Roudaton talvi voi käydä metsänomistajalle kalliiksi – Metsänhoitoyhdistys: "Tässä koetellaan koko ketjun kukkaroa"

Kun maa ei jäädy, puiden kaataminen voi käydä lähes mahdottomaksi.

metsät
Skogsavverkningsmaskin utför plockhuggning.
Kun maa on sula ja märkä, ei puita pääse kaatamaan. Kuvituskuva. Jasmine Nedergård / Yle

Ilmaston ääri-ilmiöt ja roudattomuus ovat viime vuosina lisääntyneet, mikä aiheuttaa haasteita metsänomistajille.

Eteläisessä Suomessa routa on jo harvinaista, mutta pohjoisemmassakin sen tulo on jokatalvinen arvoitus. Tänä vuonna maa on roudaton jopa Kainuun korkeudella.

Talvella routaa tarvitaan esimerkiksi puun kuljettamiseen, jotta tiet kestävät rekkoja. Jos olosuhteet ovat märät, metsäkoneet voivat herkästi vaurioittaa kasvatettavan puuston juuristoa.

Leuto sää tulee metsänomistajille kalliiksi: jos ei tie kestä metsäkoneita, metsänomistajan on siirrettävä hakkuita kesäksi tai seuraavalle talvelle. Silloin metsänomistaja menettää tuloja, kun puuta ei saada markkinoille ja tarpeelliset harvennukset jäävät oikea-aikaisesti tekemättä. Jos hakkuut tehdään kesällä, metsänomistaja voi joutua rakennuttamaan teitä metsäkoneita varten, mistä aiheutuu lisäkuluja.

Leuto talvi on laittanut myös metsäkoneyrittäjien korjuusuunnitelmia uusiksi. Kun metsäkoneilla ei pääse perille ja puiden kaataminen käy lähes mahdottomaksi, se vaikuttaa yrittäjiin hinnan ja kysynnän vaihteluina sekä lisäinvestointeina.

– Tässä koetellaan koko ketjun kukkaroa, sanoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti.

Muuttuva ilmaston vuoksi metsätuhoja voivat aiheuttaa puunkorjuun lisäksi luonnon ääri-ilmiöt kuten myrskyt ja tykkylumi.

Metsien tuhot ovat tuuripeliä

Jos routaa ei ole, kova myrskytuuli voi kaataa yksittäiseltä maanomistajalta pahimmillaan suuria pinta-aloja metsää. Jos tuuli on tarpeeksi kova, routakaan ei välttämättä auta pitämään puita pystyssä.

Paras keino suojata metsää tuhoilta on tehdä hoitotyöt ja harvennushakkuut oikeaan aikaan, kertoo Metsäkeskuksen rahoitus ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.

– Harvennetut puustot kestävät paremmin tuulen tuiverruksia.

Korhosen mukaan ei voida sanoa, missä päin Suomea metsät olisivat parhaassa suojassa, sillä sään ennalta-arvaamattomuus vaikuttaa olevan lisääntymässä. Sijainti voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitkä luonnonilmiöt metsiä uhkaavat.

Tykkylumet ovat riskinä erityisesti korkeiden alueiden metsissä, kuten esimerkiksi Kainuussa kävi pari vuotta sitten. Tuulituhoja voi tulla käytännössä mihinpäin Suomea tahansa. Korjuuvaurioiden riski on suurempi erityisesti alueilla, joissa ei ole talvisin routaa.

– Mutta se on kuitenkin melkein tuuristaan kiinni, minne metsätuhot jatkossa aiheutuvat kaikki epävarmuustekijät huomioiden, Korhonen sanoo.

Keskustelu on auki 19. helmikuuta klo 23:een saakka.