Uniapnean kokemustoimija: "Laite ei auta kaapissa vaan se pitää ottaa käyttöön ja olla sitkeä sen opettelussa"

Uniapnea on sairaus, jossa esiintyy toistuvia hengityskatkoksia.

uniapnea-oireyhtymä
CPAP-laitteen osat ovat kompressori ja kasvoille asetettava hengityslaite.
Ylipainehengityslaitteen kanssa käytettävä maski vaatii totuttelua.Paulus Markkula / Yle

Uniapneaa sairastaville tarjotaan entistä näkyvämmin tukea ja tietoa sairaudesta. Vaikka uniapneaa sairastavien määrä kasvaa koko ajan, niin tukea tarvitsevien tavoittaminen teettää kuitenkin joskus töitä.

Kanta-Hämeen Hengitys ry:n toimistolla Hämeenlinnassa järjestetään kerran kuukaudessa Kysy uniapneasta -ilta.

– Se on kaikille avoin tilaisuus, mutta valitettavasti ihmiset eivät osaa tulla paikalle, kertoo uniapneaa sairastava kokemustoimija Harri Rosendahl Kanta-Hämeen Hengitys ry:stä.

– Tilaisuus on meidän toimistolla, mutta me päätimme lähteä myös isommalla porukalla liikkeelle ihmisten sekaan. Jos ihmiset vaikka kysyisivät helpommin ja avoimesti asiasta.

Yhdistys laittaa tiistaina-iltapäivällä Tiiriön Prismaan Kysy uniapneasta -pisteen, missä kerrotaan sairaudesta ja sen omahoidosta.

– Jos ihmiset eivät tule meidän luokse, niin meidän pitää mennä ihmisten luo, koska me katsomme tekevämme aika tärkeää työtä.

Ei pelkästää lihavien ihmisten tauti

Uniapneaa on joskus pidetty ylipainoisten tautina, mutta nykyään tietämys sairaudesta on toinen. Ylipaino lisää sairastumisriskiä, mutta myös rakenteellisesti tekijät kuten ahdas nielu, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat voivat altistaa sairauden puhkeamiselle.

Rosendahl neuvoo välttämään stressiä, liikkumaan enemmän ja syömään terveellisesti sekä säännöllisesti. Nämä neuvot auttavat myös uniapnean hoidossa.

Eniten hankaluutta on maskin käytössä, mutta siihenkin saa meiltä vinkkejä.

Harri Rosendahl

Kokemustoimija on ollut mukana kehittämässä Kanta-Hämeen keskussairaalassa etävastaanottoa nopeuttamaan diagnoosin saamista. Tavoitteena on saada diagnoosi mahdollisimman nopeasti ilman lääkäri- ja sairaanhoitajakäyntejä. Uniapneaa helpottavan laitteen saa diagnoosin jälkeen.

– Laite ei auta kaapissa vaan se pitää ottaa käyttöön ja olla sitkeä sen opettelussa. Eniten hankaluutta on maskin käytössä, mutta siihenkin saa meiltä vinkkejä.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa jonot uniapneatutkimuksiin ovat kolmesta neljään kuukautta, mutta ammattiautoilijat menevät aina jonon ohi. Heidän kohdallaan on hyvä saada hoidettua päiväväsymys, jolloin riski joutua liikenneonnettomuuteen pienenee.

Lue lisää:

Moni saa uniapneasta turhan diagnoosin ja vielä useampi jää hoitamatta – Juha Hytönen haki apua, kun väsymys keskeytti toistuvasti työpäivän