilmastonmuutoksen myötä talvista uhkaa tulla nykyistä lauhempia, sateisempia ja pimeämpiä. Jalankulkija Helsingin Merihaassa helmikuussa. Hanna Matikainen / Lehtikuva

Vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen noin 90 prosentilla suomalaisista aikuisista. Pimeään vuodenaikaan nukumme huonommin, syömme epäterveellisemmin ja tapaamme harvemmin muita ihmisiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut, miten masennus, unettomuus ja kaamosoireet vaikuttavat terveyteen.

– Talvella unesta tulee katkonaisempaa ja kevyempää. Liikumme vähemmän ja syömme enemmän hiilihydraatteja, kuten suklaata, leivoksia ja pullaa, Partonen sanoo.

Kaamosoireiden seuraukset näkyvät kotona, koulussa ja työpaikoilla. Väsymyksen takia mieliala muuttuu ärtyneeksi, mikä voi aiheuttaa riitoja. Lisäksi väsymys heikentää tarkkaavaisuutta, huomiokykyä ja muistia.

Se, miten kaamosoireet vaikuttavat hyvinvointiin, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Suomalaisista aikuisista 25 prosenttia kokee muutokset ongelmana, ja noin kaksi prosenttia kärsii kaamosmasennuksesta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen

Tämä talvi on ollut monin paikoin hyvin lämmin ja sateinen. Joulukuussa keskilämpötila oli 3–6 astetta tavanomaista korkeampi, ja tammikuussa oli jopa 10 astetta tavallista lämpimämpää.

Ilmastonmuutoksen myötä Etelä-Suomen talvista uhkaa tulla nykyistä lauhempia, sateisempia ja pimeämpiä. Kun pilvisyys lisääntyy, maanpinnalle saadaan vähemmän auringonsäteilyä.

Vähenevä lumipeite lisää synkeyttä. Kun maassa ei ole lunta, maa heijastaa vähemmän auringonvaloa. Lisääntyvän pilvisyyden ja lumen puutteen vuoksi säteily voi talvikuukausina vähentyä useita prosentteja.

– Lauhat talvet yleistyvät ilmaston muuttuessa, mikä voi tarkoittaa sitä, että kaamosoireet yleistyvät, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.

Ruuhela on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään muun muassa, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat vuodenaikojen muutokset vaikuttavat ihmisten jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Nelivuotinen hanke käynnistyi tammikuussa. Yksi hypoteesi on, että ilmastonmuutos voi lisätä sairauspoissaoloja ja siten vähentää työn tuottavuutta ja tehokkuutta.

– Monet ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset, kuten helteet, koskevat eniten ikääntyneitä, mutta kaamosoireista voivat kärsiä kaikenikäiset, siis myös työikäiset ja nuoret, Ruuhela sanoo.

Mistä apua kaamosoireisiin?

THL:n tutkimusprofessorin mukaan valo on nopein ja tehokkain hoitokeino kaamosoireisiin. Koska Suomessa on talviaikaan tarjolla niukasti luonnonvaloa, ihmisten on turvauduttava keinovaloihin.

– Paras aika käyttää kirkasvalolamppua on noin puoli tuntia viidestä kymmeneen aamulla. Lamppuun ei katsota suoraan vaan valon pitää antaa tulla epäsuorasti silmiin, Partonen opastaa.

Toinen hyvä apu kaamosoireisiin on säännöllinen kuntoliikunta, joka nostaa sykettä ja kestää vähintään kolme varttia. Paras ajankohta liikkumiseen on joko aikaisin aamusta tai iltapäivällä.

– Säännöllinen liikunta vaikuttaa sisäiseen kelloon samalla tavalla kuin valossa oleskelu, tosin heikommin ja hitaammin, Partonen sanoo.

Terveellinen ruoka ja säännöllinen ateriarytmi auttavat nekin jaksamaan. Talven aikana kannattaa myös nähdä kavereita ja pitää huolta tärkeistä ihmissuhteista, vaikka se voi välillä tuntuakin raskaalta.

Miten torjut kaamosoireita? Voit keskustella aiheesta kello 23:een asti.

Lue aiheesta lisää:

Kittilässä loppukuusta ennätyslumet – Helsingissä koko tammikuu oli ensimmäistä kertaa täysin lumeton

Korkeasaaren karhut heräsivät jo – talviunet jäivät poikkeuksellisen lyhyiksi

Vuosi 2018 toi kylmää, kuumaa ja kuivaa – muuttuva ilmasto näkyy jo säässä

Harmaa on hyvä – lue, mitä kaikkea paljon parjatusta väristä löytyy