Suomalaisten suunnittelema juutalaismuseo viivästyy Liettuassa – paikallisten rakentajien ammattitaito loppui kesken

Arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnitteleman juutalaismuseon rakentaminen viivästyy kolmella vuodella Liettuassa. 

Rainer Mahlamäki
The Lost Shtetl
The Lost Shtetl on Rainer Mahlamäen suunnittelema juutalaismuseo Liettuassa. Rakennuksessa on aumakatto.Lahdelma & Mahlamäki

Helsinkiläistoimisto Lahdelma & Mahlamäki suunnitteli Liettuaan juutalaismuseon, jonka piti avata ovensa jo viime vuonna. Näillä näkymin museo on valmis vasta vuonna 2022.

Rakennustyöt ovat olleet seisoksissa lähes vuoden, mutta arkkitehti Rainer Mahlamäen mukaan työt käynnistyvät kohteessa taas huhtikuussa.

Hän kokousti tiistaina museon kansainvälisen työryhmän kanssa Vilnassa.

– Alkuperäinen aikataulu oli liian optimistinen. Näin käy usein museohankkeissa, Mahlamäki sanoo.

Maailmalla erikoismuseoiden matka suunnittelupöydältä avajaisiin on pitkä. Mahlamäki muistuttaa, että museot valmistuvat 6–7 vuodessa suunnittelun aloittamisesta. Siksi hän ei pidä Liettuan museohankkeen viivästymistä kovin dramaattisena asiana.

the lost shtetl
The Lost Shtetl -museon ulkokuori muistuttaa juutalaiskylien paanukatoista. Puu on korvattu metalilla.Lahdelma & Mahlamäki

Juutalaisten joukkotuho tabu Liettuassa

The Lost Shtetl -nimeä kantava museo nousee Šeduvaan Liettuan pohjoisosaan. Se on sekä paikallisten juutalaisten historian museo että muistomerkki. Museon tarkoituksena on kertoa yhden liettualaisen juutalaiskylän kohtalo.

Natsit murhasivat Šeduvan juutalaiset parissa päivässä elokuun lopulla 1941. Joukkomurhassa ammuttiin 600–700 ihmistä.

Mahlamäki pyydettiin museon suunnittelijaksi, koska museon yksityinen rakentaja oli vaikuttunut Mahlamäen Puolaan suunnittelemasta juutalaismuseosta.

Polin eli Puolanjuutalaisten historian museo valmistui Varsovaan keväällä 2013. Se sai laajaa kansainvälistä huomiota ja ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon vuonna 2014.

Toisin kuin Varsovan Polin-museo The Lost Shtetl on yksityinen kohde.

Juutalaisten kohtalo toisessa maailmansodassa Liettuassa on yhä tabu, josta ei Mahlamäen mukaan keskustella avoimesti julkisuudessa.

– Keskustelemattomuus ei suoraan liity meidän museohankkeeseemme, mutta olen voinut todeta tämän asian seuraamalla yleistä keskustelua, Mahlamäki toteaa.

Miltei koko Liettuan juutalaisväestö, yli 96 prosenttia surmattiin reilussa puolessa vuodessa. Murhat alkoivat kesäkuussa 1941, ja niissä kuoli lähes 200 000 ihmistä.

Liettuassa paikalliset ja puolisotilaalliset, ei-juutalaiset joukot auttoivat natseja juutalaisten murhaamisessa.

Polin museo
Rainer Mahlamäen Varsovaan suunnittelema Puolanjuutalaisten historian museo sai laajaa kansainvälistä huomiota.W. Kryński / POLIN Museum of the History of Polish Jews

Sveitsiläiset hoitavat hommat

Šeduvaan nouseva museo muistuttaa nimeään myöten kadonneesta juutalaiskylästä. Shtetl tarkoittaa kylää juutalaisten omalla jiddišin kielellä, ja sillä on tarkoitettu erityisesti Itä-Euroopan juutalaiskyliä ja niiden omaleimaista arkkitehtuuria.

Museossa on aumakatto, ja rakennuksen ulkokuori muistuttaa juutalaiskylien paanukatoista. Museossa paanut on korvattu metallisilla laatoilla.

Museon rakentaminen on Mahlamäen mukaan viivästynyt myös siksi, ettei liettualaisilla ole riittävästi kokemusta “vaativasta julkisesta rakentamisesta”.

– Liettua on maa, jossa ei ole juurikaan esimerkkejä uusista julkisista rakennuksista, Mahlamäki toteaa.

Hänelle tulee mieleen vain yksi kohde: amerikkalaisen Daniel Libeskindin suunnittelema yksityinen nykytaiteen museo MO. Se avattiin toissa vuonna Vilnaan.

Mahlamäen museoon on palkattu sveitsiläinen firma tekemään muun muassa museon sisätyöt, koska ne eivät onnistuneet liettualaisilta rakentajilta. Paikallisille on jätetty ainoastaan rakennuksen rungon teko ja teknisen asennustyöt.

”Viha vieraita kulttuureja kohtaan on kasvanut”

The Lost Shtetl -museo on osa kansainvälistä ilmiötä, jossa juutalaisyhteisöt haluavat muistuttaa nykyihmistä ja tulevia sukupolvia toisen maailmansodan Euroopan juutalaisiin kohdistuneesta joukkotuhosta.

Juutalaiset ovat olleet viime vuosina erilaisten iskujen kohde.

Mahlamäki on harmissaan, että suvaitsevaisuuden ilmapiiri on kärsinyt.

– Syrjintä ja viha vieraita kulttuureja kohtaan on kasvanut ja näin ihmisyksilönä sitä voi vain surullisena seurata.

– The Lost Shtetl -museon kaltaisten hankkeiden tehtävä on muistuttaa niistä tapahtumista, mihin tällaisen sallivan suhtautumisen puute voi pahimmillaan johtaa, Mahlamäki toteaa.

Sketch by Rainer Mahlamäki (1).png
Mahlamäen luonnos Šeduvan juutalaismuseosta Liettuassa.Rainer Mahlamäki

Lue myös:

Oodin suunnittelijoiden uusin kirjasto nousee Ranskaan – arkkitehtuurin vienti on silti yhä lapsenkengissä