Afganistanilaiset eivät ole ainoita, joilla on lähtöhaluja: Suomesta on tullut yhä useammalle turvapaikanhakijalle läpikulkumaa

Suomi saa selvästi nykyään enemmän Dublin-sopimuksen mukaisia turvapaikanhakijoiden takaisinottopyyntöjä kuin lähettää.

turvapaikanhaku
Asiakas valmistaa ruokaa
Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakija on yleensä sen maan vastuulla, jonne hakija ensimmäiseksi ilmoittautuu. Sopimuksen nojalla Suomeen on palautettu yli tuhat turvapaikanhakijaa kolmen viime vuoden aikana. Arkistokuva.Juha Kivioja / Yle

Suomesta näyttää tulleen yhä selvemmin maa, josta turvapaikkaa hakevat jatkavat matkaansa.

Yle kertoi aiemmin tänään satojen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden lähteneen Suomesta Ranskaan turvapaikan toivossa.

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan kyseessä ei ole poikkeus. Kolmen viime vuoden aikana Suomi on saanut yli 4 800 takaisinottopyyntöä meiltä muualle lähteneistä turvapaikanhakijoista. Suomi on vastaavasti lähettänyt 870 vastaanottopyyntöä.

Takaisinottopyyntö lähetetään, kun yhdessä maassa ensimmäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija hakee myöhemmin turvapaikkaa toisesta maasta. Dublin-sopimuksen mukaan vastuu turvapaikanhakijasta kuuluu yleensä sille maalle, jonne hän on ensin ilmoittautunut.

Suomeen lähetettyjen pyyntöjen määrästä näkee siis, että 2010-luvun puolivälin pakolaiskriisin aikana tulleita turvapaikanhakijoita on lähtenyt sankoin joukoin muualle. Mukana on kielteisen päätöksen saaneita, mutta myös muita.

– Hakijoiden joukossa liikkuu paljon huhuja ja olettamuksia siitä, että jostakin maasta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin toisesta. Se ohjailee aika paljon sitä, mihin maihin Suomesta lähdetään, tulosalueen johtaja Mikko Montin Migristä sanoo.

Eri kansallisuuksilla on omat suosikkimaansa. Afganistanilaisia on mennyt Suomesta suhteellisen paljon juuri Ranskaan, irakilaisia Saksaan. Näistä kahdesta maasta tulee muutenkin ylivoimaisesti suurin osa Suomen saamista takaisinottopyynnöistä.

Jutun lopussa olevasta taulukosta voit katsoa, minne maihin Suomessa ilmoittautuneita turvapaikanhakijoita on mennyt viime vuosina eniten.

Käveleviä ja pyöräilevä miehiä betonipilarien väleissä. Pilarien graffiteissa lukee "Calais" ja "Jungle".
Turvapaikanhakijoita Ranskan Calais'ssa. Ranska on yksi suosituimpia maita Suomesta eteenpäin jatkavien turvapaikanhakijoiden keskuudessa.Zoltan Balogh / EPA

Vain osa palautettavista palaa

Vain osa takaisinottopyynnöistä johtaa siihen, että turvapaikanhakija todella palaa aiempaan kohdemaahansa. Vuosina 2017–2019 Suomeen palautettiin Dublin-sopimuksen nojalla hieman yli tuhat tällaista henkilöä. Tuhannet palautettavat eivät palanneet.

– Suomessa suurin syy siihen, miksi henkilöä ei siirretä toiseen maahan, on se että hän katoaa. Voisin arvioida, että se on suurin syy myös muissa maissa, Montin sanoo.

Suomi ja muut Pohjoismaat poistavat Dublin-tapaukset maasta tehokkaammin kuin monet muut maat. Esimerkiksi Italia, Iso-Britannia ja Ranska palauttavat vain pienen murto-osan Suomen vastuulle kuuluvista turvapaikanhakijoista. Ero johtunee osittain Suomen tehokkaasta viranomaistoiminnasta.

– Toisaalta jos vertaa Saksaan tai Ranskaan, heillä siirrettävien määrät ovat isot. En usko, että he pystyisivät kaikkia edes siirtämään.

Katso, minne maihin Suomesta on lähdetty eniten

Alla olevasta taulukosta näet, minkä verran eri maista on tullut Suomeen Dublin-sopimuksen mukaisia takaisinottopyyntöjä vuosina 2017–2019. Viimeisestä sarakkeesta näet, minkä verran Suomi on esittänyt takaisinottopyyntöjä muille maille.

Suomeen tulleet takaisinottopyynnöt kuvastavat siis sellaisten turvapaikanhakijoiden määrää, jotka ovat ilmoittautuneet ensin Suomessa, mutta hakeneet sen jälkeen turvapaikkaa muualta. Heistä runsas viidennes on lopulta palautettu Suomeen.

Taulukkoa ladataan

Juttua on korjattu 18.2. kello 10.04. Jutussa puhuttiin alun perin afgaaneista, vaikka tarkoitettiin afganistanilaisia. Afgaanit ovat Afganistanin suurin väestöryhmä, mutta pakolaisina on ollut myös muun muassa muita väestöryhmiä, kuten hazareita.