Pohjoinen napajää nyt laajempi kuin vuosiin – lämpimän talven Eurooppaan tuonut tiivis napapyörre tekee hyvää arktiselle alueelle

Pohjoisen napa-alueen jääpeite on kuitenkin supistunut pitkään ja on edelleen huomattavasti keskimääräistä pienempi.

arktinen alue
Merta, vastarannalla lumipeitteistä maata.
Pohjoista Jäämerta kuvattuna Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Grönlannin luoteisrannikolla lokakuussa 2019.Ida Guldbaek Arentsen / EPA

Samaan aikaan kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvi on ollut paikoin varsin lämmin, pohjoista napa-aluetta kattava jääpeite on laajimmillaan moneen vuoteen. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan ilmiö selittyy vahvalla polaari- eli napapyörteellä, joka ei vaikuta tänä talvena murtuneen lainkaan.

Napapyörteeksi kutsutaan napaseutualuetta talvisin ympäröivää tuulijärjestelmää. Tavanomaista kylmempi sää talvella johtuu usein napapyörteen murtumisesta. Kun napapyörre on vahva, se pitää kylmimmän ilmamassan napa-alueella eikä se pääse valumaan kohti etelää.

Vuoden 2013 tammikuussa napajäätä oli suunnilleen yhtä laajalla alueella kuin nyt, ja sen jälkeisinä vuosina tammikuussa jääpeite oli pienempi.

Arktisen merijään laajuus 12.2.2020
Leena Luotio / Yle, lähde: weather.com

Professori Haapala kuitenkin muistuttaa, että napapyörteen voimakkuus on yhden talven satunnainen ilmiö eikä yksinään vaikuta napajään pitkäaikaisiin muutoksiin. Jääpeitteen laajuus talvikaan ei ole muuttunut niin paljon kuin syyskuussa vuosittain mitattava pienin pinta-ala.

Jääpeitteen kesäkoolla on enemmän merkitystä, mutta Haapalan mukaan yksittäisestä vuodesta ei voi silti paljoa päätellä.

– Tämä on sään normaalia vaihtelua, eikä ilmastollisesti hyvä indikaattori, Haapala toteaa.

Katso alla olevalta GIF-videolta, miten vuosien 1979–2019 jääpeitteen pienin pinta-ala on vaihdellut

Napajään pinta-ala 15.9. 1979–2019 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa, on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus.
Napajään pinta-ala 15.9. 1979–2019 (materiaalista puuttuvat vuodet 1981, 1983 ja 1984). Valkoinen rajaviiva kuvassa, on vuoden 1979 jääpeitteen laajuus.Kuva: Stina Tuominen/Yle, Lähde: Copernicus/ECMWF

Jään laajuuden lisäksi paksuus vaikuttaa jään pysyvyyteen, ja siihen taas vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin alhainen ilmalämpötila.

Napajään laajuudesta kirjoittaa mm. Weather.com-sivusto (siirryt toiseen palveluun), joka huomauttaa, että jään paksuus on edelleen selvästi keskimääräisen alapuolella. Sääolot vaikuttavat lähinnä jääpeitteen laajuuteen, kun taas paksuus riippuu enemmän pitkän aikavälin ilmasto-olosuhteista.