Brexit, seuraava näytös: Mitä EU ja Britannia saavat sovittua suhteestaan ja mitä Suomi siihen sanoo?

Suomi nosti oman toivelistansa kärkeen lentoliikenteen sujuvuuden, koska jatkolentoyhteydet ovat Finnairille tärkeitä.

Brexit
Boris Johnsonin kabinetin kokous
Paul Ellis / AFP

Brexitin seuraava näytös alkaa maaliskuun alussa, kun EU ja unionista eronneet britit istuvat taas neuvottelupöytään. Niillä on käytännössä vain kesäkuun loppuun asti aikaa sopia, millainen suhde brittien ja unionin välille tulee.

– Kaupan kysymyksistä ja tulevasta suhteesta tulee repivät neuvottelut, ennusti Ranskan ulkoministeri Jean-Yves le Drian Mûnchenissä viikonloppuna.

– Meillä on diili, meillä on mahtava diili, me eroamme, Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi helmikuun alussa.

Britannia hakee EU-erollaan vapautta. EU taas toivoo, että Britannia sitoutuisi samantyyppisiin sääntöihin kuin tähän asti, jotta kauppa sujuisi.

Uhittelusta huolimatta neuvotteluja on käytävä. Muuten ero voi tulla molemmille kalliiksi ja Britannialle vielä kalliimmaksi kuin EU:lle.

Suomen toivelistan kärki: lentoliikenteen pitää sujua

Yhtenä 27 maasta neuvotteluissa on myös Suomi. Tosin yksikään maa ei neuvottele itse, vaan komissio hoitaa käytännön.

Suomi toivoo samaa kuin muutkin: että kauppasopimus syntyy eivätkä britit ala kilpailla löysemmillä ympäristösäännöillä tai ryhtymällä vaikkapa veroparatiisiksi.

Se johtaisi kaupan polkuhintaan, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Tytti Tuppurainen
Valtioneuvosto

– Kauppasopimus on tärkein. Siirtymäaika, jolloin kauppasopimuksesta neuvotellaan on tavattoman lyhyt kunnianhimoisen sopimuksen syntymiseksi. Tyydyttääkö lopputulos tässä ajassa kaikkia osapuolia, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, Tuppurainen ennakoi.

Yksi erikoisuus Suomen toivelistassa on: lentäminen.

Britannia on yksi maailman lentoliikenteen solmukohdista. Heathrow on matkustajamäärältään maailman seitsemänneksi suurin kenttä. Euroopassa se on suurin.

Suomi on nostanut lentoliikenteen neuvottelutavoitteissaan korkealle, koska Suomi on saari, jonne pääsee oikeastaan vain lentäen.

Samalla Suomi haluaa pitää Finnairin puolia. Valtio omistaa Finnairin enemmistön, jolloin se saa taattua, että Suomesta Helsinki–Vantaalta pääsee suorilla lennoilla joka puolelle Eurooppaa ja maailmaa. Moni jatkoreitti taas kulkee Heathrow’n kautta.

– Suomen lentoliikenteessä moni Aasian jatkoyhteyksistä on Lontoon kautta. Sen vuoksi olisi hyvä päästä näistä asioista sopimukseen, Tuppurainen sanoo.

Finnairin lentokoneita Helsinki-Vantaan lentokentällä
Finnairin matkustajille Britannia on jatkolentojen kannalta tärkeä alue.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Tuppurainen sanoo ajavansa koko lentoliikenteen asiaa, mutta kysymys on olennainen Finnairille. Yhtiön kannattavuutta lisää se, että Finnair toimii myös aasialaisten linkkinä Eurooppaan.

Jos Britannian vaihtoyhteydet alkavat kangerrella, se voi vähentää lentojen houkuttelevuutta.

– Finnairin asiakkaille Britannia on usein tärkeä kauttakulkuasema, jonka kautta on mahdollista matkustaa yhdellä lippuvarauksella useisiin kohteisiin niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikassa. Samoin Britanniasta tulevien asiakkaiden tulee voida jatkaa matkaansa saumattomasti Helsingistä eteenpäin, Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo kommentoi Ylelle.

Lentoliikenne on myös brittien neuvottelulistassa tärkeässä asemassa.

Tulli voisi nostaa britti-Nissanin hintaa 10 %

Suomi ja muut EU-maat toivovat, ettei Britannia ala tyytyä esimerkiksi ympäristöasioissa vähempään kuin EU. Tällainen pelko kummittelee sitkeästi unionissa, vaikka Britannialla on omasta mielestään tiukemmat ympäristövaatimukset kuin EU-mailla.

Jos Britannian sääntely alkaa muuttua kovin erilaiseksi kuin täällä, joudutaan kaupankäynnissä tuhlaamaan energiaa siihen, käyvätkö tuotteet toisen alueen kauppaan sellaisenaan: onko esimerkiksi Britanniasta tulevissa lääkkeissä EU-maissa sallittu koostumus.

– Esimerkiksi jos lääkkeissä on erilaiset vaatimukset, valmistusta joudutaan muuttamaan ja testaamaan lääkettä eri markkinoilla. Tämä tietysti nostaa kustannuksia, EK:n Eurooppa- ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.

Margaret Thatcher avasi Nissan-autotehtaan Sunderlandissa.
Konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher avasi Nissanin autotehtaan Sunderlandissa vuonna 1986. Brexitin aiheuttama epävarmuus on saanut Nissanin harkitsemaan jopa tuotantonsa siirtämistä Britanniasta. Charles Knight / AOP

Jos minkäänlaista kauppasopimusta ei saataisi tehtyä, jouduttaisiin tavarasta perimään Maailman kauppajärjestön perimiä tullimaksuja. Britanniassa valmistetut autot kallistuisivat 10 prosenttia. Maksut estäisivät tai vähentäisivät kauppaa ja sekoittaisivat myös EU:n sisäistä kauppaa: kun tavaraa ei menisi entiseen tapaan Britanniaan, sille haettaisiin uusia markkinoita EU-rajojen sisältä.

Britanniaa kaupan sujuvuuden uskoisi kiinnostavan. Puolet maan viennistä tulee EU-alueelle.

Suomelle Britannia on seitsemänneksi isoin kauppakumppani. Sinne viedään paperia, kartonkia ja pahvia, koneita ja laitteita. Tänne päin tulee esimerkiksi autoja.

Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa – ehkä

Käytännössä neuvottelut kulkevat näin: Viikko valmistautumista, viikko neuvottelua, viikko keskustelua jäsenmaiden kesken. Tai näin Brysselissä on suunniteltu.

EU-maat hyväksyvät helmikuun lopussa mandaatin, jolla ne antavat komissiolle luvan neuvotella niiden puolesta.

Neuvoteltavaa on valtavasti. Jo nyt tiedetään, että kun siirtymäaika päättyy vuoden lopussa, työ ei ole valmiina.

– Tämä siirtymäaika, jonka kuluessa kauppasopimus pitäis neuvotella, on tavattoman lyhyt kunnianhimoisen kauppasopimuksen saavuttamiseksi. Tyydyttääkö kauppasopimus tässä ajassa kaikkia osapuolia, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, Tuppurainen ennakoi.

Käytännössä paperit pitäisi olla kasassa jo kesäkuun lopussa, jotta kaikki jäsenmaat ehtivät saattaa sopimuksen voimaan.

Janica Ylikarjula
Ranska yrittää nyt täyttää EU:n johtajuusvajetta. Sen päätavoitteet eivät kuitenkaan ole sääntöpohjainen vapaakauppa tai vahvat kilpaillut sisämarkkinat kuten Britannialla on ollut, EK:n johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.Katriina Laine / Yle

Toinen syy kesäkuun määräajalle on, että jos britit hakevat jatkoa siirtymäajalle, se pitää tehdä heinäkuun alussa. Britanniassa on tosin voimassa laki, joka kieltää hakemasta jatkoaikaa neuvottelulle. Brexit-asioissa lain tulkinta on tähän asti joustanut hallituksen toiveiden mukaan.

Kun siirtymäaika päättyy, britit eivät enää maksa EU:lle, eivätkä unionin säännöt enää sido. Britannian ja EU:n välillä ei myöskään saa enää liikkua vapaasti.

Britit voivat rikkoa EU-maiden neuvottelurintamaa

Periaatteessa kaikki EU-maat ovat yhtä mieltä siitä, että brittien ei pidä antaa määräillä eikä heidän takiaan voida romuttaa sitä, mistä EU:ssa on sovittu. Kinaa voi tulla sekä brittien kanssa että jäsenmaiden kesken.

– Kyllähän me näimme, että erosopimuskin oli vaikea saada aikaan, vaikka siinä oli paljon vähemmän asioita. Voi olla että kesäkuussa kun arvioidaan etenemistä, joudutaan valitsemaan mihin keskitytään, jotta sopimus saadaan aikaan, EK:n Janica Ylikarjula sanoo.

Brittejä pidetään myös taitavina neuvottelijoina. He voivat yrittää rikkoa EU-maiden rintamaa.

Yksi monen EU-maan kynnyskysymyksistä on kalastus. Kalat eivät suomalaisia valtavasti kiinnosta, mutta esimerkiksi Tanska ja Espanja eivät suostu sopimaan mistään, jos ei ensin sovita, kuka saa kalastaa missä ja minkä verran. Britit taas katsovat olevansa kalastusreissuillaan tästä lähin riippumaton rannikkovaltio.

Yhteisesti tärkeimmältä sovittavalta asia on todennäköisesti se, että edes jonkinlainen vapaakauppasopimus saadaan tehtyä. Siksi EU:n tärkein tavoite on yrittää pitää paketti kasassa: kaikesta sovitaan kerralla, yhdessä sopimuksessa.

Kauppasopimusta ei ole ihan helppo saada tehtyä. Onhan brittien tärkein syy EU:sta eroon hankkiutumiselle se, että Brysselin sääntöjä ei enää tarvitse noudattaa.

Lue myös:

Analyysi: EU haluaa sääntöjä, Britannia vapautta – pian alkavat neuvottelut tarkoittavat väistämätöntä yhteenottoa

EU tarjoaa Britannialle "kunnianhimoista kauppasopimusta" – Boris Johnson vastasi rehvakkaasti: "Ei ole pakko sitoa itseämme"